Kansalaisopistopalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Päivi Väisänen-Haapanen

Kansalaisopistoverkko on Suomessa kattava. Kyse onkin lähipalvelumaisesta koulutuspalvelusta. Kunnissa kurssitarjontaa toteutetaankin eri taajamissa ja kaupunginosissa, jotta osallistuminen viikoittain esimerkiksi iltaisin järjestettävälle kurssille luonnistuu. Oppimisympäristöt voivat olla eri kursseilla erilaisia, mutta erityisesti koulutilojen käyttöastetta tehostetaan iltakäytöllä.

Kansalaisopistoissa ei ole ikärajaa, joten ne voivat palvella laajasti väestöä. Yksi palvelujen järjestämisessä huomioitava megatrendi on väestörakenteen muutos. Siihen liittyvät niin syntyvyyden aleneminen, kaupungistumisen lisääntyminen ja vastaavasti useiden kuntien ja kokonaisten alueiden väestömäärän väheneminen. Vilkaistaan 10 vuoden päähän, sehän on aivan pian. Tilastokeskuksen kartasta ilmenee väkiluvun muutos vuoteen 2040 mennessä. Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä ainoastaan 52 kunnassa ja vähenee 259 kunnassa.

Perlaconin (2020) ennusteessa väestömuutoksen vaikutuksista kuntien selviytymiseen Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa väestömäärä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä. Muut maakunnat näyttäytyvät miinusmerkkisinä. Eri ikäluokkia tarkasteltaessa työikäisen väestön määrä alenee noin 70 tuhannella asukkaalla. 0-15 -vuotiaiden määrän ennustetaan alenevan noin 162 tuhannella ja 65-74-vuotiaiden määrän noin 24 tuhannella asukkaalla. Yli 75-vuotiaiden määrä taas kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena 280 tuhannella. Näin suurella muutoksella on monia vaikutuksia kuntien palveluiden järjestämiseen, palvelurakenteeseen, talouteen ja huoltosuhteeseen. Ratkaisuja etsitään niin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Toinen megatrendi on tietoteknisen kehityskulun voimakas eteneminen. Voidaan ennakoida, että paikasta ja ajasta riippumattomien palvelujen ja työskentelyn määrä jatkaa kasvuaan. Mahdollisuudet ovat jo olemassa. Verkossa tapahtuva oppiminen lisääntyy ja myös globalisoituu, sillä se soveltuu monille koulutuspalveluja tarvitsevalle. Lähipalvelujen ja etänä tarjottavien palvelujen järjestämisellä  voidaan tavoittaa erilaisia kohderyhmiä ja vastata erilaisiin koulutustarpeisiin.

Kansalaisopistopalveluille on selkeä tarve tulevaisuudessakin. Kansalaisopistopalveluja käyttävät myös ikäihmiset, joten juuri kansalaisopistokoulutus on koulutusmuoto, jossa oppijat eivät ole merkittävästi asteittain vähenemässä varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen tavoin. Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaisia, joten juuri oman kunnan ja oman alueen väestöennusteen, palvelutarpeen ja -tarjonnan tarkastelua on tarpeellista tehdä valtakunnallisten arvioiden lisäksi. Tarvittaessa kunnat voivat tehdä alueellisia oppilaitosratkaisuja, arvioida verkko-opetuksen mahdollisuuksia ja tarkastella omien paikallisten koulutuspalvelujen joustavia ratkaisuja ja synergiamahdollisuuksia.

Päivi Väisänen-Haapanen

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @HaapaPaivi