Jere Penttilä 28.9.2020

Kasvuhalu on asenne, joka antaa positiivista energiaa

Olen ollut pian 20 vuotta kunta-alalla töissä ja joka syksy on ollut tilanne, että erityisesti seuraava vuosi ja tulevat vuodet ovat kunnille taloudellisesti vaikeita. Itseänikin huvittaa, että miten uskottavalta tämä kuntalaisista ja luottamushenkilöistä kuulostaakaan.

Perinteitä kunnioittaen ja käsi sydämellä voin kuitenkin todeta, että vuosi 2021 on Kontiolahdella taloudellisesti vaikea. Sitä se on erityisesti kaikille keskuskaupungeille ja kehyskunnille eli kunnille, joissa verotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin valtionosuudet. Korona on lisännyt työttömyyttä ja verotulot pienenevät väistämättä tämän takia.

Kontiolahti on ollut kasvukunta 1980-luvun alusta lähtien. Valtuustomme on hyväksynyt mahdollistavan kasvustrategian ja tavoittelemme kasvua asukasmäärässä, työpaikoissa ja verotuloissa. Kasvuhalu on myös asenne, ja se antaa positiivista energiaa. Tämä on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto eli tyytyminen asukasmäärän, työpaikkojen ja verotulojen pienenemiseen, ei olisi vain luovuttamista, vaan myös epäreilua Joensuun kaupunkiseudun kannalta. Tarvitsemme kaupunkiseudulle uusia työpaikkoja ja houkuttelevia asuinpaikkoja. Omalta osaltamme edistämme näitä tavoitteita hankkimalla maata ja kaavoittamalla tontteja, pitämällä huolta ympäristöstä ja esimerkiksi liikuntapaikoista, auttamalla yrittäjiä sekä turvaamalla ja kehittämällä laadukkaita peruspalveluja.

Valtuusto on myös linjannut, että organisaatiollamme pitää olla loistavin asenne. Se tarkoittaa, että asetumme kuntalaisen ja yrittäjän asemaan ja pyrimme mahdollistamaan heidän toiveensa. Aina se ei toki ole mahdollista, mutta hyvin usein siinä onnistumme, kun etsimme luovia ratkaisuja.

Joensuun kaupunkiseudulla on pitkät yhteistyön tekemisen perinteet. Meidän on oltava yhtenäisiä, jotta pärjäämme kilpailussa muiden kasvukeskuksien kanssa. Yhteistyö ei voi perustua kuitenkaan vain yhteisiin organisaatioihin, vaan sen pitää olla luontevaa ihmisten ja yhteisöjen vuorovaikutusta ja samaan päätyyn pelaamista. Joensuun menestys on kaikkien etu ja sitä pitää edistää. Ja myös toisin päin. Kontiolahden tai Liperin menestys ei ole Joensuulta pois, päinvastoin.

Keikkuminen kasvuhalun ja hankalan taloudellisen tilanteen välillä ei ole helppoa. Kunta investoi päiväkoteihin ja kouluihin sekä uuteen sote-asemaan, kunnallistekniikkaan ja maanhankintaan. Kustannuksia syntyy, mutta oman toimintamme menot eivät saa kasvaa lainkaan huolimatta palkankorotuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset tulevat kasvamaan, mutta kasvun tulee olla maltillista. Valtakunnallisen sote-ratkaisun on toteuduttava, muutoin Pohjois-Karjalan kunnat ovat vielä suuremmissa vaikeuksissa.

Totuus on, että kuntatalouden tasapainottaminen on huomattavasti helpompaa kuin elinvoiman, väestön, verotulojen tai työpaikkojen kasvattaminen. Taloutta voidaan tasapainottaa palvelujen karsimisella, veroprosentin nostolla ja toimintatapojen muutoksilla. Kehittyvää ja kasvavaa kuntaa ei kannata kuitenkaan säästää hengiltä, vaan Kontiolahteakin tulee kehittää niin, että täällä on hyvä asua ja yrittää. Jälleen mitataan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kyky etsiä luovia ratkaisuja. Monesti aiemminkin tilanne on näyttänyt vaikealta ja aina siinä on onnistuttu.

Olen varma, että onnistumme jälleen.

Jere Penttilä, Kontiolahden kunnajohtaja

Jere Penttilä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kontolahden kunnanjohtajan palstalla 14.9.2020.

 

Kirjoittaja
kehyskunta

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka tuo esille kehyskunnille tärkeitä asioita. Verkosto pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä niin seudullisella ja kuin kansallisellakin tasolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Siilinjärven kunnanhallituksen pj. Erkko Nykänen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:

Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko