EU:n digi- ja datasäädöksistä kunnille ja kaupungeille
Euroopan unionin tavoitteena on väestön digitaaliset taidot, digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos ja julkisten palvelujen digitalisointi. Samalla EU haluaa luoda unionin alueelle yhteisen, oikeudenmukaisuutta ja ihmiskeskeisyyttä korostavan säätelykehyksen. Lisäksi EU pyrkii datan ja datapohjaisten tuotteiden ja palveluiden tarjonnan kasvamiseen EU:n alueella.
Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli datataloutta ja digitalisaatiota koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntien hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöllä vahvistetaan datatalouden toimintaedellytyksiä ja myös kunnat itse voivat hyötyä tietojen laajemmasta saatavuudesta. Kunnat ja kaupungit käsittelevät, hallinnoivat, tallentavat ja luovat paljon dataa, jonka kautta olisi mahdollista kehittää muun muassa ihmiskeskeisiä, ennakoivia palveluja.
EU:n digi- ja datasäädösten tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuntien roolin ja kuntiin kohdistuvien vaikutusten ymmärtämistä. EU:n säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös mahdollisuuksia paikallisen toiminnan kehittämiselle.
Olemme koonneet tietoa kuntia koskevista säädöksistä omille Kuntaliiton sivuilleen. Linkit löytyvät sivun ylälaidan sinisestä laatikosta. Tietoja päivitetään sitä mukaa, kun ymmärrys aiheesta lisääntyy ja säädösten soveltamistilanteista kertyy esimerkkejä. Jokaisen säädöksen yhteyteen on myös koottu hyödyllisiä linkkejä. Lisäksi säädöksistä on tehty tarkemmat katsaukset, taustoitusta ja yhteenvetoja, jotka löytyvät alla olevasta koostetusta materiaalista kuntien ja kaupunkien käyttöön
Kantapaperit kaupunkien ja kuntien käyttöön
EU digidata-projektin kuntaverkoston kanssa pidettyjen haastattelujen ja keskustelun tuloksena on tuotettu kantapapereita, joita voi käyttää niin oman pohdintansa kuin näkemyksiensä muodostamisen tukena. Kantapaperit ovat versioitu, koska niitä tarpeen mukaan päivitetään, kunhan komission suunnitelmat tarkentuvat ja ymmärrys asioista kehittyy.
Koostettua materiaalia kuntien ja kaupunkien käyttöön
Koonti säädöksistä:
Tiivistelmä verkostolle toteutettujen haastattelujen, kyselyn ja fokusryhmien tuloksista:
Tiivistelmä EU:n strategioista ja säädöksistä:
Koonti kuntien velvoitteista:
Koonti kansallisista viranomaisista:
Tiedostoja viimeksi päivitetty 28.2.2025.
Mikäli huomaat materiaaleissa virheen tai muuta huomioitavaa, voit olla yhteydessä Jaana Jormanaiseen (jaana.jormanainen(a)kuntaliitto.fi).
Säädöksiä koskevia yleisiä huomioita
Säädösten velvoittavuus
Säädösten velvoittavuus on pitkälti ehdollista. Ne eivät siis sellaisenaan tuo kunnille automaattisesti uusia velvoitteita, joihin joka tapauksessa tulisi vastata. Datasäädös ja uudistettu eIDAS-asetus tuovat kunnille ennemmin mahdollisuuksia, kuin velvoitteita. Avoimen datan direktiivi ja datanhallinta-asetus eivät velvoita avaamaan tietoja, vaan määrittelevät datan jakamisen menettelyä, jos dataa jaetaan. Yhteentoimiva Eurooppa -säädös luo kehykset menettelyille, jos kunnan tarjoama digitaalinen palvelu edellyttää jäsenvaltioiden välistä viranomaisten vuorovaikutusta. Tekoälysäädöksen velvoittavuus riippuu kunnan roolista ja tekoälyjärjestelmän käyttötavasta sekä -kohteesta. Tekoälysäädöstä ei sovelleta kaikkiin kunnan käyttämiin tekoälyjärjestelmiin ja säädöksen velvoitteetkin ovat suppeammat, jos kunta ei itse kehitä tekoälyjärjestelmiä. Yhteinen digitaalinen palveluväylä -asetuksen velvoite koskettaa yrityslupia. Yritysluvat tulee kuvata Suomi.fi-palvelutietovarantoon ja yrityslupapalveluissa on mahdollistettava myös rajat ylittävä digitaalinen asiointi. Tämä tarkoittaa, että kyseiset luvat tulee olla haettavissa rajat ylittävästi ja hakulomakkeen tulee olla vähintään e-lomake. Lisäksi kunnan on liitettävä yrityslupiin liittyvät asioinnit OOTS-järjestelmään, jos asioinnin loppuun saattamisessa tarvitaan toisesta jäsenvaltiosta viranomaistietoa.
Kunnan sisäinen vastuunjako
Hallintosääntömallissa katsotaan, että kunnanhallitus on viime kädessä vastuussa siitä, että kunnan sisäinen vastuunjako on eri lainsäädäntöjen osalta kunnossa. Tarkastellut säädökset liittyvät palvelujen kehittämiseen, datan hyödyntämiseen ja jakamiseen sekä voivat vaikuttaa hankintoihin, joten säädöksistä olisi hyvä olla tietoinen, jos työtehtäviin kuuluu näihin liittyviä vastuualueita.
Asetus vai säädös?
Säädös on yläkäsite, joka sisältää asetukset ja direktiivit. Kaikki asetukset ovat siis säädöksiä, mutta kaikki säädökset eivät ole asetuksia. Englanninkielisistä nimityksistä act viittaa usein asetukseen. Kuitenkin virallisten käännösten mukaan esimerkiksi AI Act on käännetty tekoälysäädökseksi ja Data Act datasäädökseksi. AI Actin osalta tekoälyasetus on tästä huolimatta pitkälti vakiintunut muoto. Asetusta ja säädöstä käytetään usein siis eri käyttötilanteissa hieman sekaisin ja päällekkäin. Kuntaliiton EU: digi- ja datalainsäädäntö -projektissa käytämme virallisten käännösten mukaisia suomennoksia. Datasäädös, Yhteentoimiva Eurooppa -säädös ja tekoälysäädös lukeutuvat asetuksiin.
Asetukset ovat luonteeltaan kaikkia jäsenvaltioita sitovia ja suoraan sovellettavia säädöksiä. Direktiivi on säädös, joka velvoittaa jäsenvaltioita muuttamaan kansallista lainsäädäntöään toteuttamaan direktiivin sisältöä.
Yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet
EU:n datastrategian ja digitaalisten tavoitteiden edistämiseksi on lainsäädännön lisäksi kehitetty data-avaruuksia. Data-avaruudella (data space) viitataan tietyn toimialan sisäiseen tai eri toimialojen väliseen datan jakamiseen ja vaihtamiseen tarkoitettuun digitaaliseen tilaan. Tarkoituksena on lisätä datan saatavuutta ja uudelleenkäyttöä luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Datan jakamiseen liittyvissä lainsäädännöissä on viittauksia data-avaruuksiin ja niiden kautta tiedon jakamiseen. Esimerkiksi data-avaruuteen osallistuvan kunnan tulee datasäädöksen mukaisesti noudattaa 33 artiklan mukaisia yhteentoimivuutta tukevia vaatimuksia yhteisistä käytännöistä.
Eri toimialojen data-avaruudet tulevat yhdessä muodostamaan EU:n datan sisämarkkinat. Eurooppalaisia data-avaruuksia kehitetään tällä hetkellä (kevät 2025) 14 alalla: maatalous, kulttuuriperintö, energia, rahoitus, vihreän kehityksen ohjelma, terveys, kieli, valmistusteollisuus, tiedotusvälineet, liikkuvuus, julkishallinto, tutkimus ja innovointi, osaaminen sekä matkailu. Lisää tietoa ja linkkejä komission sivustolla yhteisistä eurooppalaisista data-avaruuksista. Myös julkista hallintoa koskevia data-avaruuksia kehitetään. Suomi liittyi eurooppalaiseen julkisten hankintojen data-avaruuteen ensimmäisten joukossa. Aiheesta löytyy tietoa valtiovarainministeriön tiedotteesta. Sitra on koostanut suomalaisten data-avaruuksien tilannekuvaa, joka sisältää eri hankkeiden esittelyn lisäksi myös mm. hyötyjä ja oppeja.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Jaana Jormanainen
- Asiantuntija-, edunvalvonta- sekä kehittämistehtävät erityisesti tiedon yhteentoimivuuden ja hyödyntämisen mahdollistamiseksi kunnissa.
- Julkishallinnon tietovirrat, tietovarannot ja tiedon hyödyntäminen.
- EU-edunvalvonta ja yhteistyö digitalisaatio- ja tieto/data-asioissa.
- EU:n digi- ja datalainsäädäntö kuntasektorin näkökulmasta -projekti ja teemaverkosto.