Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 22.04.2022(217/03.01.01/2022) Päivi Väisänen-Haapanen, Mari Sjöström, Kyösti Värri, Minna Punakallio

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.

Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja antaa asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026. Lausunto sisältää Kuntaliiton kannanottoja kuntatalouden näkymiin sekä opetus- ja kulttuuritoimen julkisen talouden suunnitelman kuntatalousvaikutuksiin.

Kuntatalouden tila on vahvistunut aikaisemmista ennusteista

Julkinen talous painui finanssikriisin alkuvuosina alijäämäiseksi. Julkisen talouden alasektoreista suurin alijäämä kasaantui valtiolle. Alijäämä pieneni 2010-luvulla erittäin hitaasti ja samalla sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kutistui. Vuonna 2020 koronapandemia heikensi julkisen talouden tilaa jälleen voimakkaasti, eikä tilanne näytä korjaantuvan ennustevuosina nopeasta koronaelpymisestä huolimatta. Julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisessa epätasapainossa.

Julkisen sektorin nettoluotonanto sosiaaliturvarahastoissa, valtiolla ja paikallishallinnossa 1975–2026, suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lähde Tilastokeskus, valtiovarainministeriö

Julkisen sektorin nettoluotonanto sosiaaliturvarahastoissa, valtiolla ja paikallishallinnossa 1975–2026, suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtion koronatuki kunnille, poikkeuksellisen suuret rahoitustuotot kunnissa sekä ripeä verotuottojen kasvu ovat kuitenkin vahvistaneet kuntatalouden tilaa 2020–2021. Myös kuntatalouden kehitysarvio on vahvistunut edellisistä ennusteista. Tästä huolimatta kuntataloudessa vallitsee keskipitkällä aikavälillä lievä rakenteellinen alijäämä eli tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia käyttötalouden menoja ja investointeja. Akuutti talouskriisi vaivaa kuitenkin vain pientä joukkoa kuntia. Painelaskelmien mukaan vaikein tilanne näyttäisi olevan alle 2 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Kuntatalouden ennuste saavuttaa hallituksen sille asettaman nimellisen rahoitusasematavoitteen vuonna 2023 (nettoluotonanto -0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen).

Valtion kuntalinjaukset ovat lähellä neutraalia, mutta sisältävät jälleen uuden valtionosuusleikkauksen

Kuntatalouden toimintaympäristö on poikkeuksellisessa myllerryksessä tehtäväkentän muutosten, koronapandemian, lakon ja turvallisuusuhkien keskellä. Vuoden 2023 alussa toteutuu kaikkien aikojen mittavin julkisen sektorin rahojen, henkilöstön, omaisuuksien ja sopimusten uudelleenjärjestely sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Uudistus muuttaa yksittäisten kuntien taloutta ja kasvattaa suhteellista velkaantuneisuutta rajusti. Työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun on määrä siirtyä kunnille vuonna 2024. Näiden äkillisten muutosten ohella kuntien toimintaan on vaikuttanut jo pitkään väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve, maassamuutto sekä yhä voimistuva työvoimapula.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on pitää kuntatalous koko maan tasolla neutraalina suhteessa valtion päätösperäisiin toimiin. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset. Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille myös sekä koronaepidemiasta että Ukrainan sotaa pakenevien henkilöiden palveluista aiheutuvat lisäkulut.

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on julkisen talouden suunnitelman mukaan lähellä neutraalia. Suhteessa aikaisemmin tehtyihin kuntapäätöksiin vuoden 2023–2026 julkisen talouden suunnitelma sisältää vain vähän kokonaan uusia kuntiin kohdistuvia linjauksia.

Osana hallituksen jo vuoden 2021 kehysriihessä sopimaa 370 miljoonan euron säästöjen kokonaisuutta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan vuonna 2023 uusi 43 miljoonan euron leikkaus. Vuodesta 2024 lähtien lakisääteisten peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään pysyvästi 33 miljoonalla eurolla. Toisaalta valtionosuuksia lisätään noin 344 miljoonalla eurolla sote-siirtolaskelmaan liittyneen tasokorjauksen vuoksi. Uusi JTS-linjaus on myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan paikkaaminen, josta kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan noin 37 miljoonaa euroa.

Julkisen talouden ennusteeseen kohdistuu monia alasuuntaisia riskejä

Julkisen talouden suunnitelman varsin positiivista kuntatalouden ennustetta varjostaa se, että taloudellisesti tiukkoina aikoina kuntatalouteen tullee valumaan myös jatkossa uusia, kuntien tulopohjaa heikentäviä päätöksiä. Julkisen talouden tilaan kohdistuu myös poikkeuksellisen paljon alasuuntaisia riskejä, jotka voivat heikentää julkisen sektorin tulokehitystä tai lisätä uudistusten kustannuksia odotettua enemmän.

Kunnissa menopaineita syntyy muun muassa palvelujen digitalisoinnista, sote- ja TE-palvelu-uudistuksen valmistelusta ja ohjeistamisesta, työttömyysvastuista, energiainvestoinneista sekä muista kestävän kasvun edellyttämistä rahoitusvastuista ja -investoinneista.

Paikkakunnittain kustannuspaineet ovat erittäin korkeat myös Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja sen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Hallituksen kompensaatiot eivät ulotu kattamaan kaikkia taloudellisia menetyksiä, joita kunnille aiheutuu sodan käynnistämistä kustannus- ja korkopaineista, uusista kilpailutuksista, alaskirjauksista ja verotuottojen sekä tuloutusten pienentymisestä.

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala 

Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa (VNS 1/2021 vp) korostetaan tarvetta koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi. Kuntaliitossa kannatamme vahvasti tätä tavoitetta, sillä koulutuksen perusrahoitukseen on kohdistunut säästötoimenpiteitä ja rahoitusta on tilkitty määräaikaisilla avustuksilla. Odotamme perusrahoitusta vahvistavia toimenpiteitä julkisen talouden suunnitelmavuosina 2023–2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksessa lukiokoulutukseen, taiteen perusopetukseen, museoille, teattereille ja orkestereille sekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat valtion säästötoimenpiteenä tehdyt yksikköhintarahoituksen vähennykset, jotka ovat lainsäädännössä pysyväisluonteisia. Pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen ei ole perusteltua, vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b ja 35 a sekä vapaan sivistystyön lain 11 b -pykälät tulisi kumota.  

Koronaepidemian vuoksi vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia niin toimintaan kuin talouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Hallinnonaloille on korvattu koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen näkökulmasta pidempiaikaisia vaikutuksia näyttäytyy ennen kaikkea hyvinvointivajeena sekä myös osaamisvajeena. Koronaepidemian jatkuessa siitä aiheutuviin mahdollisiin taloudellisiin vaikutuksiin on edelleen varauduttava. Samalla kiinnitämme huomiota siihen, että koulutuksen järjestäjien tulisi saada rahoituspäätökset riittävän aikaisessa vaiheessa muun muassa henkilöstön rekrytoimiseksi sekä lukuvuosisuunnitteluaan varten.   

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurannut yhä kasvava maahan saapuvien palvelutarve edellyttää kuntasektorilta nopeaa monipuolisten palvelujen järjestämistä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa merkittävästi tilapäisen suojelun soveltaminen. Pidämme hyvin tärkeänä, että palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan kuntatalouteen täysimääräisenä 3.4.2022 lukien. Kustannukset tulee korvata kuntatalouteen täysimääräisesti niin, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen tiedonkeruun tilastointiajankohdat eivät muodosta estettä valtionosuusrahoituksen saamiselle, kun palveluja järjestetään tilapäistä suojelua saaville. Kaikkiaan opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan palvelujen järjestämisen rahoituksen riittävyyteen on varauduttava, vaikka palvelutarvetta ei ole toistaiseksi mahdollista arvioida.  

Pidämme hyvänä, että sote-uudistuksen jälkeen valtionosuuden laskentaperusteisiin sisältyvää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa esitetään täydennettäväksi kulttuuria koskevalla indikaattorilla. 

 Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus   

Varhaiskasvatuksen lapsen tukemiseen liittyvän lakiuudistuksen osalta nostetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuodesta 2023 alkaen 15 milj. euroon, lisäys on 8,8 milj. euroa. Lisäksi esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän ja oppimistulosarviointijärjestelmän ylläpitoon osoitetaan kehyskaudella 1 milj. euron määrärahalisäys. 

Pidämme myönteisenä ja tarpeellisena sitä, että valtio korvaa kunnille Venäjän Ukrainaan hyökkäyksestä johtuvasta varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Julkisen talouden suunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen järjestämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen varataan 60 milj. euroa v. 2023 ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen 120 milj. euroa vuonna 2023 ja 48 milj. euroa vuonna 2024. Lisäksi suomen ja ruotsin kielen koulutukseen varataan kehyskaudella vuosittain 2,5 milj. euroa sekä kotoutumiskoulutukseen 5 milj. euroa vuonna 2023, 4 milj. euroa vuonna 2024 ja 3 milj. euroa vuonna 2025. 

Näkemyksemme mukaan 60 milj. euron määrärahavaraus vastaisi enimmillään 4.900 alle kouluikäisen varhaiskasvatuskustannuksia. Vaikka toimintaan osallistuvan lapsimäärän arviointi ei vielä ole mahdollista, arvioimme, että kustannukset olisivat vuositasolla 112 milj. euroa, mikäli Suomeen saapuvien henkilöiden määrä olisi 60.000.      

Pidämme tärkeänä myös sitä, että Venäjän Ukrainaan hyökkäyksestä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille esi- ja perusopetuksen osalta. Monet kunnat ovat mukautuneet viranomaisten suosituksiin varautua ja myös käynnistää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunnalla ei ole velvoitetta järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Arvioomme perustuen 60.000 Suomen saapuvan määrään nykyisen laskentaperusteilla on, että 9 läsnäolokuukauden perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta kustannukset voivat kohota 217 miljoonaan euroon.  

Kiinnitämme huomiota siihen, että rahoituslain 45 §:n 2 mom. (1705/2009) mukaiset suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä oman äidinkielen opetus sisältää esi- ja perusopetuksen lisäksi lukiokoulutuksen. Rahoitustarpeen kasvua on erityisen vaikeaa arvioida nykyisestä 19,975 milj. euron budjettitasosta, koska valtionavustusta myönnetään edellä mainittuihin koulutusmuotoihin, eikä valtionavustus koske perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvia oppilaita. Toteamme, että 60.000 Suomeen saapuvaan määrään perustuen asetuksen (1777/2009) laskentaperusteilla on, että kustannukset suomi tai ruotsi toisena kielenä opetuksessa voisivat olla vuositasolla 11 milj. euroa ja oman äidinkielen opetuksessa 7 milj. euroa. Näkemyksemme mukaan julkisen talouden suunnitelmassa ei ole huomioitu Ukrainan tilanteen tuoman epävarmuuden osalta sitä, että jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla oppilaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, on valtio velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen.    

Monet kunnat järjestävät maahan saapuneille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Arvioimme perustuen 60.000 Suomeen saapuvan määrään nykyisen asetuksen laskentaperusteilla on, että 9 läsnäolokuukauden perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta 217 milj. euroa. Toteutuva osallistujamäärä opetuspalveluihin vaikuttaa kuitenkin oleellisesti toteutuviin kustannuksiin. 

Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitetun rahoituksen riittävyys 

Koulutuspoliittisessa selonteossa oppivelvollisuuslain voimaantulo 1.8.2021 lukien on otettu huomioon. Oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen todetaan vahvistavan nuorten aikuisten koulutus- ja osaamistasoa ja vähentävän keskeyttämistä.  Opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä oppivelvollisen asuinkunnalle tulee ohjaus- ja valvontavastuita, joilla vahvistetaan alle 18-vuotiaan nuoren saamaa ohjausta ja tukea erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja mahdollisissa keskeyttämistilanteissa. Hakeutumisvelvollisuutta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2021. Oppivelvollisella on perusopetuksen päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisuuden toimeenpanoa tuetaan kattavasti ja pitkäjänteisesti, jotta se toteutuu tavoitteidensa mukaisesti.    

Valtion määrärahavaraus oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvien tehtävien hoitamiseen on hallitusohjelmaan perustuen 129 milj. euroa vuonna 2024. Julkisen talouden suunnitelmassa opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla määrärahavaraus on 102 milj. euroa vuodelle 2023. Mikäli rahoitus on riittämätön aiheutuviin kustannuksiin nähden, uudistus voi heikentää koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa entisestään. Pidämme tärkeänä valtionosuusrahoituksen riittävyyden seurantaa ja arviointia. Valtiolla täytyy myös olla valmius lisätä valtionosuusrahoitusta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.  Valitettavasti seurantatiedot suurimmista kustannuksista saadaan vasta vuodelta 2022 kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen.  

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella     

Koulutuspoliittisen selonteon mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen toteutumista ja mitoituksen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan, tarvittaessa lisätään resursseja varmistamaan nopea palveluun pääsy. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla ja nuorilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.     

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmaa koskevassa selonteossa. Toimenpiteeseen kohdennetaan 29 milj. euroa vuodelle 2023. Kuntatalousohjelman mukaan valtionosuuksissa huomioidaan uusina lakisääteisinä tehtävinä myös kuntien ja hyvinvointialueiden muodostamat alueelliset opiskelijahuollon yhteistyöryhmät sekä kuntien velvollisuus laatia opiskeluhuoltosuunnitelmat. Korostamme Kuntaliitossa sitä, että kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisenä, vuositasolla 330.000 euron rahoitus on riittämätön aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. On tärkeää, että oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevat palvelut toimivat saumattomasti ja laadukkaasti hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Koronaepidemian vaikutusten arvioidaan lisäävän palvelutarvetta.  

Lukiokoulutus    

Olemme huolissamme lukiokoulutuksen rahoituksen tasosta. Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä korjausta lukiokoulutuksen rahoitusasemaan. Lukiokoulutuksen rahoituksen kasvu johtuu lisääntyneistä kustannuksista sekä uusista ja lisääntyvistä velvoitteista. Valtio kohdistaa lukiokoulutukseen joka vuosi noin sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen, jota pidämme kestämättömänä. Leikkausten jatkuminen vaarantaa lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden ja asettaa sekä opiskelijat että lukiokoulutuksen järjestäjät eriarvoiseen asemaan. Katsomme, että valtion tulee palauttaa lukiokoulutuksen rahoitus vastaamaan yhteiskunnan lukiokoulutukselle asettamia velvoitteita poistamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätty rahoitusleikkaus.   

Ammatillinen koulutus   

Vuonna 2017 toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen arvioitiin tuovan kustannussäästöjä jopa 256,5 milj. euroa (HE 39/2017 vp). Pelkästään työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisääntymisen arvioitiin tuovan 92,2 milj. euron säästöt. Käytäntö on osoittanut, että kustannusvaikutusten arvioinnin perusteella ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdyt leikkaukset olivat täysin ylimitoitettuja.   

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tason voidaan arvioida heikkenevän vuonna 2023. Lähihoitajakoulutukseen osoitetun rahoituksen taso alenee, kun se julkisen talouden suunnitelman mukaan on 30 milj. euroa vuonna 2023 ja 16,5 milj. euroa vuonna 2024. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 50 milj. euron rahoituksella. Tästä 37 milj. euroa arvioidaan kohdentuvan kuntatalouteen. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen on osoitettu osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022, aiemmin 80 milj. euroa. Pidämme hyvänä, että rahoitus muutetaan pysyväksi vuodesta 2023 alkaen, mutta katsomme, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta tulee pysyväisluonteisesti korottaa 80 milj. eurolla. 

Katsomme, että ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen tason tulee olla riittävä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tosiasialliset mahdollisuudet järjestää koulutusta toimintalainsäädännön mukaisesti. Riittävän rahoituksen tason merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä.    

Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan vuosina 2022–2024 vuosittain 5 milj. euroa. Pidämme hyvänä, että koulutuskorvauksen uudistamista ensin kokeillaan. Kokeilun tuloksia tulee arvioida ja vasta tämän jälkeen ratkaista miten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksia tulee uudistaa.   

Vapaa sivistystyö   

Eduskunta on hyväksynyt lausuman momentille 29.10.31 Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin: Eduskunta edellyttää, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä kotoutumisajan päättymisen jälkeen tarvittavaan kielitaito- ym. koulutukseen osoitetaan riittävät resurssit vuosia 2023-2026 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.  

Näemme Kuntaliitossa, että resurssien riittävyys vapaan sivistystyön koulutukseen on turvattava. On varauduttava myös siihen, että aikuisväestön tarve kielitaitoa vahvistavaan koulutukseen lisääntyy.   

Maahanmuuttajien koulutus 

Julkisen talouden suunnitelman mukaan kotoutumiskoulutukseen varataan 5 milj. euroa. Kunnat edistävät kotoutumista eri kielillä yhteistyössä TE-hallinnon ja oppilaitosten kanssa. Pidämme tärkeänä sitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluiden toiminnan vakinaistamiseen ja kehittämiseen osoitetaan pysyvä rahoitus.  

Veikkaus ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut  

Rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen taso lisäkompensaatiolla on julkisen talouden suunnitelmassa 990 milj. euroa vuosina 2023 ja 2024. Pidämme tärkeänä, että kuntatalouteen kohdennettava kulttuurin, taiteen, kirjastojen, liikunnan ja nuorisotyön valtionosuusrahoitteisen toiminnan määrärahat ovat pysyväisluonteisesti valtion talousarviomäärärahaa. Rahoitus muodostuu valtionapurahoituksesta, jota myönnetään niin toimintaan, kehittämiseen kuin investointeihinkin. 

Julkisen talouden suunnitelman mukaan liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoa toteutetaan aiemman kehyspäätöksen mukaisesti. Kuntatalousohjelman mukaan talousvaikutus on 0,9 milj. euroa kuntatalouteen. 

Valtionavustukset   

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten taso näyttäisi laskevan vuonna 2023 kuluvaan vuoteen nähden ollen 213 milj. euroa. Epäselväksi jää, sisältääkö euromäärä kokonaisuudessaan kuntatalouteen kohdistuvan valtionavustusrahoituksen. Avustusten osuus voi muuttua merkittävästi, etenkin, kun ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien palvelutarpeet sekä mahdollinen korona-avustusrahoitus voivat aiheuttaa merkittäviäkin rahoitustarpeita opetus- ja kulttuuripalveluiden osalta, osin avustusrahoitusta. 

Tällä hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut käyttöön käytännön myöntää valtionosuuden perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena valtion talousarviossa ammatillisen koulutuksen määrärahaan tehtyjä käyttötarkoitukseltaan kohdennettuja kerta- tai pysyväisluonteisia lisäyksiä. Lain opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 32 e §:n mukaan ”Koulutuksen järjestäjälle myönnettävää perusrahoitusta voidaan korottaa harkinnanvaraisesti koulutuksen järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä.”  

Me Kuntaliitossa katsomme, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi selvittää, onko edellä mainittu säännös riittävä oikeusperusta jakaa koulutuspoliittisin perustein valtion talousarviossa ammatillisen koulutuksen määrärahaan tehtyjä käyttötarkoitukseltaan kohdennettuja kerta- ja pysyväisluontoisia lisäyksiä. Muistutamme, että valtionosuus, myös perusrahoituksen harkinnanvarainen korotus, on koulutuksen järjestäjälle yleiskatteellista rahoitusta eikä koulutuksen järjestäjälle tule asettaa tosiasiallisia raportointivelvollisuuksia perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen kohdentumisesta. Lisäksi huomautamme, että ammatillisen koulutuksen määrärahaan sisältyvä strategiarahoitus on tosiasiallisesti valtionavustusta.   

Valtionavustus- ja valtionosuusrahoituksen tulee olla selkeää ja läpinäkyvää. Lähtökohtaisesti painotamme sitä, että lakisääteiset ja pysyväisluonteiset kuntien palvelujärjestelmään liittyvät tehtävät ja velvoitteet tulee rahoittaa valtionosuusjärjestelmän kautta.   

Määräaikaista valtionavustusrahoitusta tulisi siirtää pysyväisluonteiseksi valtionosuusrahoitukseksi.  Valtionavustushakujen määrän vähentäminen on myös tarpeen. Valtionavustusrahoituksella on haasteellista aikaansaada pysyväisluonteista, vakiintunutta toimintaa. Kuntien valtionavuissa itsehallinto, lainsäädäntöperusteisuus ja kuntien rahoitusperiaate tulee ottaa huomioon. Väliaikaisia kokeilu- ja kehittämistarpeisiin liittyviä hankkeita ja tehtäviä sekä investointeja on tarkoituksenmukaista tukea jatkossakin valtionavustusrahoituksella.  

Pidämme hyvänä ja tärkeänä, että valtionavustustoimintaa kehitetään yhtenäiseksi ja kootaan valtionavustustoiminta yhteiseen palveluun. Valtionavustustoiminnan tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Erilaisia kuntia, paikallisia olosuhteita ja avustustarpeita on tarpeen ottaa huomioon mm. tarkastelemalla nykyistä painokkaammin avustustoiminnasta aikaansaatavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää paikallista liikkumavaraa tuloksiin ja vaikuttavuuteen pääsemiseksi.  

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija 

 

tags