Jarkko Huovisen blogi 30.11.2023

Miten kunnat voivat tukea alueensa yritysten työvoiman saatavuutta?

TE2024 uudistus tuo kunnille uuden lakisääteisen tehtävän. Tehtävää osoitetaan kunnille rahoitus valtionosuutena, minkä lisäksi uudistus kasvattaa kuntien vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta. Uudesta tehtävästä huolimatta yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä on paikallistasolla syytä lähestyä lakisääteistä tehtävää laajemmasta tulokulmasta. Elinvoima rakentuu kannattavasta yritystoiminnasta ja sen pohjalle syntyvien työpaikkojen generoimasta verotulosta, jotka mahdollistavat toimivat julkiset palvelut ja vetovoimaisen toimintaympäristön. 

Työvoiman saatavuudesta on viime vuosina tullut yritystoiminnan kasvua yleisimmin rajoittava tekijä, eikä työikäisen väestön määrän kehitys anna toiveita tilanteen pikaisesta helpottumisesta. Jos yritys ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, voi seurauksena olla siirtyminen toisaalle. Ekonomistien käyrissä ilmiö näkyy tuhansina henkilöinä, mutta paikallistasolla kyse on aina yksittäisistä työtehtävistä ja niihin tehtävien rekrytointien onnistumisesta. Millainen sitten on kunnan mahdollisuus tukea yritystä työvoiman saatavuudessa? 

tKunta yritystoiminnan  ja työllisyyden edistäjänä

Kuva 1. Kunta yritystoiminnan ja työllisyyden edistäjänä

Ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus

Kuntien tai kuntaomisteisten kehitysyhtiöiden yritysneuvojilla on tiivis kontakti toimintaansa kehittäviin yrityksiin ja sitä kautta tuntuma siihen, millaista työvoimaa paikalliset yritykset jatkossa tarvitsevat. Tätä tietoa kuntien on ammatillisen koulutuksen järjestäjien omistajina mahdollista hyödyntää päätöksissä koulutuksen suuntaamisesta. Koulutuksen jälkeinen työllistyminen palvelee niin opiskelijaa kuin yrityksiäkin. TE-uudistuksessa kasvavan kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuun myötä työllistyminen tulee entistä vahvemmin palvelemaan myös kuntien taloutta. Joissakin tapauksissa yritysten tarpeiden mukainen koulutus edellyttää koulutuksen suuntaamista ulkomaisille opiskelijoille, kun suomalaisia opiskelijoita ei ole riittävästi.   

Työperäinen maahanmuutto ja kansainväliset rekrytoinnit

Kuntien mahdollisuudet tukea yritysten rekrytointeja paranevat TE -uudistuksen myötä. Tieto työttömien työnhakijoiden osaamisesta ja edellytyksistä osaamisen täydentämiseen on osa TE-palveluiden perustehtävää. Silloin, kun työntekijää ei Suomesta ole saatavilla, on kunnilla TE-palveluiden ja TEM:n Work in Finland palveluiden kautta mahdollisuus auttaa yritystä rekrytoimaan työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisissä rekrytoinneissa yhteistyön rakentaminen tehtäväkenttään erikoistuneiden henkilöstöpalveluyritysten kanssa luo myös pk-yrityksille mahdollisuuden hyödyntää kansainvälisiä rekrytointeja työvoimatarpeissaan, kun kaikkia kontakteja ei tarvitse luoda yrityksen toimesta. Hallituksen linjaus työperäisen maahanmuuton kohdemaamallista niin ikään vahvistaa edellytyksiä kuntien onnistumiselle tässä roolissa.

Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen luo kasvavan tarpeen myös vieraskielisille palveluille ja kotimaisten kielten koulutukselle. Yritysten työvoimansaannin edistäminen työperäistä maahanmuuttoa tukevilla toimilla onkin kunnassa nähtävä laajempana strategisena päätöksenä, jonka yhteydessä on tarve nähdä tulevien kuntalaisten palvelutarpeet kokonaisuutena.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Kuva 2. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kunta

Kasvua ja vetovoimaa vihreästä siirtymästä

Työvoiman saatavuutta paikkakunnalle edistää luonnollisesti myös asuntojen saatavuus ja viihtyisä asuinympäristö, joiden mahdollistaminen on niin ikään jossakin määrin kuntien vaikutusvallassa. Näkymä yritystoiminnan kasvun mahdollisuuksiin paikkakunnalla on myös vahva vetovoimatekijä. Perinteisesti on totuttu, että tällainen näkymä on vain yliopistokaupungeissa, mutta vihreän energiantuotannon kautta vetytalouteen pohjautuvia kasvun mahdollisuuksia on myös muualla. Kyse ei ole vain energiantuotannosta vaan vihreää vetyä ja sähköä hyödyntävästä teollisesta tuotannosta. Kunnilla on keskeinen rooli myös vihreän energian tuotantolaitosten sijoittumisen edistämisessä ja sitä kautta mahdollistuvan kasvun aikaansaamisessa. Prosessi ei aina ole kivuton ja edellyttää vahvaa otetta intressien yhteensovittamiseen eri toimintojen kesken sekä hallittua suunnittelua ja kokonaisnäkemystä tavoiteltavasta lopputuloksesta.  Suomeen kohdistuu vihreän siirtymän investointien osalta poikkeuksellisen laajaa kiinnostusta, mikä antaa mahdollisuuksia sellaisen yhteistyökumppanin ja toimintamallin valitsemiselle, kun ei olla vain yhden investorin kiinnostuksen varassa.

Yritysten uudistumisen tukeminen

Yritystoiminnan edellytys on jatkuva kehittyminen ajassa. Kunnat sparraavat yritysneuvonnan palveluiden niin alkavia kuin toimiviakin yrityksiä toiminnan kehittämisessä, toteuttavat yritysryhmien kanssa erilaisia kehittämishankkeita, vahvistavat korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskumppaneiden kanssa yritysten innovaatiotoimintaa. Myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat olla mukana kumppanina paikallisissa kehityshankkeissa ja innovaatiotoiminnassa. Yritysneuvojien kehittäjäkumppanin rooli yritysten kehittämishankkeiden rajapinnassa luo kunnille laajasti edellytykset ymmärtää toimintaansa kehittävien yritysten tarpeita ja ottaa niitä huomioon laajasti omassa päätöksenteossaan olipa sitten kyse maankäytöstä, koulutuksesta tai vaikkapa sataman tai tapahtumapuiston kehittämisestä.    

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on elinvoima- ja talousyksikön johtaja Kuntaliitossa.

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme