Kuntalaisten osallisuuden edistäminen

Kuntalaisten osallisuuden edistämiseen on kunnilla monia mahdollisuuksia. Osa niistä on lakisääteisiä kuntalaisten osallistumisoikeuksia, osa kuntien itsensä kehittämiä ja vapaaehtoisesti toteuttamia. Tarkoituksena on tarjota kuntalaisille monipuolisia osallistumisen paikkoja. Vahva osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen ja elinvoimaisen.

Open all

Miten kunta kehittää osallisuustoimintaa?

Osallisuuden johtamisen työkaluksi kunnan kannattaa kirjata osallisuuden tavoitteet, niiden toteuttaminen ja resurssointi, seuranta ja arviointi esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuusohjelmaksi tai osallisuussuunnitelmaksi.

Osallisuusohjelma tai viittaus osallisuusohjelmaan on hyvä liittää myös kuntastrategiaan ja hyvinvointikertomukseen. Tämä varmistaa osallisuuden edistämisen valumisen läpi kaikkien kunnan toimialojen ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi nuorisopalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja ympäristöpalveluissa.

Samalla se auttaa hahmottamaan miten kuntapäättäjiä voidaan tukea kestävää kehitystä edistävässä päätöksenteossa esimerkiksi ilmastodemokratian näkökulmasta.

Miksi osallisuusohjelmaan kannattaa panostaa?

Kunnan osallisuusohjelmaa tehtäessä tulee tarkasti pohtia miksi ja miten kuntalaisten osallisuutta kunnassa halutaan vahvistaa. On tärkeää lähteä liikkeelle paikallisista tarpeista ja kartoittaa myös osallisuustyöhön käytettävät resurssit.

Vahva asukkaiden osallisuuden kokemus hyödyttää kuntaa monella tasolla. Siitä on hyötyä paitsi yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta, myös yhteisöllisyyden ja konkreettisen osallistumisen näkökulmasta.

Lähiyhteisöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa oman elinympäristönsä sekä kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Näin myös kunta hyötyy ja vahvistaa asiakasymmärrystään kokemusasiantuntijuuden myötä. Tämä auttaa kehittämään ja järjestämään oikeita ja laadukkaita, asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Tärkeä ulottuvuus osallisuudessa on myös asukkaiden omatoimisuuden ja vastuunottamisen lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan vahva asukkaiden osallisuuden tunne lisää kunnan elinvoimaisuutta ja sosiaalista pääomaa.

Lue lisää:

Hyvän osallisuusohjelman sisältö

Esimerkkejä kuntien osallisuusohjelmista ja -suunnitelmista

Kunnan tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalain 22§:ään  (22 § (8.2.2019/175)). Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kuntalain 22 pykälässä esitetään esimerkinomaisesti tapoja, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää.

Kunnat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja niissä on perinteisten osallistumisen tapojen rinnalle kehitetty myös uusia osallisuusmenetelmiä. Kuntien tarjoamat osallistumisen eri tavat kuitenkin vaihtelevat kunnittain huomattavasti.

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen -raportista saa tietoa, millaisia kuntalaisten osallistumisen edistämisen mahdollisuuksia kunnat tarjoavat.

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat kehittyneet ja monimuotoistuneet. Käyttöön on otettu uusia osallistumisen tapoja. Tätä kehitystä on edesautettu lainsäädäntömuutoksilla.

Kuntalaisten osallistumisen muotojen luokittelu

Kuntalaisen osallistumisen eri muotoja voidaan luokitella seuraavasti: tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, päätöksenteko-osallisuus ja toimintaosallisuus. Kunnan on hyvä tarjota mahdollisimman monen tyyppisiä osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille ja asiakkaille. Kuviossa kuvataan mitä em. osallisuuden muodot konkreettisesti sisältävät.

Millaisia osallistumisen keinoja kunnat käyttävät?

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Lue lisää:

Helsinki

Tuusula

Tampere

 

Käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu

Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä ja kehittämisen painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen. Käyttäjälähtöisiä palveluja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin.

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden kehittämisprosessia, jossa kehittämisessä on mukana eri monia tahoja: asiakkaita, asiantuntijoita ja palvelun tuottajia. Käytännön toteutukset vaihtelevat samoin kuin vaiheet, joissa osapuolet otetaan mukaan.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen suunnittelua yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa muotoilun menetelmin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset visuaaliset menetelmät.

Lue lisää:

COSIE-projekti 

Kumppanuuspöydät

Kumppanuuspöytä on ketterä osallisuusrakenne, jonka avulla kunta voi kohdata paikalliset asukkaat ja toimijat yhdenvertaisina kumppaneina.

Kumppanuuspöytä voi olla:

1. Paikkaperusteinen, alueellinen

2. Palveluperusteinen

3. Asiaperusteinen

Kumppanuuspöytätoimijoita voivat olla esimerkiksi järjestöt, yritykset, seurakunta, asukkaat ja vapaaehtoistoimijat, kunnan vaikuttamistoimielimet ja kunnan/kaupunginosayhdistykset sekä kyläyhdistykset.

Lue lisää:

Kumppanuuspöydän rakennusopas