Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.
Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.
Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko
Laukaan kunnantalon työhuoneessani istun usein saman pöydän ympärillä yrittäjien kanssa. Haluan tietää, mitä yrittäjille kuuluu, mitä hankkeita on menossa ja mitä yrittäjät meiltä kuntana odottavat. Monesti neuvotellaan yritysten sijoittumisasioista tai mahdollisista investoinneista. Tiedostamme sen
Varautuminen kuuluu tiiviisti kunnan perustoimintaan ja se pohjautuu aina normaaliolojen rakenteille ja järjestelyille. Varautumalla erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin, luodaan valmiuksia hallita myös vaativampia tilanteita. Joissakin tapauksissa varautuminen pahimpien poikkeusolojen
Asukasosallisuus, asiakasosallisuus, kuntaosallisuus, tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, toimintaosallisuus, päätöksenteko-osallisuus, arviointiosallisuus, jne. Ei ihme, että käytänkin ilmaisua ”osallisuus haastaa minua lähes päivittäin”. Kun osallisuutta avaa ja konkretisoi arkityöhön ja
Siilinjärven kuntastrategiassa henkilöstön työhyvinvointi on yksi strategian kulmakivistä. Kunnassa on tehty useiden vuosien ajan päämäärätietoista ja suunnitelmallista työtä asian edistämiseksi. Meidän tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen parantaminen , jossa keskeistä on
Kempeleen valtuusto hyväksyi vastikään uuden Kempele -sopimuksen, tahtotilan tulevaisuuden suunnasta ja toimintatavoista. Strategia valmisteltiin eri sidosryhmät vahvasti osallistaen. Linjauksille haluttiin mahdollisimman lavea kaikupohja. Se kantoikin hedelmää, osallistuminen oli läpi prosessin
Suomen asukasluku on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana noin 400 000 asukkaalla. Samassa ajassa yli puolessa Suomen kuntia asukasluku on pienentynyt yhteensä 200 000 asukkaalla. Kasvavien kaupunkiseutujen asukasmäärä on lisääntynyt nykyisellä Helsingin asukasmäärällä, ja pahimmissa
Johtamisessa on tärkeää pystyä poimimaan suuresta informaatiovirrasta omaan organisaation eniten vaikuttavia muutostrendejä ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Kunnan johtaminen on erityisen haasteellista nyt kun kuntahistorian suurimmat muutokset kolkuttelevat ovella. Lisäksi pitää huomioida lukuisia
Kuntien liikuntatoimen taloudellinen merkitys ei ole vähäinen: kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja vuosittain jopa yli 700 miljoonalla eurolla. Lisäksi kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 ihmistä. Noin 70 prosenttia liikuntapaikoista on kuntien omistamia ja ylläpitämiä. Kunnilla on siis
Ruskon kunnan strategiaprosessin yhteydessä lueskelin Pauli Juutin ja Mikko Luoman ajatuksia strategian laadinnasta ja strategioiden kehittymisestä aikojen saatossa. Sieltä bongasin ajatuksia herättävän tarinan. ”Nuori luutnantti lähetti toisessa maailmansodassa ryhmän miehiä tiedusteluretkelle
Suuri osa kehyskuntaverkoston kunnista pohtii parhaillaan tulevaisuuden valintojaan; osalla strategiaprosessi on meneillään, osalla strategiat ovat jo valmistuneet uuden valtuustokauden lähestyessä vuoden ikää. Yhteistä meille kaikille on tulevaisuuden ennakointi tilanteessa, jossa suomalainen