Kuntavaali- ja demokratiatilastot

Kuntaliitto on selvittänyt valtuustokaudelta 2017-2021 millaisia henkilöitä valittiin kuntien valtuustoihin, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajiksi ja millaisia palkkioita heille maksetaan. Lisäksi on selvitetty kuntien toimielin rakennetta.  Kuntaliitto on kartoittanut myös kuntien tarjoamia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kuntalais- ja valtuustoaloitteita.

Seuraavat kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. Silloin kuntavaalit järjestetään 293 Manner-Suomen kunnassa. Kuntavaaleihin liittyvää tietoa on saatavilla Kuntaliiton verkkosivulta ja oikeusministeriön vaalisivulta.

70 prosentissa kuntia on vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko

Kuluvalla valtuustokaudella valtuutettujen määrä vaihtelee kunnittain 13 henkilöstä (Pelkosenniemi, Pello, Savukoski) 85 henkilöön (Helsinki). Valtuustossa on yleisimmin 27 jäsentä.

Suomen kuntien valtuustot ovat keskimääräisellä jäsenmäärällä pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia kuin Islannissa, Norjassa ja Tanskassa.

Lue lisää valtuutettujen määrästä ja sen kehityksestä Manner-Suomen kunnissa ja muissa Pohjoismaissa raportista Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella 1.6.2017-31.5.2021

Tiedote valtuustokoosta 13.1.2017: Kolmannes kunnista muuttaa valtuustonsa kokoa – vain kahdessa valtuusto kasvaa

Millaisia vaikutuksia väestömuutoksilla on kuntademokratiaan? Lue lisää aiheesta: Väestömuutoksilla vaikutusta kuntademokratiaan - valtuutettujen määrä vähenee maltillisesti

Tarvitsetko tietoa, miten kunnan on meneteltävä 1.6.2021 valtuustokoosta päätettäessä? Tutustu Kuntaliiton lakiyksikön ohjeeseen

valtuustokoko vaihtelee kunnittain

Kuntien luottamushenkilöitä on yhä vähemmän ja heistä yhä useampi on ikääntynyt

Vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella luottamushenkilöpaikkoja oli Manner-Suomen kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa 21 122. Näistä valtuustoissa oli 8 999, hallituksissa 2 619 ja lautakunnissa 9 504. Vuodesta 1993 vuoteen 2017 luottamushenkilöpaikat vähenivät 46 prosenttia (17 829).

Huhtikuun 2017 kuntavaaleissa oli yhteensä 33 618 ehdokasta. Ehdokkaiden määrä väheni edellisistä vaaleista 3 507 henkilöllä. Edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten ehdokkaiden määrä laski ja naisten nousi, käy ilmi Kuntaliiton tekemästä ehdokasanalyysista (Kuntaliiton tiedote 10.3.2017).

Monen kunnallisen luottamushenkilön ajankäyttö vastaa osa-aikatyötä. Niinpä kunnissa on päätoimisia ja osa-aikaisia luottamushenkilöitä, jotka ovat antaneet suostumuksen päätoimisuuteen/osa-aikaisuuteen ja saavat luottamustehtävän hoitamisesta eläkettä kartuttavaa palkkaa. Tällaisia henkilöitä oli valtuustokauden alussa kaikkiaan 38 henkilöä 19 kunnassa.

Kuntaliitto on selvittänyt millaisia ovat kuntien valtuutettujen, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien profiilit: puolue, sukupuoli, ikä ja äidinkieli sekä kokemus luottamustehtävistä. Luottamushenkilöiden taustoista lisää seuraavissa raporteissa:

Kuvio: aikasarja luottamushenkilöpaikat

 

Kuntien luottamushenkilöiden palkkiotaso on matala

Valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio valtuustokauden 2017 - 2021 alussa on keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2 361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2 947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1 049 euroa.

Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia mitä enemmän kunnassa on asukkaita.

Kaikki palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat luottamushenkilöille verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät palkkioista yleensä vapaaehtoista luottamushenkilömaksua eli niin sanottua puolueveroa.  Yleisimmin puoluevero on 10 prosenttia palkkiosta.

Kuntakohtaista vertailutietoa palkkioista on saatavilla raportista Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella

Tiedote 11.9.2018: Kuntaliiton selvitys: kuntien luottamushenkilöiden palkkioissa suuria eroja.

valtuuston puheenjohtajan palkkiot vaihtelevat kunnan asukasluvun mukaan

Kunnat tarjoavat kuntalaisille yleensä kahdeksan erilaista osallistumisen tapaa 

Kunnat käyttävät yhä useampia tapoja osallistaa kuntalaisia. Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen ja yhteiskehittäminen ovat suosittuja niin pienten kuin suurten kuntien keskuudessa. Sosiaalisen median kanavista on tullut verkkosivujen rinnalle merkittävä kuntien viestintäkanava.

Lue lisää ja tutustu kuntakohtaisiin tietoihin raportista Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? Kuntauutisen 22.11.2018 yhteydessä on diapaketti: Kunnat tarjoavat kuntalaisille yhä enemmän erilaisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja. Kuntauutinen 2.10.2018: Kuntalaiset tekevät edelleen vähän kuntalaisaloitteita. Uutisen yhteydessä on diapaketti kyselyn tuloksista.

Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin tarjoaa vinkkejä kunnille miten kuntalaisten osallisuutta voi edistää.  

kunnat tarjoavat kuntalaisille yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua

Kunnissa on käytössä hyvin erilaisia johtamisjärjestelmiä

1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella yleisin toimintamalli on lautakuntamalli. Lautakunnat korvaavan valiokuntamallin on ottanut kyttöönsä 11 kuntaa.  Sen lisäksi työryhmänä toimivia valiokuntia on 6 kunnassa.

Kunnissa on keskimäärin 3,2 omaa lautakuntaa. Lautakuntia on lakkautettu ja tehtäviä yhdistetty. 

Lue lisää raportista Johtamismallit ja toimielimet Manner-Suomen kunnissa 2017

Kuntauutinen 8.11.2018: Uutta tutkimustietoa: Kunnissa uudistettu maltilla johtamisjärjestelmiä ja toimielinrakennetta

Kuntien toimielimet -palvelusta voi hakea kuntakohtaisia tietoja kuntien toimielinrakenteesta 1.6.2017 alkaneelta valtuustokaudelta.

 

Linkkejä muiden tiedontuottajien vaaliraportteihin

Sami Borgin ja Sari Pikkalan laatima tilastoraportti Kuntavaalitrendit (2017)

Tilastokeskuksen tilastoraportti Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017

tags