TE-palvelut 2024 -uudistus

Kevään 2021 hallituksen kehysriihessä linjattiin TE-palveluiden siirrosta kuntiin. Linjaus on Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa 2020 syksyllä suunnitteleman Työllisyyden ratkaisumallin mukainen. Kuntien vastuulla järjestettävät TE-palvelut edistävät työn kysyntää ja tarjontaa nykyistä paremmin ja monipuolisemmin. Kuntaliitto on kuntien tukena muutoksessa. Kuntaliiton muutostukihanke luo kokonaisrakenteita muutokselle, viestii aktiivisesti uudistuksesta ja synnyttää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken.  

Miksi TE-palvelut siirretään kunnille?

Muutosta tarvitaan, koska nykyjärjestelmä ei toimi. Suomen työllisyysaste jää kauas pohjoismaisesta tasosta. Nykyisessä työllisyyden hoidon mallissa työ ja tekijä eivät kohtaa riittävän tehokkaasti. Palvelut ovat sirpaloituneet eri puolille, tieto ei kulje, eikä kenelläkään ole kokonaiskuvaa työllisyyden edistämisestä. Yhtäaikainen väestön ikääntyminen tai syrjäytyminen työmarkkinoilta sekä pula osaavasta työvoimasta haastavat ennennäkemättömällä tavalla. On tarve luoda palveluille rakenteet, jotka mahdollistavat laajan ja saumattoman yhteistyön.

Kuntaratkaisu on kuntaekosysteemimalli

Paikallisuus, ketteryys ja ekosysteemien hyödyntäminen ovat kuntapohjaisen mallin etuja. Kunta voi kytkeä koko toimintakenttänsä infrastuktuurista innovaatiotoimintaan työllisyyden edistämisen laajalle työmaalle ja aiemmin valtion vastuulla olleet TE- eli työ ja elinkeinopalvelut tuovat kokonaisuuteen kaivattuja uusia työvälineitä. Kunnissa tunnetaan paikalliset asukkaat ja kuntaorganisaatioiden toimintakulttuurit mahdollistavat ketteriä ratkaisuja. Kunnissa on myös elinvoimakannusteet ja tulosvastuu saada kaikki kuntalaiset töihin tai yrittäjyyteen.

Kuntaratkaisu on jatkumo työllisyyden kuntakokeiluista, mutta merkittävästi laajempi kokonaisuus sisältäessään vastuun kaikista työnhakija- ja työnantajapalveluista sekä niihin liittyvistä hankinnoista. Kokeilujen avulla on mahdollisuus kehittää ja tunnistaa konkreettisia toimintatapoja osaksi laaja-alaista, pysyvää työllisyyden edistämisen mallia.

Vastuu palveluista siirretään yksittäiselle kunnalle tai kuntien yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohja on vähintään 20 000 henkilöä. Kunnat voivat kuntalain puitteissa sopia yhteistyömuodoista ja siitä mitkä palvelut järjestetään kunnassa ja mitkä yhteistyöalueen voimin. Osa työllisyyden hoidon palvelurakenteesta, kuten kansalliset digitaaliset järjestelmät ja niiden kehittäminen, jäävät edelleen valtion vastuulle.

Työ- ja elinkeinopalvelut muodostavat tulevaisuuden kunnan merkittävän tehtäväalueen

Kunnat ottavat uudistuksessa askeleen kohti entistä vahvempaa roolia elinvoiman rakentajana. Samalla kunnat luovat yhteistyömallit hyvinvointialueille siirtyvien sote-palveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden välille.

Sote-uudistuksen vaikutukset huomioiden työ- ja elinkeinopalveluiden tehtäväkokonaisuus on jatkossa arviolta jopa 13–15 % kuntataloudesta nykyisen noin 3 % sijaan. Uudistuksen rahoituskokonaisuuteen liittyvät tehtävän rahoittaminen, palkkatuki ja uusi kannustinmalli, joka vaikuttavat merkittävältä osin mm. palveluiden järjestämistapaan, kohdentumiseen, palveluprosessiin sekä laajemmin kunnan elinvoima- ja työllisyystehtävien suuntaamiseen.

Uudistuksessa henkilöstö siirtyy kuntiin nykyisistä TE-toimistoista ja osin myös Ely-keskuksista.

Selina Sassila

Selina Sassila

Projekti- ja viestintäasiantuntija
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2211, +358 50 911 5745
Vastuualueet
  • Työllisyysviestintä
  • Mediaviestintä
  • Tapahtumajärjestelyt