Eero Raittila 30.10.2020

Henkilöstötuottavuuden kehittyessä kaikki voittavat

Kunnat ovat joutuneet taloudellisesti ahtaalle ja joutuvat tällä hetkellä suunnittelemaan toimintaa ja taloutta sumuisten tulevaisuudennäkymien keskellä. Monet kunnat ovat onnistuneesti sopeuttaneet talouttaan nopeista toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Tasapainoisesta kuntataloudesta ollaan silti vielä kaukana. Syksyn 2021 kuntatalousohjelman mukaan kuntatalous on tuloksella mitattuna alijäämäinen jokaisena vuonna 2021-2024 ja velkaantuu yli 2 miljardia euroa joka vuosi.

Asiasta tietämätön saattaa kuvitella, että kuntataloudesta on helppo säästää, kun karsitaan vaan rönsyt ja ylimääräinen hallinto pois. Tosiasia on, että harvan kunnan kustannuksista löytyy tänä päivänä merkittäviä rönsyjä ja mitään ylimääräistä. Helppoja säästökohteita ei ole. Lähes kaikki säästöehdotukset sisältävät riskin siitä, että kustannukset toisaalla kasvavat. Talouden sopeuttaminen vaatii entistä vaikeampia päätöksiä ja valintoja.

Usein edellä mainituilla päätöksillä ja valinnoilla on vaikutuksia myös kunnan henkilöstöön. Henkilöstöltä vaaditaan samaa tai entistä parempaa suoritustasoa pienemmillä resursseilla. Lisäksi säästäminen saattaa kohdistua suoriin henkilöstöetuuksiin kuten palkitsemisiin, muistamisiin tai työhyvinvoinnin tukemiseen. Samaan aikaan kunnissa on jo nyt työntekijäpula tietyillä aloilla. Erityisesti kehyskunnissa tilanne voi kärjistyä kilpailuksi samoista työntekijöistä keskuskaupungin kanssa. Kuntien alhainen palkkataso ja kolhut tiettyjen alojen imagossa ja vetovoimassa vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Leikkaamisen sijaan jäljellä olevasta henkilöstöstä olisi syytä pitää entistä parempaa huolta. Tässä olisi nähtävä, että talouden sopeuttaminen voi olla myös panostamista johonkin. Yksi parhaista esimerkeistä on henkilöstötuottavuus. Suurin osa kuntien toiminnoista on hyvin henkilöstövaltaisia ja siksi henkilöstötuottavuudella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnalle. Henkilöstötuottavuudella tarkoitetaan työntekijän osaamisen, motivaation ja työkyvyn yhdistelmää. Henkilöstötuottavuuden kehittämisellä tavoitellaan toisaalta henkilöstön hyvinvoinnin paranemista ja sairauspoissaolojen vähenemistä ja toisaalta jokaisen työntekijän työn tuloksellisuuden ja laadun paranemista.

Henkilöstötuottavuuden pahin vihollinen on huono ihmisten johtaminen, jota kunnissakin näkee aivan liikaa. Ei ole kuitenkaan olennaista etsiä syyllisiä vaan keskittyä siihen, miten voimme tukea johtajia ja esimiehiä heidän vaativassa tehtävässään. Henkilöstötuottavuuden asiantuntija Ossi Auran tutkimusten mukaan esimiesten johtamisaktiivisuus on yksi keskeisimmistä henkilöstötuottavuutta selittävistä tekijöistä. Tuottavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös luottamus organisaation johtoon. Johtamisen kehittäminen on tuottavuuden kehittymisen avaintekijä ja siksi johtamiseen tulee panostaa entistä enemmän ja johtamisen resurssit tulee turvata.

Henkilöstötuottavuudesta on tullut viime aikoina lempilapseni talous- ja henkilöstöjohtajana, koska sen kehittämisessä kaikki voittavat: työntekijöiden osaaminen, motivaatio ja työkyky paranevat, työntekijät saavat parempaa johtamista, esimiehet kehittyvät johtajina, asiakas saa laadukkaampaa palvelua. Kaiken tämän rinnalla syntyy kustannussäästöjä, kun hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvu vähentävät poissaoloja ja mahdollistavat palvelutason säilyttämisen pienemmällä henkilöstömäärällä. Kysymys kuuluu miksi emme tekisi tällaisia win-win-win ratkaisuja? Laukaassa me teemme ja odotan innolla, että pääsemme asian parissa toden teolla vauhtiin vuoden 2021 aikana.

Eero Raittila

Eero Raittila

Laukaan talous- ja henkilöstöjohtaja

Kirjoittaja
kehyskunta

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 44 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka tuo esille kehyskunnille tärkeitä asioita. Verkosto pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä niin seudullisella ja kuin kansallisellakin tasolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Siilinjärven kunnanhallituksen pj. Erkko Nykänen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.