Koulutus palveluna – koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa

Koulutus palveluna -verkostoprojekti (KOPA)

koululaisetreput

Mikä ihmeen KOPA?

Kuntaliitto toteuttaa vuosina 2020-2021 verkostoprojektin, jonka tavoitteena on kuntien, koulutuksen järjestäjien ja koulutusmuotojen välisillä yhteistyömuodoilla löytää uudenlaisia, toimivia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun varmistamiseen eri puolilla maata.

Kehittämispiloteiksi verkostoprojektiin toivotaan alueellisia, kunnista ja koulutuksen järjestäjistä koostuvia toimijaryhmiä, joilla on tarve ja valmius hankkeen tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. Projektissa etsitään erilaisia, monia koulutusmuotoja sisältäviä tai kuntarajat ylittäviä toimintamalleja. Tarkastelussa on mukana myös työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen eri alueilla. Koulutus palveluna – koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa -projekti (KOPA) on kaksivuotinen.

Kuntaliitto toteuttaa verkostoprojektin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Miksi KOPAA tarvitaan?

Taustana verkostoprojektille ja sen tarpeelle on koulutuksen järjestämistä haastavat, voimakkaasti väestönmuutoksiin liittyvät isot trendit, alueellinen erilaistuminen sekä työelämän murros. Väestö vanhenee ja syntyvyys alenee koko maassa. Kuntien väestönkehitys eriytyy niin, että harvaan asutuilla alueilla syntyy vähän lapsia ja isot kaupungit kasvattavat asukaslukuaan maassamuuton ja maahanmuuton ansiosta.

Yhteisenä haasteena eri tyyppisille kunnille on varmistaa koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ja yhdenvertaisesti niin, ettei väestön eriarvoistuminen lisäänny alueellisesti eikä kuntien sisällä. Työelämän vaatimukset jatkuvasta oppimisesta taas merkitsevät tarvetta luoda joustavia, eri koulutusmuodot ylittäviä ratkaisuja.

KOPA:n tavoitteet

  1. Etsitään ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi eri puolilla maata
  2. Ymmärretään koulutus palveluna, joka ei ole sidottu ainoastaan koulurakennuksiin
  3. Vastataan työelämän osaamistarpeisiin joustavilla koulutusratkaisuilla ja yhteistyömuodoilla
  4. Kehitetään taloudellisesti kestäviä koulutuksen järjestämismalleja
  5. Tehdään ehdotuksia koulutusyhteistyön esteiden poistamiseksi

Mitä pilotit tekevät?

Pilottikohtaiset kehittämistavoitteet voivat painottua eri tavoin paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti. Jokainen pilottialue määrittelee kehittämiskohteet, joihin sen toimijat omassa keskinäisessä työskentelyssään keskittyvät. Projektin tarkastelu painottuu perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen (lukio- ja ammatillinen koulutus) ja vapaaseen sivistystyöhön, mutta pilottien kehittämistyö voi ulottua myös varhaiskasvatukseen tai se voi pitää sisällään korkeakouluyhteistyötä alueen tilanne ja tarpeet huomioiden.

Pilotti voi esimerkiksi hakea ratkaisua alueensa lukiokoulutuksen järjestämiseen yhteistyön ja digitaalisuuden keinoin tai se voi tarkastella mahdollisuuksia perusopetuksen yksiköissä järjestettäville monenlaisille koulutuspalveluille harvaan asutulla alueella. Lisää esimerkkejä kysymyksistä, joihin kehittämispiloteilla voidaan hakea ratkaisuja voi katsoa liitteestä Esimerkkejä pilottien alueellisista kehittämiskohteista.

Pilottina voi toimia kunnista ja koulutuksen järjestäjistä koostuva yhteistyöalue. Siinä voi olla mukana eri koulutusasteita ja -muotoja. Pilotin tulee nimetä kehittämishankkeelle vastuuorganisaatio ja vastuuhenkilö. Jokaiselta mukana olevalta kunnalta ja koulutuksen järjestäjältä tulee olla valtuutus ja hyväksyntä mukana olosta kehittämispilotissa.
 

Mitä osallistujat saavat?

Pilottikohtainen vuosimaksu on yhteensä 5 000 e + alv. Hinta jakautuu pilottiryhmään osallistuvien kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken. Kaksivuotisen kehittämistyön hinta yhdelle pilottialueelle on 10 000 e + alv.

Mitä pilottialue osallistumismaksulla saa

  • Verkoston yhteiset valtakunnalliset seminaarit kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy)
  • Pilottialueen omat työpajat kaksi kertaa vuodessa. Alueellisista tilaisuuksista ja näiden teemoista sovitaan erikseen pilottialueiden kanssa.
  • Ohjaus oman alueen kehittämistyöhön FCG:n ja Kuntaliiton asiantuntijoiden tuella
  • Tilastotietoja sisältävä aloituspaketti pilottialueelta
  • Sähköistä ja kirjallista tukimateriaalia
  • Verkoston tuki ja toisilta oppiminen

Miten pilotiksi voi hakea?

Pilotiksi haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee määritellä

  • Pilottikohteen nimi
  • Vastuukunta ja vastuuhenkilö
  • Yhteistyöalue, kunnat ja/tai koulutuksen järjestäjät
  • Alueellinen tavoite tai haaste ja sen kytkeytyminen projektin tavoitteisiin
  • Tarkastelussa mukana olevat koulutusmuodot
  • Lyhyt kuvaus, miten kehittämistyö on ajateltu toteuttaa

Hakemuksen tiedot tulee esittää tiivistetysti ja sen enimmäispituus on 5000 merkkiä. Hakemukset tulee toimittaa 13.12.2019 mennessä osoitteeseen essi.ratia@kuntaliitto.fi. Alueelliset pilotit kehittämisverkostoon valitaan vuoden 2020 alussa ja projekti käynnistyy tammi-helmikuussa.
 

Projektin kohderyhmälle pidettiin avoin ennakkotyöpaja 26.11.2019 Kuntatalolla Helsingissä. Tutustu KOPA-ennakkotyöpajan ohjelmaan ja materiaaleihin.

Irmeli Myllymäki

Etunimi
Irmeli
Sukunimi
Myllymäki
kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2053
Vastuualueet
  • Sivistystoimen kehittämistyö
  • Sivistysjohdon työn tukeminen ja koulutus
  • Sivistystoimen yhteistyö ja yhdyspinnat (esim SISOTE, LAPE)
  • Sivistyskunnan roolit ja tuki -projekti
  • Koulutus palveluna -projekti (KOPA)
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri
Essi Ratia

Etunimi
Essi
Sukunimi
Ratia
projektiasiantuntija

Yhteystiedot
Kännykkä
+358 50 463 7695
Vastuualueet
  • Koulutus palveluna – koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus -projekti (KOPA)
  • Seutukaupunkiverkosto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri