Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.
Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.
Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko
Viime vuosien aikana on entistä enemmän noussut esille kuntakentässä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen korostaminen eri toiminnoissa. Nykyaikaiset viestintävälineet eri applikaatioineen ovat tuoneet aiempaa nopeammin kunnan asukkaiden mielipiteet asioista tai asioiden valmistelusta esille.
Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat ne painavat sanat, joista MAL- termi muodostuu. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ovat valtion ja suurempien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia. Sopimuksilla tuetaan ja sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen kuntien ja valtion välistä yhteistyötä
Kuntien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Saman muutoksen kohteena on myös kuntatyöelämä ja johtaminen. Kuntajohtamisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Tuntuu siltä, että kunnanjohtajan työhön ja tehtävään kohdistuu eri tahoilta hyvin erilaisia odotuksia, vaatimuksia ja paineita. Mitä
On hienoa huomata, että uuden hallitusohjelman perusvire on kuntien erilaisuuden tunnistava. Erityisen hienoa on se, että ohjelmassa luvataan kunnille riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen. Hallitusohjelmassa elinvoimaisen Suomen rakentamisen tavoitteena
Kehyskunnat ovat mittausten mukaan elinvoimassa Suomen kärkipäätä. Tieto ilmenee Kunnallisalan kehitämissäätiön (KAKS) julkaisusta ”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä” ( https://kaks.fi/uutiset/naissa-kunnissa-ovat-parhaat-kasvun-mahdollisuu… ). Menestyneet kunnat ovat suuria tai keskisuuria
Kansallisen politiikan keskiössä on ollut viimeisten vuosien aikana Sote-uudistus. Isona huolenaiheena ja ajurina on ollut erityisesti väestön voimakas ikääntyminen ja sen aiheuttama ennakoitu kustannusten nousu. Tuleva kustannusten nousu on järkyttävän suuri, joten sote-ratkaisun aikaansaaminen ja
Sote-uudistuksen päättyminen maaliskuussa herätti Päijät-Hämeessä vahvoja tunteita. Olen kuvannut näitä tuntemuksia puhalletun ilmapallon neulalla poksauttamiseksi: riekaleet levisivät pitkin seiniä. Koko se kupla, missä vuosi kausia on odoteltu ja sinnitelty ratkaisua, hävisi. Miksi Päijät-Häme
Näin eduskuntavaalien alla äänestäjien kuluttajansuoja on kovalla koetuksella. Tällä erää Suomen ongelmia ratkotaan lihansyönnin ilmastoystävällisyydestä ja uusien puuntaimien istutusmääristä väittelemällä. Maan hallituksen ajama sote-uudistus karahti jälleen kerran kiville. Uudistusta on yritetty
Kunnat ja kunnallinen itsehallinto ovat olleet melkoisessa pyörityksessä useiden valtiollisten uudistusten aikana. Näkemys kunnasta on käynyt varsin ohueksi, kunta nähdään usein valtion jatkeena. Itse asiassa useat hallitukset ovat kompuroineet kunnan ja sen vahvan perustuslain antaman itsehallinnon
Kunnat kehittyvät entistä voimakkaammin eri suuntiin. Yliopistokaupungit ja niiden aivan välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat kasvavat. Kasvua tapahtuu väestön määrässä, työpaikkojen määrässä, verotuloissa ja investoinneissa. Tätä yliopistokaupunkiseutujen menestystä näillä mittareilla