Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa kulttuuritoiminnan koordinaattoreita, verkostojen rakentajia ja alustoja. Kunnat voivat järjestää palveluja itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.  

Avaa kaikki

Kulttuuripolitiikka ja -toiminta kunnissa

Kulttuuritoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). 

Kulttuuritoiminnan järjestäminen kuuluu jokaisen kunnan tehtäviin. Laissa säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat päättävät itse kulttuuritoimintansa laajuudesta, osaamistarpeesta sekä tuotantotavoista.

Kuntien kulttuuripalvelut ovat laaja kokonaisuus. Kunnat voivat itse määritellä kulttuuritoimintaan liittyvän hallinnon sekä toiminnan ja palveluiden painopisteet ja laajuuden sekä tuottamistavat.

Kulttuuritoiminta voidaan jaotella 

  1. yleiseen kulttuuritoimintaan,
  2. taiteen perusopetukseen ja taidekasvatukseen sekä
  3. musiikki-, teatteri- ja museotoimintaan. 

Lisäksi järjestetään taide- ja kulttuuritapahtumia ja festivaaleja. Myös yleisen kirjaston palvelut ovat osa kunnan kulttuuritoiminnan kokonaisuutta.

Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa järjestetään kansalaisopistoissa sekä lastenkulttuurikeskuksissa. Taiteen perusopetusta järjestetään taidealaan oppilaitoksissa ja sekä kansalaisopistoissa. Kunnat järjestävät ja tukevat eri-ikäisten harrastustoimintaa ja ammatillista taiteellista toimintaa.

Kulttuuripoliittinen selonteko

Kansallista kulttuuripoliittista suuntaan viitoittaa kulttuuripoliittinen selonteko ja sen toimeenpanosuunnitelma tuleville hallituskausille. Toimeenpanosuunnitelma julkaistaan kevään 2026 aikana. Lue lisää selonteon laatimisesta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Johanna Selkee blogi: Kulttuuripoliittisella selonteolla suunnataan kansallista kulttuuripolitiikkaa 2040-luvulle – kunnat keskeisessä roolissa 

Kansallinen kulttuuriperintöstrategia

Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi 2023-2030 korostaa kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla tulevaisuuden kestävien ratkaisujen voimavarana. Tutustu kulttuuriperintöstrategiaan.

Kulttuuriperintöstrategian tavoitteiden ja toimenpidelinjausten toteuttamisessa on käytössä verkkoalusta: kulttuuriperintöstrategia.fi. 

 

 

 

Kirjastotoiminnan järjestäminen

Kuntien tehtävänä on yleisen kirjastoiminnan järjestäminen. Toiminnan tavoitteista ja kirjastojen tehtävistä säädetään laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016).

Osa yleisistä kirjastoista on nimetty hoitamaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaista valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää, jonka toteuttamiseen kunnat saavat erillistä valtionavustusta.

Kunnat voivat omilla päätöksillään tehdä keskenään vapaaehtoista yhteistyötä kirjastotoiminnassa (nk. kirjastokimpat) ja yhteistoimintaa (seutukirjasto). Yhteistyöllä pyritään edistämään toiminnan kehittämistä esimerkiksi yhteishankintojen sekä yhteisen kirjastojärjestelmän sekä aineiston käytön kysymyksissä.

Kuntien yhteinen E-kirjasto

E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, josta voi lainata digitaalisia lehtiä ja kirjoja. Palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. E-kirjastoa voivat käyttää ne, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. E-kirjastoon on liittynyt tällä hetkellä 280 kuntaa ja palvelun piirissä on 97 % Suomessa asuvista. Tutustu E-kirjastoon.

Yleisten kirjastojen neuvosto

Yleisten kirjastojen suunta 2026-2030 on Yleisten kirjastojen neuvoston laatima asiakirja kuntien kirjastostrategioiden tueksi.

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) on yleisten kirjastojen yhteistyötä koordinoiva ja yhteisiä kannanottoja muodostava elin. Se edustaa yleisiä kirjastoja kirjastoverkon yhteistyössä. 

Ajankohtaisia kirjastotoiminnassa

Digituki

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa annettavan digituen tilannetta viimeksi 2025. Tutustu selvitykseen: Selvitys kuntien digituen tilanteesta 2025. 

Lukemisen ja lukutaidon edistäminen

Yleisten kirjastojen toiminnan yhtenä tavoitteena on lukemiskulttuurin ja monipuolisen lukutaidon edistäminen. Kansallisesti lukutaidon edistämistyön tueksi on laadittu lukutaitostrategia. Tutustu kansalliseen lukutaitostrategiaan 2030. 

Tutustu myös medialukutaidon kansallisiin linjauksiin. 

Kulttuuri- ja kirjastotoiminnan valtionosuusjärjestelmä

Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet valtionosuutta saavista museoista ja orkestereista on kuntien ylläpitämiä. Valtaosa teattereista on kuntien sekä kuntaomisteisten säätiöiden ja osakeyhtiöiden ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten omistamia museoita, teattereita ja orkestereita.  

Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuus perustuu laskennalliseen valtionosuuteen vahvistettua henkilötyövuotta kohden. Henkilötyövuodet vahvistetaan valtion talousarviossa ja eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisista maksimimääristä. Vuodesta 2024 alkaen valtionosuusrahoitusta ei enää jaotella veikkausvoittovaroihin ja  budjettivaroihin.

Valtionosuus kattaa kulttuuri- ja taidelaitosten kustannuksista vain osan. Keskimäärin kolmasosan. Henkilötyövuoden hinnasta taide- ja kulttuurilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään 37 % valtionosuutta. Esittävän taiteen valtionosuurahoituksessa osalle toimijoista myönnetään korotettua valtionosuutta (60 %) mikäli merkittävä osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy. Osalle museoista on annettu alueellinen vastuumuseotehtävä, johon ne saavat valtionosuutta 85 % henkilötyövuotta kohden.

Yleisten kirjastojen, muun kulttuuritoiminnan ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuus on yleiskatteellinen.

Tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen valtionosuus perustuu koulutuksen järjestämislupaan, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat voivat saada myös tuntiperusteista taiteen perusopetuksen valtionosuutta, jossa valtionosuus on 57 % tuntihinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavat tuntimäärät päätetään vuosittain valtion talousarviossa.  

Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja 375 miljoonalla eurolla, museo- ja näyttelytoimintaa, musiikkitoimintaa sekä teatteri-, tanssi ja -sirkustoimintaa 366 miljoonalla eurolla sekä muuta kulttuuritoimintaa 131 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 94 miljoonalla eurolla (2024 nettokustannukset, valtiokonttori). Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus on keskimäärin 170e/asukas (netto).

Sanna Lehtosen ja Johanna Selkeen blogi: Enemmän faktoja, vähemmän mutua kulttuurin rahoista

Taidekasvatus ja taiteen perusopetus

Kunnissa taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kansalaisopistot, lastenkulttuurikeskukset järjestävät monipuolisesti taide- ja kulttuurikasvatusta. Pääasiallisesti lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille. Kulttuurikasvatussuunnitelmia on yli 200 kunnassa.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään kunnissa monipuolisesti. Harrastamisen tukemisessa on mahdollista hyödyntää taiteen perusopetuksen toimijoita ja muita taidekasvatusta antavia tahoja, aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa ja harrastustunteja.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Taiteen perusopetus on tavoitteellista eri taiteenalojen opetusta. Opetusta annetaan musiikissa, tanssissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, teatteritaiteessa sekä arkkitehtuurissa, mediataiteessa, kuvataiteessa ja käsityössä. Opetusta voidaan antaa eri taiteenalojen oppilaitoksissa ja kansalais- ja työväenopistoissa. Taiteen perusopetuksen ohella taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset (ml. kansalaisopistot) antavat muutakin taidekasvatusta.

Uusimmat tilastotiedot kertovat, että taiteen perusopetuksessa opiskelee vajaat 130 000 oppilasta. Näistä 70 % opiskelee laajaa oppimäärää ja 30 % yleistä oppimäärää. Pääosa oppilaista on lapsia ja nuoria. Taiteen perusopetuksen 9 taiteenalasta musiikki on selvästi suosituin. Kansalaisopistoissa annetun taiteen perusopetuksen suosituin taiteenala on kuvataide. Lue lisää taiteen perusopetukseen osallistumisesta Tilastokeskuksen sivuilta. 

Taiteen perusopetusta voi kunta taikka opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvan saanut yksityinen koulutuksen järjestäjä järjestää taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja asetuksen (813/1998) mukaisesti. Opetusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 

Uudistuva taiteen perusopetus

Taiteen perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Tutustu taiteen perusopetuslain uudistamiseen opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. 

Kuntaliitto oli mukana taiteen perusopetusta uudistaneessa työryhmässä. työryhmä luovutti esityksensä kesäkuussa 2025. Kuntaliiton lausunto työryhmän esityksestä..

Johanna Selkeen blogi: Minne menet taiteen perusopetus?

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva tietopohja

Kuntaliitto kokoaa ja levittää tietoa kuntien kirjastojen sekä kulttuurin toiminnasta. Kuntaliitto on yhteistyössä Kuntaliiton kulttuurijohtajien verkoston kanssa kehittänyt kulttuuripalvelujen indikaattoreita sekä toiminta- ja taloustietojen vertailutiedonkeruuta 10 vuoden ajan. Kehittämistyössä tehdään yhteistyötä kuntien ohella erityisesti kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Tutustu Kuntien kulttuuritilastot KULTTI-kehittämistoimintaan.

Johanna Selkeen ja Tiina Pohjasen blogi: KULTTI-hankkeella edistettiin kulttuurin tiedolla johtamista ja kuntien välistä yhteistyötä – tilastoyhteistyö jatkuu hankekauden jälkeen

Kulttuuri ja kirjasto hyvinvointipalveluna - kulttuurihyvinvointi

Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin tuomista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kulttuuristen oikeuksien toteuttamista eri väestöryhmät huomioiden.

Kulttuuri- ja kirjastotoiminta kunnissa on osa kuntien laaja-alaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Tutustu lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kunnissa Kuntaliiton sivuilla. 

Kulttuurihyvinvointi voi tarkoittaa esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä taideterapian avulla, sairaalaklovnitoiminta sairaalahoidon tukena tai kirjalainausten tuominen ikäihmiselle kotiin. Lisätietoa ja esimerkkejä löytyy WHO:n raportissa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle.
 
Kulttuurihyvinvoinnista löytyy lisätietoa sivustolta Taikusydän.

Kirjastopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin sekä muihin sivistystä, kansalaistoimintaa ja elinikäistä oppimista tukeviin kokemuksiin. Palvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Kirjastotiloissa annetulla digituella opastetaan ihmisiä älylaitteiden käyttöön ja digitaalisten julkisten palvelujen pariin. 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Opetus ja kulttuuri
kulttuuri

Onneksi on kunnat -lähetyksissä käsitellään väestönmurrosta

Onneksi on kunnat! -livelähetykset pureutuvat keväällä 2026 väestönmurroksen teemoihin. Haluatko ymmärtää, miten Suomen kunnat voivat menestyä murroksen keskellä – ja miksi yhteistyö yli puoluerajojen on tärkeämpää kuin koskaan?

Lue lisää ja tule mukaan!

Tule kuulolle Vartteja vapaa-ajasta –webinaareihin

Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää