Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa kulttuuritoiminnan koordinaattoreita, verkostojen rakentajia ja alustoja. Kunnat voivat järjestää palveluja itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

Avaa kaikki

Kulttuuritoiminnan järjestäminen

Kulttuuritoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Kulttuuritoiminnan järjestäminen kuuluu jokaisen kunnan tehtäviin. Laissa säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat päättävät itse kulttuuritoimintansa laajuudesta, osaamistarpeesta sekä tuotantotavoista.

Kuntien kulttuuripalvelut ovat laaja kokonaisuus, joka jaetaan yleiseen kulttuuritoimintaan, taiteen perusopetukseen ja taidekasvatukseen sekä musiikki-, teatteri- ja museotoimintaan. Myös yleisen kirjaston toiminta on osa kunnan kulttuuritoiminnan kokonaisuutta. Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa järjestetään kansalaisopistoissa sekä lastenkulttuurikeskuksissa. Taiteen perusopetusta järjestetään taidealaan oppilaitoksissa ja sekä kansalaisopistoissa. Kunnat järjestävät ja tukevat sekä harrastus- että ammatillista taiteellista toimintaa kunnassa.

Kirjastotoiminnan järjestäminen

Kuntien tehtävänä on yleisen kirjastoiminnan järjestäminen. Toiminnan tavoitteista ja kirjastojen tehtävistä säädetään laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016).

Osa yleisistä kirjastoista on nimetty hoitamaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaista valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää, jonka toteuttamiseen kunnat saavat erillistä valtionavustusta.

Kunnat voivat omilla päätöksillään tehdä yhteistyötä kirjastotoiminnassa. Yhteistyöllä pyritään edistämään toiminnan kehittämistä esimerkiksi yhteishankintojen sekä yhteisen kirjastojärjestelmän sekä aineiston käytön kysymyksissä.

Lue lisää:

Kuntaliiton yleiskirje käyttösääntöjen laatimisesta

 

Kulttuuri- ja kirjastotoiminnan valtionosuusjärjestelmä

Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet valtionosuutta saavista museoista ja orkestereista on kuntien ylläpitämiä. Valtaosa teattereista on kuntien sekä kuntaomisteisten säätiöiden ja osakeyhtiöiden ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten omistamia museoita, teattereita ja orkestereita.  

Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuus perustuu laskennalliseen kaavaan. Henkilötyövuosien yksikköhinnat pohjautuvat edellisvuosien kustannustasoon. Henkilötyövuodet vahvistetaan valtion talousarviossa ja eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisista maksimimääristä. Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusrahoitus jakautuu veikkausvoittovaroihin ja budjettivaroihin.

Valtionosuus kattaa kulttuuri- ja taidelaitosten kustannuksista vain osan. Henkilötyövuoden hinnasta taide- ja kulttuurilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään 37 % valtionosuutta ja osalle museoista lisäksi erikseen alueellisesta vastuumuseotehtävästä 85 %.

Yleisten kirjastojen, muun kulttuuritoiminnan ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuus on yleiskatteellinen.

Tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen valtionosuus perustuu koulutuksen järjestämislupaan, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat voivat saada myös tuntiperusteista taiteen perusopetuksen valtionosuutta, jossa valtionosuus on 57 % tuntihinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavat tuntimäärät päätetään vuosittain valtion talousarviossa.  

Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja 359 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita 316 miljoonalla eurolla sekä muuta kulttuuritoimintaa 166 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 90 miljoonalla eurolla (2019 Tilastokeskus). Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus on keskimäärin 150e/asukas (netto).

Taidekasvatus ja taiteen perusopetus

Kunnissa lastenkulttuuri koostuu lasten kulttuuritapahtumista, harrastus- ja taidekasvatustyöstä. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kansalaisopistot, lastenkulttuurikeskukset ja muut toimijat järjestävät monipuolisesti taide- ja kulttuurikasvatusta. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia on laadittu jo yli 100 kunnassa.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään kunnissa monipuolisesti. Harrastamisen tukemisessa on mahdollista hyödyntää taiteen perusopetuksen toimijoita ja muita taidekasvatusta antavia tahoja, aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa ja harrastustunteja.

Kunnat voivat itse päättää, järjestävätkö ne taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista eri taiteenalojen opetusta. Opetusta annetaan musiikissa, tanssissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, teatteritaiteessa sekä arkkitehtuurissa, mediataiteessa, kuvataiteessa ja käsityössä. Opetusta voivat antaa eri taiteenalojen oppilaitokset ja kansalais- ja työväenopistot. Taiteen perusopetuksen ohella toimijat mukaan lukien lastenkulttuurikeskukset tarjoavat muutakin taidekasvatusta.

Taiteen perusopetus järjestetään lain (633/1998) ja asetuksen (813/1998) mukaan. Opetusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva tietopohja

Kuntaliitto kokoaa ja levittää tietoa kuntien kirjastojen sekä kulttuurin toiminnasta. Kuntaliitto on yhteistyössä Kuntaliiton kulttuurijohtajien verkoston kanssa kehittänyt kulttuuripalvelujen indikaattoreita sekä toiminta- ja taloustietojen vertailutiedonkeruuta 10 vuoden ajan. Kehittämistyössä tehdään yhteistyötä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Viimeisin vertailutiedonkeruun raportti on vuodelta 2018, Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV.

Kunnissa tarvitaan toimintaa kuvaavia indikaattoreita ja niitä on kehitetty kuntien kanssa yhteistyössä.external link

Kirjastotoiminnan vaikutuksia Kuntaliitto on tuonut esille yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Kulttuuri ja kirjasto hyvinvointipalveluna - kulttuurihyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte-työ koskee myös taidetta ja kulttuuria. Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Palvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä.

Kirjasto- ja tietopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin sekä muihin sivistystä, kansalaistoimintaa ja elinikäistä oppimista tukeviin kokemuksiin. Palvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Kirjastotiloissa annetulla digituella opastetaan ihmisiä älylaitteiden käyttöön ja digitaalisten julkisten palvelujen pariin.

Kunnissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan. Sillä voidaan ehkäistä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntyä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan erityisesti toimintaa tai palvelua, johon sisältyy kulttuuristen arvojen ohella myös terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä tavoite. Kyseessä voi esimerkiksi olla nuorten syrjäytymisen ehkäisy taideterapian avulla, sairaalaklovnitoiminta sairaalahoidon tukena tai kirjalainausten tuominen ikäihmiselle kotiin. Lisätietoa ja esimerkkejä WHO:n raportissa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle.

Lue lisää:

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelleexternal link

Kulttuurihyvinvointi

 

Vuoden kirjasto -kilpailu

Kuntaliitto on yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa uudistanut aiempaa Vuoden kirjastokunta -kilpailua. Kunnalle ja sen kirjastotoiminnalle myönnettiin Vuoden kirjastokunta -palkinto vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2020 tai 2021 kilpailua ei järjestetty. Uudistettu kilpailukonsepti lanseerataan vuoden 2022 alkupuolella.