Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa kulttuuritoiminnan koordinaattoreita, verkostojen rakentajia ja alustoja. Kunnat voivat järjestää palveluja itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. 

 

Avaa kaikki

Kulttuuritoiminnan järjestäminen

Kulttuuritoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Kulttuuritoiminnan järjestäminen kuuluu jokaisen kunnan tehtäviin. Laissa säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat päättävät itse kulttuuritoimintansa laajuudesta, osaamistarpeesta sekä tuotantotavoista.

Kuntien kulttuuripalvelut ovat laaja kokonaisuus. Se voidaan jaotella yleiseen kulttuuritoimintaan, taiteen perusopetukseen ja taidekasvatukseen sekä musiikki-, teatteri- ja museotoimintaan. Lisäksi järjestetään taide- ja kulttuuritapahtumia ja festivaaleja. Myös yleisen kirjaston palvelut ovat osa kunnan kulttuuritoiminnan kokonaisuutta.

Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa järjestetään kansalaisopistoissa sekä lastenkulttuurikeskuksissa. Taiteen perusopetusta järjestetään taidealaan oppilaitoksissa ja sekä kansalaisopistoissa. Kunnat järjestävät ja tukevat eri-ikäisten harrastustoimintaa ja ammatillista taiteellista toimintaa.

Kirjasto- ja kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Johanna Selkeen blogi kulttuurin merkitysestä.

Kirjastotoiminnan järjestäminen

Kuntien tehtävänä on yleisen kirjastoiminnan järjestäminen. Toiminnan tavoitteista ja kirjastojen tehtävistä säädetään laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016).

Osa yleisistä kirjastoista on nimetty hoitamaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaista valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää, jonka toteuttamiseen kunnat saavat erillistä valtionavustusta.

Kunnat voivat omilla päätöksillään tehdä keskenään vapaaehtoista yhteistyötä kirjastotoiminnassa (nk. kirjastokimpat) ja yhteistoimintaa (seutukirjasto). Yhteistyöllä pyritään edistämään toiminnan kehittämistä esimerkiksi yhteishankintojen sekä yhteisen kirjastojärjestelmän sekä aineiston käytön kysymyksissä.

Lue lisää:

Kuntaliiton yleiskirje käyttösääntöjen laatimisesta

 

Kulttuuri- ja kirjastotoiminnan valtionosuusjärjestelmä

Kulttuuri- ja taidelaitoksilla tarkoitetaan valtionosuutta saavia ammatillisesti hoidettuja museoita, teattereita ja orkestereita. Yli puolet valtionosuutta saavista museoista ja orkestereista on kuntien ylläpitämiä. Valtaosa teattereista on kuntien sekä kuntaomisteisten säätiöiden ja osakeyhtiöiden ylläpitämiä. Kunnat omistavat myös valtionosuuden ulkopuolella olevia kulttuuri- ja taidelaitoksia ja tukevat rahallisesti yksityisten omistamia museoita, teattereita ja orkestereita.  

Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuus perustuu laskennalliseen valtionosuuteen vahvistettua henkilötyövuotta kohden. Henkilötyövuodet vahvistetaan valtion talousarviossa ja eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisista maksimimääristä. Vuodesta 2024 alkaen valtionosuusrahoitusta ei enää jaotella veikkausvoittovaroihin ja  budjettivaroihin.

Valtionosuus kattaa kulttuuri- ja taidelaitosten kustannuksista vain osan. Keskimäärin kolmasosan. Henkilötyövuoden hinnasta taide- ja kulttuurilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään 37 % valtionosuutta. Esittävän taiteen valtionosuurahoituksessa osalle toimijoista myönnetään korotettua valtionosuutta (60 %) mikäli merkittävä osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy. Osalle museoista on annettu alueellinen vastuumuseotehtävä, johon ne saavat valtionosuutta 85 % henkilötyövuotta kohden.

Yleisten kirjastojen, muun kulttuuritoiminnan ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuus on yleiskatteellinen.

Tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen valtionosuus perustuu koulutuksen järjestämislupaan, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat voivat saada myös tuntiperusteista taiteen perusopetuksen valtionosuutta, jossa valtionosuus on 57 % tuntihinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavat tuntimäärät päätetään vuosittain valtion talousarviossa.  

Kunnat rahoittavat yleisiä kirjastoja 349 miljoonalla eurolla, teattereita, orkestereita ja museoita 304 miljoonalla eurolla sekä muuta kulttuuritoimintaa 157 miljoonalla eurolla ja taiteen perusopetusta lähes 92 miljoonalla eurolla (2020 Tilastokeskus). Yhteensä kirjasto- ja kulttuuritoiminnan kokonaisuus on keskimäärin 148e/asukas (netto).

Taidekasvatus ja taiteen perusopetus

Kunnissa lastenkulttuuri koostuu lasten kulttuuritapahtumista, harrastus- ja taidekasvatustyöstä. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kansalaisopistot, lastenkulttuurikeskukset ja muut toimijat järjestävät monipuolisesti taide- ja kulttuurikasvatusta. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia on jo joka toisessa kunnassa.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämishanke (2021–2023

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään kunnissa monipuolisesti. Harrastamisen tukemisessa on mahdollista hyödyntää taiteen perusopetuksen toimijoita ja muita taidekasvatusta antavia tahoja, aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa ja harrastustunteja.

Kunnat voivat itse päättää, järjestävätkö ne taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista eri taiteenalojen opetusta. Opetusta annetaan musiikissa, tanssissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, teatteritaiteessa sekä arkkitehtuurissa, mediataiteessa, kuvataiteessa ja käsityössä. Opetusta voivat antaa eri taiteenalojen oppilaitokset ja kansalais- ja työväenopistot. Taiteen perusopetuksen ohella toimijat mukaan lukien lastenkulttuurikeskukset tarjoavat muutakin taidekasvatusta.

Taiteen perusopetus järjestetään lain (633/1998) ja asetuksen (813/1998) mukaan. Opetusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva tietopohja

Kuntaliitto kokoaa ja levittää tietoa kuntien kirjastojen sekä kulttuurin toiminnasta. Kuntaliitto on yhteistyössä Kuntaliiton kulttuurijohtajien verkoston kanssa kehittänyt kulttuuripalvelujen indikaattoreita sekä toiminta- ja taloustietojen vertailutiedonkeruuta 10 vuoden ajan. Kehittämistyössä tehdään yhteistyötä kuntien ohella erityisesti kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa. Vuosien 2021–2023 aikana Kuntaliitto toteuttaa valtakunnallista kehittämistehtävää nimeltään Kulttuurin kuntatietohanke Kultti.

Lisätietoa Kultti-hankkeesta.

Kunnissa tarvitaan toimintaa kuvaavia indikaattoreita ja niitä on kehitetty kuntien kanssa yhteistyössä.external link

Kirjastotoiminnan vaikutuksia Kuntaliitto on tuonut esille yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Kulttuuri ja kirjasto hyvinvointipalveluna - kulttuurihyvinvointi

Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Palvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin tuomista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kulttuuristen oikeuksien toteuttamista eri väestöryhmät huomioiden. 

Kyseessä voi esimerkiksi olla nuorten syrjäytymisen ehkäisy taideterapian avulla, sairaalaklovnitoiminta sairaalahoidon tukena tai kirjalainausten tuominen ikäihmiselle kotiin. Lisätietoa ja esimerkkejä WHO:n raportissa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle.

Lue lisää:

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelleexternal link

Kulttuurihyvinvointi

Kirjasto- ja tietopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin sekä muihin sivistystä, kansalaistoimintaa ja elinikäistä oppimista tukeviin kokemuksiin. Palvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Kirjastotiloissa annetulla digituella opastetaan ihmisiä älylaitteiden käyttöön ja digitaalisten julkisten palvelujen pariin.

tags
Siniset kikkareet

Tutustu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin.