Kirjoittaja on elinvoima- ja talousyksikön johtaja Kuntaliitossa.

Kirjoittaja

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hallituksen linjausten mukaisesti valtion TE-hallinnolta kunnille vuonna 2024. Uudistuksen myötä kuntien rooli paikallisen elinvoiman edistäjänä vahvistuu entisestään. Mutta mitkä ovat paikallistason mahdollisuudet vahvistaa työllisyyttä ja missä

Kirjoittaja

On vaikea löytää tahoa, jolla olisi kuntia paremmat edellytykset toimia elinvoimaisuuden edistämisen keskeisenä toimijana. Kunnissa tunnetaan paikalliset olosuhteet, minkä lisäksi sillä on asukkaidensa yhteisöinä luontainen rooli haettaessa yhteistä tahtotilaa elinvoimatyön pohjaksi. Kuntatasolla

Kunta monialaisena paikallistoimijana omaa vahvan vaikutusmahdollisuuden myös paikkakunnan elinvoiman rakentumiseen ja sen vahvistamiseen. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikan tehtäväkentästä, vaan elinvoimavaikutuksia syntyy myös muilla toimialoilla esimerkiksi kaavoituksessa, sivistystoimessa

Kirjoittaja

Rinteen hallitusohjelmassa on monia lupaavia ja Kuntaliiton tavoitteiden mukaisia kirjauksia. Elinvoiman ja kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisen näkökulmasta keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Sen varassa lepää pitkälti myös esitettyjen uudistusten rahoitus. Kyse on

Kirjoittaja

Työmarkkinatukimaksun kuntarahoitus patistaa kuntia aktiiviseen työvoimapalvelujen tarjontaan. Tästä huolimatta kunnilla ei ole mahdollisuutta saada käyttöönsä tietoja pitkäaikaistyöttömien palveluhistoriasta työvoimahallinnossa. Ilman näitä tietoja kuntien toimenpiteiden kustannustehokas ja

Kirjoittaja

Kasvupalvelu-uudistuksen kuuma kysymys on ollut maakuntien kasvupalveluiden ja kuntien elinvoimapalveluiden yhteensovittaminen. Yhteensovittamisen tavoitteena on mahdollisimman suuri vaikuttavuus, mikä edellyttää instrumenttien keskinäistä täydentävyyttä. Ratkaisuksi hallitus esittää