Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.
Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka tuo esille kehyskunnille tärkeitä asioita. Verkosto pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä niin seudullisella ja kuin kansallisellakin tasolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Siilinjärven kunnanhallituksen pj. Erkko Nykänen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.
Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko
Poikkeusoloista on jo kirjoitettu paljon. Kirjoitan vielä lisää, koska elämme todella poikkeuksellista aikaa. Kirjoitan tätä huhtikuun loppumetreillä, vappu lähestyy. Marssille ei tänä vuonna tarvitse lähteä, vappusimat ja munkit nautitaan kotona. Puheet voidaan pitää etänä ja virtuaalisesti
Koronavirus on tuonut mukanaan runsaasti huomioon otettavia asioita kuntienkin toimintaan ja kunnallishallintoon. Suomen hallitus on 16.3.2020 antamissa linjauksissaan todennut mm., että rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä
Elämme poikkeuksellisia aikoja… Aloitukseni kuulostaa varsin kliseiseltä ja lievästi sanottuna suureelliseltakin. Todellisuutta kuitenkin on, että tätä kirjoitettaessa viikolla 13 elämme todella poikkeuksellisia aikoja. Kunnat ovat jo useita viikkoja sitten perustaneet valmiusryhmiä ja käynnistäneet
Kehyskuntien keskeiset näkökulmat saavutettavuuteen: Saavutettavuus on tärkeää koko kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Tiiviin yhteistyön edistäminen keskuskaupungin kanssa on välttämätöntä liikkumisen sujuvuuden varmistamiseksi. Sitoutuminen ilmastotavoitteiden
Viime vuosien aikana on entistä enemmän noussut esille kuntakentässä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen korostaminen eri toiminnoissa. Nykyaikaiset viestintävälineet eri applikaatioineen ovat tuoneet aiempaa nopeammin kunnan asukkaiden mielipiteet asioista tai asioiden valmistelusta esille
Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat ne painavat sanat, joista MAL- termi muodostuu. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ovat valtion ja suurempien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia. Sopimuksilla tuetaan ja sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen kuntien ja valtion välistä yhteistyötä
Kuntien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Saman muutoksen kohteena on myös kuntatyöelämä ja johtaminen. Kuntajohtamisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Tuntuu siltä, että kunnanjohtajan työhön ja tehtävään kohdistuu eri tahoilta hyvin erilaisia odotuksia, vaatimuksia ja paineita. Mitä
On hienoa huomata, että uuden hallitusohjelman perusvire on kuntien erilaisuuden tunnistava. Erityisen hienoa on se, että ohjelmassa luvataan kunnille riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen. Hallitusohjelmassa elinvoimaisen Suomen rakentamisen tavoitteena
Kehyskunnat ovat mittausten mukaan elinvoimassa Suomen kärkipäätä. Tieto ilmenee Kunnallisalan kehitämissäätiön (KAKS) julkaisusta ”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä” (https://kaks.fi/uutiset/naissa-kunnissa-ovat-parhaat-kasvun-mahdollisuu…). Menestyneet kunnat ovat suuria tai
Kansallisen politiikan keskiössä on ollut viimeisten vuosien aikana Sote-uudistus. Isona huolenaiheena ja ajurina on ollut erityisesti väestön voimakas ikääntyminen ja sen aiheuttama ennakoitu kustannusten nousu. Tuleva kustannusten nousu on järkyttävän suuri, joten sote-ratkaisun aikaansaaminen ja