Tutkimus kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toiminnasta ja asenteista 2020

Kuntapäättäjiin kohdistuva häirintä kasvavana huolena

Luottamushenkilöiden arviot luottamushenkilötyöstä ja päätöksenteosta ovat pääosin myönteisiä, mutta kuntapäättäjiin kohdistuva häirintä on kasvava huolenaihe. Asia selviää Åbo Akademin ja Kuntaliiton yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa kuntien luottamushenkilöiden tehtävistä ja asenteista. Vajaa kolmannes (31,5 prosenttia) vastaajista raportoi kokeneensa häirintää työnsä tai luottamustehtävänsä johdosta. Häirintä nousee esille myös kysyttäessä näkemyksiä siitä, miksi ihmiset eivät halua asettua ehdolle kuntavaaleissa. 

Kunnan päätöksentekoilmapiiri on keskimäärin pysynyt hyvällä tasolla vuosina 1995–2020, mutta erot eri kuntien päättäjien arvioissa ovat merkittäviä.

­­Päätöksentekoilmapiiri on kuitenkin hyvin paikallinen. Vastaajien arviot yhteistyöilmapiiristä korreloivat vahvasti heidän arvioihinsa valmistelun toimivuudesta ja avoimuudesta.

Arviot valtarakenteista ovat pysyneet vakaina

Vaikka kuntiin on kohdistunut viime vuosikymmeninä paljon erilaisia uudistuksia, luottamushenkilöiden arviot muun muassa valtarakenteista ja päätöksentekoilmapiiristä ovat pysyneet keskimäärin hyvin vakaina tarkastellun 25-vuotisen ajanjakson 1995–2020 aikana. Kuntakentän eriytyminen näkyy kuitenkin kasvavina eroina varsinkin pienimpien alle 5 000 asukkaan kuntien ja yli 100 000 asukkaan kaupunkien päättäjien arvioissa.

Kuntapäättäjien arvioiden mukaan kunnanhallituksella, kunnanjohtajalla tai pormestarilla sekä kunnanhallituksen puheenjohtajalla on eniten vaikutusvaltaa kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Asiakysymyksistä luottamushenkilöt arvioivat voivansa vaikuttaa eniten kuntastrategiaan ja budjettiin, vähiten maakunnallisiin asioihin sekä kunnan ja valtion väliseen suhteeseen.

Suhtautuminen kunnallisen demokratian kehittämiseen jakaa kuntapäättäjiä

Samalla tavalla kuin aikaisemmissa vastaavissa kuntapäättäjätutkimuksissa on todettu, suhtautuminen kunnallisen demokratian kehittämiseen jakaa kunnallisia päätöksentekijöitä melko vahvasti. Tämä huomio koskee sekä edustuksellisen että suoran demokratian kehittämistä.

Edustuksellisen demokratiaan liittyvistä kehittämistoimenpiteistä eettisten pelisääntöjen ja valtuustoaloitekäytäntöjen kehittäminen kerää laajimman kannatuksen. Vastanneista kuntapäättäjistä 69 prosenttia suhtautuu molempiin kehittämiskeinoihin myönteisesti.

Tutkimus kuntien luottamushenkilöiden tehtävistä ja asenteista perustuu syksyllä 2020 tehtyyn kuntapäättäjäkyselyyn, joka tehtiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Tutkimuksessa on tarkasteltu keskeisten kuntapäättäjien – valtuutettujen, hallituksen jäsenten ja johtavien viranhaltijoiden – näkemyksiä kunnallisesta päätöksenteosta, kunnan toimintaedellytyksistä ja kunnan toiminnan kehittämisestä 42 suomalaisessa kunnassa. Tutkimuksessa vertailtiin tuloksia soveltuvin osin Kuntaliiton aikaisempien tutkimusohjelmien yhteydessä ajanjaksolla 1995-2017 toteutettujen vastaavien päättäjätutkimusten tuloksiin.

Murrosajan kuntapäättäjät. Tutkimus kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toiminnasta ja asenteista 2020.

Aiemmin julkaistuja osatuloksia:

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta.

Tags