Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan jo 64 kuntaa maksaa vauvarahaa – suurimmillaan 10 000 euroa per lapsi. Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään keinoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita.

Vastasyntyneitä muistavia kuntia oli yhteensä 118 eli noin 40 prosenttia kaikista kunnista. Kunnilla oli käytössään erilaisia muistamisen muotoja, ja monissa kunnissa yhdistettiin useita muistamisen muotoja.

1. vauvaraha,
2. lahjakortit,
3. palvelusetelit ja kulujen maksaminen sekä
4. tavaralahjat. 

Vauvarahaa maksetaan 100 ja 10 000 euron väliltä

Vuonna 2025 vauvarahaa maksoi 64 kuntaa, mikä on kuusi kuntaa enemmän kuin vuonna 2022. Vuoteen 2019 verrattuna nousua on tullut reippaammin, sillä tuolloin vauvarahaa maksoi 29 kuntaa.

Tuoreen selvityksen mukaan vauvarahan suuruus vaihtelee 100 eurosta 10 000 euroon. Yhteensä 28 kuntaa maksaa kuitenkin vähintään 1 000 euroa vauvarahaa.

Suurimmat vauvarahat ovat Miehikkälässä ja Luhangassa, joissa kummassakin vauvarahan kokonaissumma on 10 000 euroa. Näissä kunnissa perheelle maksetaan vauvarahaa vuosittain 1000 euroa kymmenen vuoden ajan. 

Seuraavaksi suurimpia vauvarahasummia maksetaan Tervolassa ja Vesannolla. Tervolassa 6000 euroa, joista ensimmäisenä elinvuonna 2000 euroa ja tämän jälkeen 1000 euroa neljän vuoden ajan. Myös Vesanto maksaa 6000 euroa: 1000 euroa vuodessa kuuden vuoden ajan. Simon ja Vetelin kunnat maksavat 5000 euroa: 1000 euroa viiden vuoden ajan. 

Uusia vauvarahan käyttöön ottaneita kuntia vuoden 2022 jälkeen ovat:
Hailuoto, Kemiönsaari, Kittilä, Kuusamo, Muonio, Nousiainen, Outokumpu, Ruovesi, Laihia, Posio, Sotkamo, Sysmä, Vimpeli, Parkano, Perho, Saarijärvi ja Urjala.

Muutosta on tapahtunut myös toiseen suuntaan, sillä neljä kuntaa, jotka maksoivat vauvarahaa vuonna 2022, ovat lopettaneet vauvarahan maksamisen kokonaan:
Kemi, Lestijärvi, Ranua ja Ähtäri.

Maakunnallisesti tarkasteltuna eniten vauvarahaa maksettiin Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. 


 

Lahjakortit, palvelusetelit ja kulujen maksaminen

Kunnista 18 muisti perheitä lahjakortilla, palvelusetelillä tai maksamalla tiettyjä kuluja, kuten sairaalapäivämaksuja. Lahjakorttien ja seteleiden arvo vaihteli 100–500 euron välillä. Monessa kunnassa lahjakortit oli tarkoitettu käytettäväksi paikallisissa yrityksissä, ja niitä kannustettiin käyttämään lapsiperheiden hyvinvointia lisäävissä palveluissa. Kolmessa kunnassa palvelusetelit oikeuttivat lapsiperhepalveluiden kaltaisiin palveluihin. Lisäksi kulujen maksamista tapahtui esimerkiksi Taivassalossa, joka tarjoaa kolmen päivän hoidon sairaalassa. 

Tavaralahjat usein paikallisia ja symbolisia

Tavaralahjoilla taas vastasyntyneitä muisti 35 kuntaa.  Lahjat olivat pääsääntöisesti symbolisia muistamisia, kuten leluja, kirjoja tai vaatteita. Usein ne kytkeytyivät kuntaan jollakin tavalla. 

Esimerkiksi Naantali lahjoittaa muumipipon, ja Sastamalassa perhe saa Mauri Kunnaksen vauvakirjan.  Monessa kunnassa vastasyntynyt sai vauvapaketin tai ns. rotinakassin, joka sisälsi esimerkiksi erilaisia vauvoille suunnattuja vaatteita, lorukortteja ja leluja. Osassa kuntia näiden tavaralahjojen antaminen tapahtui yhteistyössä esimerkiksi seurakuntien, yritysten tai yhdistysten kanssa. 

Eniten tavaralahjoja, lahjakortteja, palveluseteleitä ja kulujen maksamista annettiin Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. 

Yhdistelmiä rotinakasseista kakkukahveihin

Monessa kunnassa yhdistettiin eri muistamisen muotoja. 

Esimerkiksi Karviassa annetaan sekä 500 euroa sekä vauvarahaa että vauvan peitto, ja Rautavaaralla muistamiseen kuuluu 1 000 euron rahasumma ja tuttijuhla, jossa annetaan koivupuinen tutti. Nivalassa muistamiseen kuuluu leipälahjakortti, uimahallilippu, tavaralahjoja ja kaupunginjohtajan onnittelukortti. Punkalaitumella vastasyntyneen perhe puolestaan saa 400 euron edestä pieniä lahjoja, ja kunta järjestää kakkukahvitilaisuuden.

Suurissa kunnissa ja kaupungeissa vastasyntyneiden muistaminen on harvinaisempaa

Selvitys piirtää selkeän kuvan siitä, että vauvarahaa maksetaan pääasiassa pienissä kunnissa. Keskimäärin vauvarahaa maksavissa kunnissa oli 3000 asukasta. 75 prosenttia vauvarahaa maksavista kunnista oli alle 5000 asukkaan kuntia. 

Yhdessäkään yli 20 000 asukkaan kunnassa ei makseta vauvarahaa. Kuusamo on asukasmäärältään suurin kunta, joka maksaa vauvarahaa.

Lapsi- ja perhemyönteisyyttä voi osoittaa usein eri keinoin

Yhteensä noin 40 prosenttia selvityksessä mukana olleista kunnista muisti vastasyntyneitä jollain tavalla. 

– Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsikin käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. 

Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta sekä ylipäätään toimivat ja lapsimyönteiset palvelut. 

Joissain kunnissa muistamisesta vastasivat kunnan alueella toimivat yhdistykset, yritykset tai yksityishenkilöt. Monessa kunnassa järjestettiin myös erilaisia vauvajuhlia ja tilaisuuksia vastasyntyneiden ja perheiden muistamiseksi, joiden mukana järjestämisessä oli usein yhdistyksiä, yrityksiä tai seurakunta.

Miten selvitys tehtiin?

Kuntaliitto toteutti keväällä 2025 selvityksen kuntien tavoista muistaa vastasyntyneitä kuntalaisia ja samalla viestiä perhemyönteisistä arvoistaan. Manner-Suomen 292 kunnasta selvitykseen saatiin tiedot 285:stä, eli 97 % kunnista. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2022. 

Selvitys tehtiin tutkimalla kuntien verkkosivuja, ja mainintoja vastasyntyneiden muistamiskäytännöistä. Lisäksi niihin kuntiin lähetettiin lisäkysely, joiden osalta tietoon vaadittiin lisäselvitystä. Manner-Suomen kunnista ainoastaan seitsemästä kunnasta tieto ei selvinnyt verkkosivuilta, tai kyselyyn ei saatu vastausta.