Erkko Nykänen 2.4.2020

Mietteitä kunnasta korona rajoitusten aikaan

Elämme poikkeuksellisia aikoja… Aloitukseni kuulostaa varsin kliseiseltä ja lievästi sanottuna suureelliseltakin. Todellisuutta kuitenkin on, että tätä kirjoitettaessa viikolla 13 elämme todella poikkeuksellisia aikoja.

Kunnat ovat jo useita viikkoja sitten perustaneet valmiusryhmiä ja käynnistäneet toimenpiteitä uhkaavan koronan leviämisen rajoittamiseksi. Verkostostamme Kangasala joutui eturivissä sulkemaan yhden kouluistaan tartuntoja rajoittaakseen.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan kunnan toimia vallitsevassa tilanteessa. Viranhaltijat ovat olleet kädet savessa valmistautumassa tulevaan. Tällä hetkellä Siilinjärvellä on kaikki tarvittava tehty. Pääosa lapsista ja nuorista on etäopetuksessa ja päivähoito tarjoaa hoitoa sitä tarvitseville. Suurimman taakan kantaa luonnollisesti SoTe-organisaatio. Sielläkin ollaan jo hyvässä valmiudessa sairastuneiden varalta. Kunnanhallitus on osassa toimenpiteistä mukana lähinnä myöntämässä virkamiesjohdolle lisävaltuuksia tarvittaviin nopeisiin toimenpiteisiin.

Merkittävä havaintoni on, että yhteiskuntajärjestelmässämme joutuessa totaaliseen kriisiin, kuntataso siirtyy virkamiesjohtoiseksi. Vallitsevassa tilanteessa varmaan perusteltu siirtymä, joka mahdollistaa notkean ja nopean päätöksenteon. Aika ei mene moniportaiseen valmisteluun ja mahdollisiin poliittisiin pohdintoihin. Näistä oikaisuista huolimatta tehtävät päätökset tulevat olemaan harkittuja ja siihen hetkeen tarpeellisia. Lisäksi kriisin johtaminen on mitä suurimmassa määrin operatiivista toimintaa, josta muutoinkin luottamushenkilöiden tulee pidättäytyä.

Olen joutunut jossain määrin selittämään kuntalaisille järjestelmämme toimivuutta. Poikkeustilanteessakin päätösten on perustuttava voimassa olevaan lainsäädäntöön. Emme voi noin vaan sulkea koulujamme tai päiväkotejamme, ellei toimenpiteemme perustu johonkin lakiin, esimerkiksi tartuntatautilakiin. Myös eduskunta joutuu pohtimaan ratkaisujaan perustuslain kautta.

Yritykset ja kunnat joutuvat kantamaan vallitsevassa tilanteessa suuren taloudellisen vastuun. Ansaitusti valtiolta tuli yrityksille merkittävä 15 mrd:n kädenojennus. Tämä on todella hieno päätös aivan kriisin alkumetreillä. Ei kahta sanaa, etteikö tuo raha tule tarpeeseen ja toivottavasti lisää on tulossa. Hätä työpaikoista on käsin kosketeltavissa.

Sen sijaan tuon ansiokkaan päätöksen valossa kuntaministerin tiedotus kuntien avustamiseen liittyen oli suuri pettymys. Ensimmäistä kertaa kriisin tiedottamista seuratessa tuli kuulijalle poliittisen pyörittelyn maku. Heinäntekojärjellä ajateltuna ihmetystä herättää vaikeus laskea kuntien menetyksiä kuin myös päättää kompensaatioista. Yritysten 15 mrd pystyttiin laskemaan vajaassa päivässä ja tekemään myös päätös siitä. Kuntien 1,5 mrd pyörii ilmassa ja varmuudella sitä ei pystytä laskemaan. On selvää, että tässä vaiheessa ei tiedetä tarkkoja summia, mutta tahto avustamisesta pitäisi ilmoittaa selkeästi ilman turhaa pyörittelyä. Samaan kategoriaan luen vaatimuksen välttää kunnissa lomautuksia. Kaikki sen tiedämme, että niitä vältetään viimeiseen saakka, mutta ei kunnilla ole varaa maksaa palkkaa, jos työntekijällä ei ole töitä.

On päivän selvää, että kunnat ovat yksi kriisin maksajista. Me maksamme tarvittavan ylimääräisen terveydenhoidon. Maksamme sen pienevillä tuloilla, sillä verotulot tulevat väistämättä alenemaan ennustetuista ja budjetoiduista. Maksamme myös kriisin jälkeen tilanteen normalisoiduttua eteen tulevan kuntalaisten jälkihoidon. Meidän on valmistauduttava esimerkiksi psyykkisiin ongelmiin, joita suurella todennäköisyydellä kansalaisille ja erityisesti koulunuorisolle tilanteesta saattaa seurata.

Ministerin lupaukset, että kuntia ei jätetä yksin, ei vakuuttanut. Ehkä tämä pelko kumpuaa halusta paikata usein kukkaroaan kuntien kustannuksella. Tätä on tapahtunut menneinä vuosina hallituksen väreistä riippumatta. Toivon, että meneillään olevassa tapahtumaketjussa talvisotahenki heijastuu myös ratkaisuun kuntien avustamisessa.

Kehyskuntaverkostoomme kuuluvien kuntien tulot muodostuvat hyvin suurelta osin verotuloista ja vain pieneltä osin valtionosuuksista. Tästä on helppo vetää johtopäätös, että meitä kehyskuntia kriisi voi koskea taloudellisesti todella kipeästi. Meidän on yhdessä etsittävä tapa, jolla voimme valvoa, että saamme sen, mikä meille kuuluu.

Uhkaavasta tilanteesta huolimatta toisella kädellä jatkamme kunnan normaalia toimintaa, jonka edellyttämiä päätöksiä lautakunnissa, hallituksissa ja valtuustoissa edelleen teemme. Kokousten muoto on muuttunut lisääntyvässä määrin etäkokouksiksi. Muuttuneessa tilanteessa on kuitenkin edelleen muistettava kokouksen laillinen muoto. Se ei aina ole ongelmatonta, koska tekniikka on haavoittuvaa. Edessä on tilinpäätösten hyväksyminen. En mahda mitään tunteelle, että tuo eletty elämä, vaikka miinukset olisivat suuriakin, on kevään etenemisen mukana tulleiden kokemusten ja tilanteiden valossa asia, josta ei jaksa huolestua.

Toivotan kaikille voimia erittäin työntäyteiseen kevääseen. Tapaamisia verkostolla, kun se on taas mahdollista.

Erkko Nykänen

Erkko Nykänen, Kehyskuntaverkoston puheenjohtaja

Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Siilinjärvi

Kirjoittaja
kehyskunta

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka tuo esille kehyskunnille tärkeitä asioita. Verkosto pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä niin seudullisella ja kuin kansallisellakin tasolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Siilinjärven kunnanhallituksen pj. Erkko Nykänen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:

Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko