Cygnaeus-palkintoehdokkaat esittelevät monia keinoja lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseen

Opetushallitus ja Kuntaliitto palkitsevat tänä vuonna Cygnaeus-palkinnolla toimintamallin, jolla edistetään kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia ja kuulumista yhteisöön. Palkintohakuun saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 37 erinomaista ehdotusta, joista toimikunta valitsi seitsemän finalistia.Palkinnonsaaja  julkistetaan Educa-messuilla lauantaina 24.1.2026.  

Cygnaeus-palkintohaun finalistit ovat tänä vuonna Hämeenlinnan kaupungin Kiihdyttämö-toimintamalli, Joensuun Kieku - opetus- ja teatteriyhdistys RanKids, Kangasalan kaupungin Vatialan koulun arvopohjainen hyvinvointityö, Kpedun Osallisuuden lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn hankkeet, Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n tukioppilastoiminta -ohjelma, Espoon Postipuun koulun Oppilasagentti ja Maja- välituntitoiminta sekä Rock Camp ry. 

"Kaiken kaikkiaan palkintoehdotukset edustivat monipuolisesti eri tahoja ja elämän osa-alueita, joten finalistien valinta ei ollut helppo", Kuntaliiton Minna Lindberg Cygnaeus-palkintotoimikunnasta sanoo. 

Palkintoehdokkaiden toimintamalleista löytyy oivaltavia ideoita lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseen 

RockCamp ry edistää nuorten hyvinvointia tarjoamalla turvallisen ja kannustavan ympäristön, jossa nuoret voivat ilmaista itseään musiikin kautta. RockCamp-leirit vahvistavat nuorten itseluottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia ryhmässä. 

"Yhteismusisointi, luova työskentely ja vertaisilta saatu tuki lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rakentavat yhteisöllisyyttä", projektipäällikkö Markus Kisonen toteaa. 

Rock Campin toiminta ehkäisee syrjäytymistä, antaa nuorille uusia ystäviä ja luo tilaa onnistumisen kokemuksille, joilla on pitkäkestoinen vaikutus hyvinvointiin. Rock Camp on aiemmin palkittu kiusaamisenvastaisesta työstään 2024 Vuoden nuorisoystävällinen teko -tunnustuksella.

Kpedun osallisuuden lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisynhankkeilla on voitu tukea niitä nuoria, joiden opinnot olisivat todennäköisesti keskeytyneet ilman hankkeiden toimintaa. 

– Olemme nähneet erityisen tärkeäksi tukea niitä nuoria, jotka ovat kokeneet jostakin syystä ulkopuolisuutta, Anne Etelätalo kertoo. 

Toiminta on perustunut erityisesti kaikkien haavoittuvammassa asemassa olevien nuorten ongelmien tunnistamiseen ja heidän rinnallaan kulkemiseen. Näin on voitu estää lukuisten nuorten syrjäytyminen koulutuksen ulkopuolelle ja lisätä heidän osallisuuttaan. Tärkeässä roolissa toimintamallin onnistumisessa on ollut Kpedun johdolta saatu tuki. 

Joensuun Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen (KIEKU) ja teatteriyhdistys RanKidsissä tehtävää työtä ohjaa periaate ”Koti on siellä missä sydämesi on”. Tavoitteena on osallisuuden, yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tunteen vahvistaminen jokaiselle osallistujalle sekä uutena maahan tulleelle. Vasta maahan tulleilla nuorilla ja lapsilla lähes koko turvaverkko ja ystävät ovat jääneet entiseen maahan. Siksi RanKidsin ja Kiekun toimintayhteisöistä muodostuu erityisen merkityksellisiä.

"Kun tuntee kuuluvansa johonkin ja olevansa merkityksellinen, on kaiken oppiminen ja hyvinvoinnin hallinta helpompaa", Maria Pikkarainen sanoo. -"Tästä Rankidsin kokemisesta uutena perheenä erityisesti maahanmuuttajanuoret ja -lapset puhuvat jokaisen projektin aikana."

RanKidsin ja Kiekun toiminnoista lasten, nuorten ja perheiden yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen kannustavia ovat erityisesti Perhekoulu, taidetapahtumat, kaikille avoin nonstop teatteri sekä erilaiset teatterikerhot ja osallistavat teatteri- ja esitysprojektit.

Postipuun koulun Oppilasagentti-toiminta on yksi niistä keinoista, joilla koulussa pyritään lisäämään oppilaiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja kouluviihtyvyyttä. 

"Koulussamme toimivat Oppilasagentit ovat oppilaiden ääni päätöksiä tehdessä, tapahtumia järjestettäessä ja kouluarkea suunniteltaessa", Dalen Sok-Tuominen kertoo.  "Oppilasagenteissa on edustajia kaikilta luokka-asteilta ja kaikista opetusmuodoista. Jokaiselta luokalta on valittu kaksi edustajaa, jotka toimivat luokan viestinviejinä."

Oppilasagentit ovat muun muassa järjestäneet koko koululle kivaa tekemistä ja neuvotelleet kaikille luokille omia välituntivälineitä. He ovat myös vaikuttaneet koulun arjen sujuvuuteen esimerkiksi suunnittelemalla ja neuvottelemalla pyörätelineiden siirron turvallisempaan ja käytännöllisempään paikkaan sekä laatimalla ohjeet omien älylaitteiden käytölle koulussa. 

Kiihdyttämö-toimintamallissa lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus itse jäsentää omaa tilannettaan ja löytää omannäköisiään ratkaisuja. Malli kääntää perinteisen valta-asetelman: nuori ohjaa prosessia, ja aikuiset ovat tukijoita sekä oppijoita.

"Perusajatus on yksinkertainen mutta voimakas: kun nuorelle annetaan tila, luottamus ja ajattelua avaavat kysymykset, hän pystyy itse selkeyttämään tilanteensa ja ratkaisemaan sen ilman ulkoa annettuja vastauksia. Ja juuri omasta oivalluksesta syntyy vaikuttavin muutos", Anu Rohima-Mylläri kuvailee. 

Kiihdyttämö kehitettiin monialaisessa yhteistyössä alun perin haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten tueksi, mutta pilotointi osoitti sen toimivan yhdenvertaisesti kaikille nuorille taustasta, kielestä tai kulttuurista riippumatta. Se on helposti sovellettava ja siirrettävä malli, joka tukee ajattelua, toimijuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koulussa, nuorisotyössä ja yksilötyössä.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Tukioppilastoiminta on Suomen laajin oppilaiden vertaistukeen perustuva osallisuusmalli, jota toteutetaan lähes kaikissa ylä- ja yhtenäiskouluissa. 

"Vuosittain noin 11 000 tukioppilasta tekee koulun arjessa pieniä, mutta merkityksellisiä tekoja: he huomaavat yksin jääneen, kutsuvat mukaan ja luovat ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon", Anna-Kaisa Hiedanniemi kertoo.

Toiminta vahvistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, ehkäisee kiusaamista ja yksinäisyyttä sekä lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Tukioppilaat saavat koulutusta empatiasta, arvostavasta vuorovaikutuksesta ja ryhmän ulkopuolisuuden mekanismeista, jotta he voivat toimia aktiivisina osallisuuden rakentajina. Tukioppilastoiminta on tutkitusti vaikuttava ja nuorilta nuorille rakentuva malli, joka edistää välittämisen kulttuuria ja antaa jokaiselle mahdollisuuden tulla kohdatuksi arvokkaana omana itsenään

Vatialan koulun arvopohjaisessa toimintamallissa koulun jokainen oppilas on tärkeä osa yhteisöä. Hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys muodostavat arjen perustan, ja toimintaa ohjaavat arvot kuten oppilaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, kiireettömyys ja kestävä kehitys. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan monipuolisesti. Koulussa toimii useita vastuuoppilasryhmiä, kuten oppilaskunta, Hyvinvoinnin lähettiläät, Oppilasagentit, Ympäristöagentit ja Lukulähettiläät. Lisäksi Vatialan Box -aloitelaatikko tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden tuoda esiin palautetta ja ideoita, joista johdetaan konkreettisia kehittämistoimia.

"Haluamme tuoda näkyväksi toimintakulttuurin, joka tukee jokaista oppilasta yksilönä. Meillä käytetty slogan “Kiireettömyydellä kohtaamiseen” kuvaa tavoitettamme turvata lasten aito kohtaaminen – jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään", Mari Saarikko sanoo. 

Cygnaeus-palkinnonsaaja julkistetaan Educa 2026- messuilla

Lopullisen valinnan Cygnaeus-palkinnon 2025 saajasta tekevät tänä vuonna yhdenvertaisuuskouluttaja, Kauppakorkeakoulu Hankenin työelämäprofessori Shadia Rask ja vihreiden kaupunginvaltuutettu ja puolueen varapuheenjohtaja Shawn Huff. Palkinnonsaaja julkistetaan Educa-messuilla lauantaina 24.1.2026, ja palkinnon jakaa Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä. 

Opetushallitusta edeltäneen Kouluhallituksen perustamaa Cygnaeus-palkintoa myönnettiin alun perin elämäntyöpalkintona. Vuodesta 2019 lähtien palkinto on jaettu uudistuneena. Nykyisin sillä nostetaan esiin osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä toimintatapoja.