Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa kulttuuritoiminnan koordinaattoreita, verkostojen rakentajia ja alustoja. Kunnat voivat järjestää palveluja itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

Avaa kaikki

Kulttuuritoiminnan järjestäminen

Kulttuuritoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Kulttuuritoiminnan järjestäminen kuuluu jokaisen kunnan tehtäviin. Laissa säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat päättävät itse kulttuuritoimintansa laajuudesta, osaamistarpeesta sekä tuotantotavoista.

Kuntien kulttuuripalvelut ovat laaja kokonaisuus, joka jaetaan yleiseen kulttuuritoimintaan, taiteen perusopetukseen ja taidekasvatukseen sekä musiikki-, teatteri- ja museotoimintaan. Myös yleisen kirjaston toiminta on osa kunnan kulttuuritoiminnan kokonaisuutta. Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa järjestetään kansalaisopistoissa sekä lastenkulttuurikeskuksissa. Taiteen perusopetusta järjestetään taidealaan oppilaitoksissa ja sekä kansalaisopistoissa. Kunnat järjestävät ja tukevat sekä harrastus- että ammatillista taiteellista toimintaa kunnassa.

Kirjastotoiminnan järjestäminen

Kuntien tehtävänä on yleisen kirjastoiminnan järjestäminen. Toiminnan tavoitteista ja kirjastojen tehtävistä säädetään laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016).

Osa yleisistä kirjastoista on nimetty hoitamaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaista valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää, jonka toteuttamiseen kunnat saavat erillistä valtionavustusta.

Kunnat voivat omilla päätöksillään tehdä yhteistyötä kirjastotoiminnassa. Yhteistyöllä pyritään edistämään toiminnan kehittämistä esimerkiksi yhteishankintojen sekä yhteisen kirjastojärjestelmän sekä aineiston käytön kysymyksissä.

Lue lisää:

Kuntaliiton yleiskirje käyttösääntöjen laatimisesta

Kulttuuri- ja kirjastotoiminnan valtionosuusjärjestelmä

Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet valtionosuutta saavista museoista ja orkestereista on kuntien ylläpitämiä. Valtaosa teattereista on kuntien sekä kuntaomisteisten säätiöiden ja osakeyhtiöiden ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten omistamia museoita, teattereita ja orkestereita.  

Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuus perustuu laskennalliseen kaavaan. Henkilötyövuosien yksikköhinnat pohjautuvat edellisvuosien kustannustasoon. Henkilötyövuodet vahvistetaan valtion talousarviossa ja eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisista maksimimääristä. Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusrahoitus jakautuu veikkausvoittovaroihin ja budjettivaroihin.

Valtionosuus kattaa kulttuuri- ja taidelaitosten kustannuksista vain osan. Henkilötyövuoden hinnasta taide- ja kulttuurilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään 37 % valtionosuutta ja osalle museoista lisäksi erikseen alueellisesta vastuumuseotehtävästä 85 %.

Yleisten kirjastojen, muun kulttuuritoiminnan ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuus on yleiskatteellinen.

Tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen valtionosuus perustuu koulutuksen järjestämislupaan, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat voivat saada myös tuntiperusteista taiteen perusopetuksen valtionosuutta, jossa valtionosuus on 57 % tuntihinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavat tuntimäärät päätetään vuosittain valtion talousarviossa.  

Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja 359 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita 316 miljoonalla eurolla sekä muuta kulttuuritoimintaa 166 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 90 miljoonalla eurolla (2019 Tilastokeskus). Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus on keskimäärin 150e/asukas (netto).

Taidekasvatus ja taiteen perusopetus

Kunnissa lastenkulttuuri koostuu lasten kulttuuritapahtumista, harrastus- ja taidekasvatustyöstä. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kansalaisopistot, lastenkulttuurikeskukset ja muut toimijat järjestävät monipuolisesti taide- ja kulttuurikasvatusta. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia on laadittu jo yli 100 kunnassa.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään kunnissa monipuolisesti. Harrastamisen tukemisessa on mahdollista hyödyntää taiteen perusopetuksen toimijoita ja muita taidekasvatusta antavia tahoja, aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa ja harrastustunteja.

Kunnat voivat itse päättää, järjestävätkö ne taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista eri taiteenalojen opetusta. Opetusta annetaan musiikissa, tanssissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, teatteritaiteessa sekä arkkitehtuurissa, mediataiteessa, kuvataiteessa ja käsityössä. Opetusta voivat antaa eri taiteenalojen oppilaitokset ja kansalais- ja työväenopistot. Taiteen perusopetuksen ohella toimijat mukaan lukien lastenkulttuurikeskukset tarjoavat muutakin taidekasvatusta.

Taiteen perusopetus järjestetään lain (633/1998) ja asetuksen (813/1998) mukaan. Opetusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Kulttuurin kuntatietohanke KULTTI

Kuntaliitto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä 19.11.2020 valtakunnallisen kehittämistehtävän, jolla edistetään kuntien kulttuuritoimintaa kuvaavan tiedon kehittämistä kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) mukaisesti.  

Kuntien rooli ja merkitys kulttuurin ylläpitäjänä, kehittäjä ja järjestäjänä on merkittävä, mutta se jää kansallisessa tietotuotannossa edelleen tunnistamatta. Vertailukelpoista kuntakohtaista tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta ei ole helposti saatavilla. Kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tarvitaan jatkuvaa ja päivittyvää tietoa kulttuuritoiminnan tilasta kunnissa. Tiedolla johtaminen korostuu sekä kuntien kulttuuritoiminnassa että valtakunnallisesti. Kansallisen kulttuuripolitiikan ohella media, päättäjät, viranhaltijat ja käyttäjät tarvitsevat tietoa kuntien kulttuurin resursseista ja palvelutarjonnasta. Toiminta ja panostukset tulee saada näkyville, jotta kehitystä voidaan arvioida.    

Hankkeen tavoitteet 

Kulttuurin kuntatietohankkeessa (KULTTI) kehitetään yhtenäinen kuntien kulttuuritoimintaa kuvaava tietopohja, joka sisältää kuntien käyttöön avoimesti ja vapaasti kuntien kulttuurin talous- ja toimintatietoja.  

KULTTI-hankkeen tavoitteena on  

1)  vahvistaa tiedontuotantoa ja tietopohjaa  

2)  lisätä tietojohtamista ja strategista osaamista kansallisesti ja kunnissa  

3)  edistää kuntien keskinäistä yhteistoimintaa tiedon tuottamisessa ja palvelujen kehittämisessä.  

Yhteistyötahot  

Tietoperustaa kehitetään Kuntaliiton ja Cuporen konsortioyhteistyöllä yhdessä kuntakentän kanssa. Kuntaliitto koordinoi hanketta ja vastaa hankkeen työryhmistä ja hankehallinnosta sekä vastaa digitaalisen alustan kehittämisestä. Cupore vastaa hankkeessa tiedon asiantuntijatehtävistä, jotka liittyvät tiedon kartoitukseen, tietosisältöjen määrittelyyn ja tiedonkeruupilotin tulosten raportointiin.   

Kunnat ovat keskeinen sidosryhmä hankkeen toteuttamisessa. Kuntien edustajia kutsutaan hankkeen ohjausryhmään ja työryhmiin. Hankkeen muita keskeisiä sidosryhmiä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus, Taiteen edistämiskeskus sekä Espoon kaupungin koordinoima valtakunnallinen kehittämistehtävä Kulttuuria yhteistuumin.  

Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Tilastokeskuksesta, Taiteen edistämiskeskuksesta, Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävästä (Espoo), Helsingin kaupungilta, Kokkolan kaupungilta sekä Savitaipaleen kunnasta. Ohjausryhmään kuuluu myös Kuntaliitto ja Cupore.  

Aikataulu  

KULTTI-hanke jakautuu neljään vaiheeseen:  

  1. Suunnittelu ja käynnistys (01−06/2021) -vaiheessa nimetään hankkeen ohjausryhmä ja kutsutaan kuntia hankkeen tukena toimivaan kuntaverkostoon.  

  1. Tietosisältöjen kartoitus ja määrittely (07/2021−07/2022) -vaiheessa kartoitetaan kuntien kulttuuritoimintaa koskevat keskeiset tietotarpeet ja laaditaan suunnitelma kuntatiedon kokonaisuudesta sekä kilpailutetaan järjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaava järjestelmätoimittaja.  

  1. Pilotointi (08/2022−05/2023) -vaiheessa toteutetaan sähköisen alustan ensimmäinen versio, johon kunnat syöttävät tietojaan. Pilotissa testataan alustalla olevan sähköisen tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän toimivuutta.  

  1. Tulokset ja arviointi (06−12/2023) vaiheessa arvioidaan pilotin toimivuus ja laaditaan kuvaus toimintamalliksi, jolla tietoperustaa voidaan jatkossa ylläpitää. Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa.  

Lue lisää:

Kuntaliitossa kehitetään kuntien kulttuuritoiminnan tiedontuotantoa

Cupore.fi

Tiina Pohjanen

Projektipäällikkö
Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö
+358 9 771 2214, +358 50 562 5870
Vastuualueet
  • Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -projekti
  • Kulttuurin kuntatietohanke - kuntien kulttuuritoiminnan tietoperusta

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva tietopohja

Kuntaliitto kokoaa ja levittää tietoa kuntien kirjastojen sekä kulttuurin toiminnasta. Kuntaliitto on yhteistyössä Kuntaliiton kulttuurijohtajien verkoston kanssa kehittänyt kulttuuripalvelujen indikaattoreita sekä toiminta- ja taloustietojen vertailutiedonkeruuta 10 vuoden ajan. Kehittämistyössä tehdään yhteistyötä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Viimeisin vertailutiedonkeruun raportti on vuodelta 2018, Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV.

Kunnissa tarvitaan toimintaa kuvaavia indikaattoreita ja niitä on kehitetty kuntien kanssa yhteistyössä.

Kirjastotoiminnan vaikutuksia Kuntaliitto on tuonut esille yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa

Kulttuuri ja kirjasto hyvinvointipalveluna - kulttuurihyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte-työ koskee myös taidetta ja kulttuuria. Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Palvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä.

Kirjasto- ja tietopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin sekä muihin sivistystä, kansalaistoimintaa ja elinikäistä oppimista tukeviin kokemuksiin. Palvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Kirjastotiloissa annetulla digituella opastetaan ihmisiä älylaitteiden käyttöön ja digitaalisten julkisten palvelujen pariin.

Kunnissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan. Sillä voidaan ehkäistä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntyä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan erityisesti toimintaa tai palvelua, johon sisältyy kulttuuristen arvojen ohella myös terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä tavoite. Kyseessä voi esimerkiksi olla nuorten syrjäytymisen ehkäisy taideterapian avulla, sairaalaklovnitoiminta sairaalahoidon tukena tai kirjalainausten tuominen ikäihmiselle kotiin. Lisätietoa ja esimerkkejä WHO:n raportissa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle.

Lue lisää:

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle

Kulttuurihyvinvointi

Vuoden kirjasto -kilpailu

Kuntaliitto on yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa uudistanut aiempaa Vuoden kirjastokunta -kilpailua. Kunnalle ja sen kirjastotoiminnalle myönnettiin Vuoden kirjastokunta -palkinto vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2020 tai 2021 kilpailua ei järjestetty.   Uudistettu kilpailukonsepti lanseerataan vuoden 2022 alkupuolella.