Irmeli Myllymäen ja Essi Ratian blogi 28.1.2021

Koulutuspalvelut ratkaisujen edessä

Vuosi sitten käynnistyi Kuntaliiton yhdessä kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa toteuttama Koulutus palveluna -verkostoprojekti (KOPA), jossa etsitään uudenlaisia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Projektin lähtökohta on tarve uusille ja joustaville toimintamalleille sekä toimijoiden väliseen vahvempaan yhteistyöhön, jotta laadukasta koulutusta on jatkossakin saatavilla ympäri Suomea.

Kehittämistyöhön valitut kolmetoista alueellista KOPA-pilottia saivat hankekauden alussa tilastoihin perustuvaa tietoa alueensa kehitysnäkymistä koskien mm. väestökehitystä ja palvelutarpeita. Ensimmäisissä pilottikohtaisissa työpajoissa käsiteltiin näiden pohjalta alueen tilannekuvaa ja ennakoitiin minkälaisia vaikutuksia nähtävillä muutoksilla voi koulutuspuolella elinkeinoelämä huomioiden olla. Samalla pilotit tekivät valintoja mihin toimenpiteisiin he tulevat työssään keskittymään kaksivuotisen projektin ajan.

Koronatilanteen vaatima lisätyö ja pitkälti etätöihin siirtyminen ovat osaltaan lisänneet haastetta pilottien työskentelyyn, mutta digitalisaation keinoin kehittämistyö on näissä puitteissa edistynyt lisähaasteista huolimatta kiitettävällä tavalla. Korona ei ole poistanut syitä, joiden vuoksi kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat projektityöhön lähteneet.

Yhteistyöstä hyötyy koulutuspalveluiden käyttäjä

Koulutuspalvelut ovat kunnille arvokas asia ja ylpeyden aihe. Kun koulutuksen järjestämisen toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti, tarvitaan avointa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken enemmän kuin koskaan. Ratkaisujen löytäminen edellyttää hyvää yhteistyötä päättäjien ja viranhaltijoiden välillä sekä kykyä nähdä mahdollisuudet omaa kuntaa tai oppilaitosta laajemmassa perspektiivissä. Joskus rohkeaakin keskustelua tarvitaan, jotta parhaimmat mahdollisuudet saadaan kaivettua esiin. KOPA-piloteissa onkin huomattu, että lukkiutuminen tiettyyn asetelmaan tuskin vie asiaa eteenpäin – silloin löytämättä voi jäädä paljon hyvää.

Yhteistä keskustelua ja toisten kuuntelua tarvitaan alussa enemmän, mutta seuraava luottamuksen taso saavutetaan siirtymällä sanoista tekoihin. Yhteisen tekemisen kautta opitaan tuntemaan paremmin toisia osapuolia ja heidän toimintatapojaan, jolloin luottamuksen on mahdollista vahvistua. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata, tehdä yksin, vaan resursseja sopivin osin yhdistelemällä voidaan päästä kaikkia osapuolia ja etenkin koulutuspalveluita käyttäviä hyödyttävään lopputulokseen.

Kannusteita uusien ratkaisujen kirittämiseksi

Edelläkävijöiden osa ei ole aina helppo – toisaalta se myös antaa ja KOPA-pilottien työskentely osoittaa miten sitoutuneella työskentelyllä osallistujat ovat halukkaita tietopohjaan perustuen luomaan katsetta tulevaisuuteen ja miettimään kestäviä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä.

Valoa tekemiseen tuo myös koulutuspoliittisen selonteon luonnos, jossa halutaan vahvasti edistää yhteistyötä koulutusasteiden ja -muotojen välillä. Rahoitus ja lainsäädäntö luovat puitteet koulutuksen järjestämiseen ja yhteistyöhön. Esteet yhteistyölle on poistettava.

Meneillään olevana KOPA-projektin toisena vuotena keskitytään pilottien valitsemien toimenpiteiden konkretisointiin ja pian joillakin alueilla ollaan jo pääsemässä käytännön kokeiluvaiheeseen. Pilottien ratkaisuista ja toimintamalleista on projektin loppupuolella tarkoitus koota yhteen kuvaukset laajemmin hyödynnettäviksi.

Alueilla tunnetaan parhaiten oma toimintaympäristö ja puitteet. Paikallisilla toimijoilla on kyky arvioida minkälaiset sovelletut ratkaisut sopivat parhaiten heidän alueellensa valtakunnalliset kehykset ja mahdollisuudet huomioiden. KOPA-pilottien työ nostaa esiin, minkälaisilla ratkaisuilla voidaan osaltaan vastata koulutuskentän haasteisiin.

KOPA:n tavoitteet, koulutuksen saavutettavuuden varmistaminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen ja taloudellisesti kestävät ratkaisut, ovat tänään yhtä ajankohtaisia kuin projektin alkaessa. Pilottien kehittämistyöllä voidaan löytää monenlaisia toimintamalleja erilaisten alueiden haasteisiin.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @IrmeliMyllymaki

 

 

Kirjoittaja on projektiasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @essiratia