Edustuksellinen demokratia

Kunnallinen itsehallinto nauttii Suomessa vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Perustuslaissa määritelty kunnallinen itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa. Edustuksellinen demokratia on Suomen paikallishallinnon perusta. Edustuksellisuus perustuu kuntien asukkaiden joka neljäs vuosi käyttämään äänivaltaan kuntavaaleissa, jolloin he valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin.

Avaa kaikki

Valtuuston toiminta ja tehtävät

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei ole toisin säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Valtuutettujen, kuten muidenkin luottamustehtäviin valittavien vaalikelpoisuudesta, asemasta ja toimivallasta säädetään kuntalaissa.

Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:

  • päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
  • päättää hallinnon järjestämisen perusteista
  • päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio
  • päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
  • päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
  • päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
  • päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
  • valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä
  • päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
  • valita tilintarkastajat
  • hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
  • päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.6.2017. Vastaava listaus valtuuston lakisääteisistä tehtävistä on uuden kuntalain 14 §:ssä.

Myös kuntastrategiaa koskeva 37 § tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategiaa laadittaessa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Valtuustotyön kehittäminen

Valtuustosopimus

Valtuustosopimus on eräänlainen yhteistyösopimus, joka konkretisoi valtuustotyön painopisteet ja vuosittaiset teemat, yhteistyösuhteet ja tiedonkulkuun liittyvät periaatteet.

Valtuustosopimuksessa voidaan lisäksi määrittää, mitä välineitä ja menetelmiä käytetään valtuustotyössä päätöskokousten rinnalla. Tällaisista menetelmistä mainittakoon mm. lähetekeskustelut, iltakoulut, tiimi- ja seminaarityöskentely, skenaario- ja tulevaisuustyöskentely sekä kokousten kierrätys ja jalkauttaminen.

Myös valtuuston strategiatyön pohjaksi suoritettavista menetelmistä voi olla mainintoja valtuustosopimuksissa. Tällaisia menetelmiä ovat mm. talousanalyysi, sidosryhmäanalyysi, SWOT, skenaariotyöskentely ja toimintaan ja talouteen liittyvät kuntavertailut.

Valtuustotyön itsearviointi

Valtuustotyön itsearvioinnilla valtuutetut voivat ammattijohdon avustamana arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Itsearvioinnilla valtuutetut voivat määrittää myös näkemyksiä tulevan valtuustokauden tärkeistä kunnallispoliittisista kysymyksistä.

Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella kyselylomakkeella, johon kaikki valtuutetut vastaavat henkilökohtaisesti. Kuntaliitossa on laadittu mallilomake, jota kunnat voivat käyttää oman valtuustotyönsä arviointiin joko sellaisenaan tai muokata niitä kunnan omia tarpeita vastaaviksi. 

Lue lisää:

Yleiskirje valtuustoarvioinnista

Valtuustotyön arviointilomake

Hallituksen toiminta ja tehtävät

Kunnanhallitus on valtuuston ohella kunnan pakollinen toimielin. Sen rooli kunnan hallinnossa on erittäin keskeinen. 

Kuntalaissa (23 §) on säädetty, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Myös kunnanhallituksen toimivallasta ja sen jäsenten valinnasta on säädetty kuntalaissa.

Hallitustyön arviointi

Hyvä hallitustyöskentely on kunnan menestystekijä. Hallitus toimii uudistusten keskiössä. Se ohjaa kunnan strategian laatimisprosessia ja uudistusten toteuttamista. 

Kunnissa hallitustyön kehittäminen on hyvä aloittaa arvioimalla päättymässä olevan valtuustokauden hallitustyöskentelyä. Kuntaliitossa on tuotteistettu arvioinnin tueksi lomakkeisto. Sen avulla saadaan hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten, valtuuston puheenjohtajiston sekä johtavien viranhaltijoiden näkemykset hallitustyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Arvioinnin osa-alueina mukana ovat: 

  • Hallitustyön kokonaisuus ja sujuvuus
  • Ulkoiset ja sisäiset yhteistyösuhteet
  • Konserniohjauksen toimivuus
  • Hallitus talousvallan ja kehittämisvallan käyttäjänä
    Hallitus palvelujen ohjaajana ja henkilöstöpolitiikan
    määrittelijänä
  • Hallituksen toimintakulttuuri ja työskentelyilmapiiri
  • Hallituksen sisäisten työkäytäntöjen toimivuus

Lue lisää:

Hallitustyön arviointi

Suositus hyvästä hallitustyöskentelystä

Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa ryhdytään soveltamaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kunnissa sovitaan hallitustyöskentelyn poliittisista pelisäännöistä ja määritellään hallituksen työn painopisteet.

Hyvä hallitustyöskentely muodostuu seuraavanlaisista elementeistä: 

  • strategisuus 
  • hallitusohjelma poliittisena sopimuksena
  • konserniohjaus
  • yhteistyö valtuuston
  • lautakuntien ja kunnanjohtajan kanssa
  • yhteistyö yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa
  • hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimintaedellytykset
  • puheenjohtajan ja jäsenten taitoalueet
  • kokous- ja työskentelymenetelmät 
  • ulkosuhteet
  • maine ja viestintä sekä työskentelyn arviointi.  

Uuden kunnallisvaalikauden alussa on tärkeätä miettiä kunkin päätöksentekoelimen roolia, tehtäviä ja työskentelykulttuuria. Kunnanhallituksella on keskeisiä hallinnollisia tehtäviä ja velvollisuus valmistella valtuustoon menevät asiat, panna päätökset täytäntöön ja valvoa niiden lainmukaisuutta. Hallitus myös vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konsernin ohjaamisesta.

Yhä enemmän voimavaroja on kuitenkin suunnattava strategiseen toimintaan. Sen avulla suunnataan tulevaisuuteen ja luodaan edellytyksiä kuntajohtamiselle. Tärkeätä on ennakoida ajoissa, olla kaukonäköinen ja varautua tulevaisuuteen. Hallituksen on varmistettava, että kunta on tässä työssä ajoissa liikkeellä. Vaalikauden näkymät edellyttävät muutosjohtajuutta ja kykyä suunnata toimintaa uusiin suuntiin sekä uudistumista.

Kunnalliset luottamushenkilöt edustavat kuntalaisia. Onnistunut hallitustyö edellyttää sen jäseniltä yhteistyökykyä, laajaa poliittista ymmärrystä, kykyä toimia verkostoissa ja konsernissa, vuorovaikutustaitoja sekä toki perustietoja kunnan toimintaa sääntelevistä normeista. Nämä taitovaateet eivät ole vähäisiä. Siksi vaalikauden alussa on tarpeellista panostaa koulutukseen ja valmennukseen. Hyvän kulttuurin luomiseen kannattaa todella käyttää aikaa ja sopia pelisäännöistä.

Kunnallisten luottamushenkilöiden työskentelyedellytykset on asianmukaisesti turvattava. Jo pelkät kokoukset vaativat paljon aikaa puhumattakaan valmistautumisesta ja muusta asiaan liittyvästä toiminnasta. Ammattitaitoinen valmistelu on aina perusedellytys hallitustyön onnistumiselle.

Hallitus myös on kuntajohtajan tiivis yhteistyökumppani. Johtamisen järjestäminen onkin hallituksen keskeisiä vastuita. Menestyvän kunnan tunnusmerkkeihin kuuluu aina hyvä johtaminen. On myös muistettava sen rooli henkilöstöpolitiikan pyörittäjänä ja työnantajana toimiminen.

Hyvän hallitustyöskentelyn periaatteiden soveltaminen on tarpeellinen erityisesti nyt, kun kunnat ovat aiempaa voimakkaammassa ja monitahoisemmassa muutostilanteessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vahvaa johtajuutta, jonka toimivuutta voidaan edistää määrätietoisilla toimenpiteillä.

Lue lisää:

Hyvä hallitustyöskentely

Lautakunnan toiminta ja tehtävät

Lautakunnat ovat hallituksen alaisia toimielimiä. Ne hoitavat toimialasta riippuen erilaisia pysyväisluonteisia tehtäviä ja tehtävistä päättäminen kuuluu valtuustolle.

Lautakuntien tehtävänä on toimia lähellä palvelutuotantoa, johtaa ja valvoa erilaista palvelujen tuottamista kunnassa. Lautakuntien rooliin kuuluu myös vahvistaa ja tuoda esille kuntalaisnäkökulma palvelutuotantoa kehitettäessä.

Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain ja pakollisia lautakuntia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunnat. Valtuusto voi johtosäännössään määrätä, että lautakuntiin valitaan jäseniksi vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tällä on haluttu korostaa valtuuston valtaa ja poliittista vastuuta. Lautakuntien jäsenten vaalikelpoisuuteen liittyvistä tekijöistä on säädetty kuntalaissa.

Muut toimielimet

Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat.

Johtokunnat

Johtokunta on asemaltaan erilainen kuin lautakunta. Se voi olla hallituksen tai lautakunnan alaisuudessa toimiva. Johtokunta soveltuu esimerkiksi jonkin erityisen laitoksen tai koulun johtoon hoitamaan suppeita tehtäväalueita.

Johtokunnan jäsenten valinnasta voi päättää myös muu kuin valtuusto, esimerkiksi lautakunta. Jäsenten valinnassa voidaan soveltaa myös käyttäjädemokratiaa tai henkilöstödemokratiaa. Tällöin jäsenet voidaan valita kunnan liikelaitoksen henkilökunnan tai palveluiden käyttäjien esityksestä. Johtokuntien jäsenten vaalikelpoisuusehdot ovat muiden toimielinten jäseniin verrattuna väljemmät.

Toimikunnat ja jaostot

Kunnanhallitus ja -valtuusto sekä lautakunnat voivat asettaa toimintansa tueksi toimikuntia. Niiden toimikausi on rajattu. Valtuusto määrittelee antaessaan valtuutuksen toimikunnille myös niiden toimivallan, se voi olla joko yleinen tai rajattu koskemaan jotain tiettyä tehtävää. Toimikuntien jäsenten vaalikelpoisuus on väljä. Sillä on haluttu tuoda esille toimielimen asiantuntijarooli.

Kuntien johtosäännöissä voidaan määrätä, että kunnanhallituksessa, -valtuustossa sekä lauta- ja johtokunnissa toimii jaostoja. Valtuusto valitsee näiden jäsenet tai antaa muulle toimielimelle valtuudet päättää jaostojen perustamisesta ja niiden jäsenten valinnasta. Yleensä jaostot koostuvat ao. toimielimen jäsenistä ja varajäsenistä eräin poikkeuksin.

Tietotuotteet ja -palvelut

tags