Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.
Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä. Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.
Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:
Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko
Kehyskunnat ovat mittausten mukaan elinvoimassa Suomen kärkipäätä. Tieto ilmenee Kunnallisalan kehitämissäätiön (KAKS) julkaisusta ”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä” ( https://kaks.fi/uutiset/naissa-kunnissa-ovat-parhaat-kasvun-mahdollisuu… ). Menestyneet kunnat ovat suuria tai keskisuuria
Kansallisen politiikan keskiössä on ollut viimeisten vuosien aikana Sote-uudistus. Isona huolenaiheena ja ajurina on ollut erityisesti väestön voimakas ikääntyminen ja sen aiheuttama ennakoitu kustannusten nousu. Tuleva kustannusten nousu on järkyttävän suuri, joten sote-ratkaisun aikaansaaminen ja
Sote-uudistuksen päättyminen maaliskuussa herätti Päijät-Hämeessä vahvoja tunteita. Olen kuvannut näitä tuntemuksia puhalletun ilmapallon neulalla poksauttamiseksi: riekaleet levisivät pitkin seiniä. Koko se kupla, missä vuosi kausia on odoteltu ja sinnitelty ratkaisua, hävisi. Miksi Päijät-Häme
Näin eduskuntavaalien alla äänestäjien kuluttajansuoja on kovalla koetuksella. Tällä erää Suomen ongelmia ratkotaan lihansyönnin ilmastoystävällisyydestä ja uusien puuntaimien istutusmääristä väittelemällä. Maan hallituksen ajama sote-uudistus karahti jälleen kerran kiville. Uudistusta on yritetty
Kunnat ja kunnallinen itsehallinto ovat olleet melkoisessa pyörityksessä useiden valtiollisten uudistusten aikana. Näkemys kunnasta on käynyt varsin ohueksi, kunta nähdään usein valtion jatkeena. Itse asiassa useat hallitukset ovat kompuroineet kunnan ja sen vahvan perustuslain antaman itsehallinnon
Kunnat kehittyvät entistä voimakkaammin eri suuntiin. Yliopistokaupungit ja niiden aivan välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat kasvavat. Kasvua tapahtuu väestön määrässä, työpaikkojen määrässä, verotuloissa ja investoinneissa. Tätä yliopistokaupunkiseutujen menestystä näillä mittareilla
Jään eläkkeelle Vesilahden kunnanjohtajan virasta 31.5.2019. Todellinen viimeinen työpäiväni oli 1.2.2019. Eli ”lomalaisena” tätä kirjoitusta rustailen ja taustoitan lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ja erikseen kehyskuntiemme kiinteää yhteistyötä. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja kaupungit
Latujen suosiokin kertoo sen: liikuntareitteihin kannattaa panostaa Hiihto- ja luistelukausi on hyvässä vauhdissa lounaisrannikollakin. Ladut ovat erinomaisessa kunnossa ja myös kaukalot ja luisteluradat ovat olleet käytössä jo usean viikon ajan. Tämä on suuri ilonaihe monen kurjan alkutalven
Laukaan kunnantalon työhuoneessani istun usein saman pöydän ympärillä yrittäjien kanssa. Haluan tietää, mitä yrittäjille kuuluu, mitä hankkeita on menossa ja mitä yrittäjät meiltä kuntana odottavat. Monesti neuvotellaan yritysten sijoittumisasioista tai mahdollisista investoinneista. Tiedostamme sen
Varautuminen kuuluu tiiviisti kunnan perustoimintaan ja se pohjautuu aina normaaliolojen rakenteille ja järjestelyille. Varautumalla erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin, luodaan valmiuksia hallita myös vaativampia tilanteita. Joissakin tapauksissa varautuminen pahimpien poikkeusolojen