Varhaiskasvatukseen tulossa uutta lainsäädäntöä – missä luuraa riittävä toimeenpanoaika?

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä kolme varhaiskasvatukseen liittyvää lakiuudistusta. Näistä yksi on tekninen, mutta kaksi muuta vaativat kunnissa paljon valmistelua, bloggaa Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

1. Asiakasmaksulain muutos – ei vaikutuksia kuntiin

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 16 §:ää muutetaan asiakasmaksujen tulorajojen ja ylimmän sekä alimman maksun joka toinen vuosi tehtävän tarkistamiseen käytettävän indeksin osalta (HE 73/2025). Tällä muutoksella ei käsittääksemme ole vaikutuksia kuntien toimintaan. Sen sijaan kahdella muulla muutoksella on.

2. Oma laki varhaiskasvatuksen palvelusetelille

Kauan odotettu varhaiskasvatuksen palvelusetelilaki (HE 54/2025) on vihdoin etenemässä. Tähän asti palveluseteleihin on sovellettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilakia, joka ei tunnista kuntien roolia lainkaan – muutos on siis tarpeellinen.

Uusi laki noudattelee pitkälti nykykäytäntöä, mutta siihen sisältyy myös täsmennyksiä. Jatkossa omavastuuosuuden lisäksi ei saa periä muita varhaiskasvatusmaksuja.

Lakimuutos tarkoittaa kunnille sitä, että nykyiset sääntökirjat tulee päivittää, palveluntuottajien kanssa on neuvoteltava ja asiakkaille on tehtävä tarvittaessa uudet palvelusetelin arvoon liittyvät päätökset. On todennäköistä, että asiat on osaltaan vietävä myös toimielinkäsittelyyn. 

Lakia kuitenkin esitetään voimaan jo 1.1.2026 alkaen, ja käsittely on edelleen eduskunnassa kesken. Toimeenpanoon ei siis jää juurikaan aikaa. Kuntaliitto esitti lausunnossaan lain voimaantulon siirtämistä 1.8.2026 alkaen, jolloin kunnille jäisi rauhassa aikaa toimeenpanna tarvittavat uudistukset hallitusti.

3. Yksityisen päiväkotitoiminnan lupamenettely muuttumassa

Eduskunnassa on lisäksi käsittelyssä varhaiskasvatuslain muuttaminen yksityisen päiväkotitoiminnan lupamenettelyn vaihtamisesta rekisteröintimenettelyyn. Periaatteet säilyisivät jokseenkin samana, vaikka terminologia muuttuukin. 

Lakimuutosta tässäkin tapauksessa esitetään voimaan 1.1.2026 alkaen. Samaan aikaan aluehallintovirastot lakkaavat ja valtion uusi lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Hyvä pitää mielessä, että lupamenettelyn osalta on siirtymäaikaa vielä vuoden 2026 loppuun saakka. On selvää, että kuntien on osaltaan neuvottava ja ohjattava paikallisia yksityisiä palveluntuottajia, miten uudessa tilanteessa tulisi toimia. Muutoksen osalta ei ole minkäänlaista siirtymäaikaa. 

4. Eikä tässä vielä kaikki: varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistuvat

Ja eiväthän kuntien varhaiskasvatuksessa työt tähän lopu. Opetushallitus uusii parhaillaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisia perusteita ja luonnos on jo lausuttavana. Tämäkin on käsityksemme mukaan tulossa voimaan 1.1.2026 alkaen. 

Koska paikallisia varhaiskasvatuksen suunnitelmia tältä osin ei enää ole velvoite laatia, ei niiden tekemiseen erikseen enää aikaa jätetä. Aikaisemmin Opetushallitus määräsi siten, että perusteet annettiin vuoden alusta mutta paikallisten suunnitelmien tuli olla tehtynä 1.8. mennessä uuden toimintakauden alkaessa. Kuntaliitto on ponnekkaasti vaatinut, että paikallisen suunnitelman laadintavelvoitteesta luopumisesta huolimatta tulisi perusteiden tulla voimaan 1.8.2026 alkaen. Näin kunnille jäisi riittävästi aikaa tehdä tarvittavia paikallisia ratkaisuja ja saada kokonaisuus käyttöön järkevällä tavalla.  

Aikatauluista realismia – ja aikaa toimeenpanoon

On erikoista, ettei lakimuutosten valmistelussa aina huomioida toimeenpanon vaatimaa aikaa. Kunnat eivät voi tehdä päätöksiä ennen kuin lait on hyväksytty ja vahvistettu. Kiireellä ei saada parhaita tuloksia.

Vetoamme vielä sivistysvaliokuntaan palvelusetelilain ja Opetushallitukseen perusteiden aikataulujen osalta: voimaantulo 1.8.2026 palvelisi kuntia ja varhaiskasvatuksen toimijoita huomattavasti paremmin.