Kuntaliitto vaatii koronakulujen täysimääräistä korvausta

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle koronaepidemiasta aiheutuviin lisäkustannuksiin vuonna 2022

Soveltamisala

Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kulut kunnille täysimääräisesti niin kauan kuin koronastrategian toimeenpano ja tautitilanne sitä edellyttää. Kunnat ovat laatineet vuoden 2022 talousarviot ja muun muassa tehneet veroprosenttipäätöksensä vuodelle 2022 tämän linjauksen mukaisesti.

Koronaepidemian estämiseen liittyvää kansallista strategiaa on muutettu helmikuussa 2022. Strategia pohjautuu nyt enemmän ihmisten omaehtoisen terveysturvallisuuden tukemiseen sekä rokotusten antamaan suojaan. Laajamittaisista rajoituksista sekä testauksesta on luovuttu asteittain vuoden 2022 aikana. Toisaalta THL on laajentanut suositusta neljännen koronarokoteannoksen saajista viimeksi heinäkuussa 2022.

Vuoden 2022 alkupuoliskolla koronan tartuntamäärät nousivat ennennäkemättömälle tasolle. Vaikka tartuntamäärät eivät enää aiheuttaneet samassa suhteessa vakavia ja runsaasti hoitoa vaativia tapauksia, hoidon tarve oli korkeimmillaan juuri vuoden 2022 alussa. Tapausmäärät ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi kevään ja kesän aikana, mikä näkyy esimerkiksi teho- ja osastohoitoa vaativien koronapotilaiden lukumäärien laskuna.

Hallitus on sitoutunut julkisen talouden suunnitelman mukaisesti korvaamaan kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät lisäkulut, täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023.

Me Kuntaliitossa pidämme tärkeänä, että hallituksen linjauksen mukaisesti koronaepidemiasta kunnille aiheutuneita kuluja korvataan kunnille vuonna 2022 samoin periaattein kuin vuonna 2021. Rokottamisesta aiheutuneiden kulujen lisäksi myös kunnille testauksesta ja koronapotilaiden hoidosta aiheutuneet kulut tulee korvata koko vuoden 2022 osalta.

Koronastrategiaa on muutettu helmikuussa 2022 hallituksen periaatepäätöksellä. Lakiluonnoksen mukaan koronasta aiheutuneita kustannuksia korvattaisiin kunnille vain 30.6.2022 saakka lukuun ottamatta rokottamisesta aiheutuneita kustannuksia, jotka korvattaisiin koko vuoden osalta.

Muutos koronastrategiassa ei ole riittävä peruste sille, että kuluja korvattaisiin kunnille vain vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan osalta. Omaehtoisen testauksen ohella strategia mahdollistaa edelleen laajan julkisella sektorilla testaamisen.

Avustuksen saaja

Me Kuntaliitossa pidämme hyvänä menettelyä, jossa kunta nähdään ensisijaisena avustuksen saajana; kuitenkin siten, että kunnat voivat halutessaan siirtää hakuoikeuden yhteistoiminta-alueelle.

Avustus testaukseen 

Kotitestien yleistymisestä huolimatta vuoden 2022 alussa kuntien kustantamia koronatestejä tehtiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tehtiin yli 2,3 miljoonaa virallisiin tilastoihin päätynyttä testiä. Pelkästään näiden testien arvioidaan aiheuttaneen kunnille yli 200 miljoonan euron kustannukset. Testausmäärät ovat kevään ja kesän aikana laskeneet vuoden alun huippulukemista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietojen mukaan 30.6. jälkeen on tehty viikkotasolla noin 30-40 tuhatta testiä. Mikäli testausaktiivisuus pysyy tällä tasolla, voidaan loppuvuoden osalta odottaa peräti 900 000 kuntien maksettavaksi päätyvää testiä. Tämä aiheuttaa merkittäviä kuluja kunnille. 

Koronan status yleisvaarallisena tautina ajaa julkisen terveydenhuollon tekemään koronatestejä myös 30.6. jälkeen, koska tartuntatautipäivärahan saamiseksi vaaditaan edelleen laboratoriovarmistettua PCR- tai antigeenitestiä. Vaikka tartuntatautipäivärahan hakua on kevennetty vuoden alusta, tulee ansionmenetyskorvausten saamiseksi tehtyjen testien kuluja silti edelleen kohdentumaan kunnille. 

Me Kuntaliitossa näemme, että koronatestauksen aiheuttamat kulut pitää korvata koko vuoden osalta. Mikäli testauksen kuluja ei korvata vuoden loppuun asti, kuntia tulee ohjeistaa siten, että laajamittaisesta testauksesta myös tosiasiallisesti luovutaan.

Avustus rokottamiseen

Kehitteillä olevien uusien rokotusten ilmaantuminen saataville tulevan syksyn aikana saattaa lisätä annettavien rokotteiden määriä. Tähän tulee varautua loppuvuoden rokotusten määräarvioissa.

Avustus hoidon kustannuksiin

Me Kuntaliitossa näemme, että koronapotilaiden hoidon aiheuttamat kulut pitää korvata koko vuoden osalta.

Avustuskokonaisuuksien korvaustaso

Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kulut kunnille täysimääräisesti niin kauan kuin koronastrategian toimeenpano ja tautitilanne sitä edellyttää.

Me Kuntaliitossa näemme, että korvauksen tulee perustua todennettuihin todellisiin yksikkökustannuksiin eikä niiden sekä korvauksen kokonaistasoa pitäisi alentaa momentille varatun määrärahan puitteissa.

Voimaantulo

Avustukset tulee maksaa vuoden 2022 loppuun mennessä, jotta kunnat ehtivät sisällyttää ne kuluvan vuoden tilinpäätökseensä.

Muut huomiot

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien rahoitusta siirretään hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Rahoitusta siirretään siirtyvien tehtävien nettokuluja vastaava määrä siten, että nettokulut lasketaan kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin perustuen. Kun koronasta kunnille aiheutuneita kuluja korvataan vuonna 2021 toteutetulla ja käsittelyssä olevassa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetulla tavalla, kumoavat kunnille vuosina 2021 ja 2022 maksettavat korona-avustukset koronan aiheuttamat lisäkulut rahoituksen siirtolaskelmien tietopohjassa oikealla tavalla.

SUOMEN KUNTALIITTO RY

Mikko Mehtonen, kehittämispäällikkö, Elinvoima ja talous -yksikkö
Sanna Lehtonen, kuntatalousasioiden johtaja, Elinvoima ja talous -yksikkö
Minna Punakallio, pääekonomisti, Elinvoima ja talous -yksikkö
Sari Raassina, johtaja, Sosiaali- ja terveysyksikkö 
Tuula Kock, asiantuntijalääkäri, Sosiaali- ja terveysyksikkö
Anu Nemlander, Erityisasiantuntija, Sosiaali ja terveysyksikkö
Maria Pernu, Erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysyksikkö
Mari Sjöholm, Tietopalvelusuunnittelija, Sosiaali- ja terveysyksikkö