Pääekonomisti Minna Punakallio 26.5.2020

Nyt ratkotaan elvytyspakettia − tulevien vuosien kasvu vaatii vielä työtä

Pääekonomisti Minna Punakallio

Tämän vuoden piti olla parempi kuin edeltäjänsä. Tulorekisterin käyttöönotto, verokorttiuudistus, verokehityksen vaimeus ja menojen kasvu kurittivat kuntien taloutta ankarasti viime vuonna.

Kun kuntien talousjohtajat ryhtyivät työstämään vuoden 2020 talousarvioita, tulevaisuuden näkymät näyttivät varsin synkiltä. Lohtua synkkyyteen toi kuitenkin viime syksyn kuntatalousohjelma, jonka mukaan kuntien verotulot kasvaisivat vuonna 2020 noin 1,5 miljardilla eurolla. Myös valtionosuuksien ennakoitiin kasvavan ennätysmäisesti. Niiden kasvun taustalla oli kuitenkin muun muassa aikaisempien leikkausten päättymisiä ja palveluiden kustannusten kasvua, joten todellisen henkireiän talouden tasapainottamiseen ja investointien rahoittamiseen tarjosi juuri kuntien verotulojen kasvuennuste.

Sitten tuli koronapandemia. Sen taloudellisten vaikutusten mittaluokka yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen on vielä hämärän peitossa. Selvää kuitenkin on, että korona heikentää kuntataloutta niin tulojen putoamisen kuin menojen kasvun kautta. Valtaosa koronaiskusta tulee ensi vaiheessa kunnallis- ja yhteisöverojen sekä maksutulojen vähentymisen kautta. Menoja koronakriisi kasvattaa erityisesti pidemmällä aikavälillä.

Korona pisti kuntien talousennusteet jälleen uusiksi. Muhkeat veroennusteet kääntyivät miinukselle ja menojen kasvupaineita on kriisin ytimessä vaikea suitsia.

Jälleen kerran lohtua tilanteeseen tuo kuntatalousohjelma. Tuoreimmassa kevään ohjelmassa kerrotaan niin hallituksen kehysriihessä kunnille lupaamasta vähintään miljardin euron tukikokonaisuudesta kuin vuoden 2021 reippaasta verotulojen kasvuennusteesta. Ensi vuonna verotulojen odotetaan kasvavan muun muassa yritysten verojärjestelyjen päättyessä ja talouskasvun piristyessä. Kaiken tämän yllä leijuu kuitenkin yhä epävarmuus.

Voiko kuntamiljardiin luottaa? Mikä on sen täsmällinen summa ja mitkä ovat sen jakoperusteet? Miten tulevien vuosien kanssa käy? Entä onko talouden tuleva kasvu-ura V:n mallinen ja nousevatko kuntien veroennusteet? Jälleen kerran kunnat odottavat ja toivovat parasta.

Kuntien elvytyspaketin yksityiskohdat ratkeavat aivan lähipäivinä. Tällä viikolla linjataan ministeriön sisäisiä kantoja, mutta lopulliset hallituksen linjaukset niin kuntien kuin muidenkin sektoreiden elvytyksestä tehdään kesäkuun alussa. Elvytyspaketti annetaan eduskunnalle 4. kesäkuuta.

Elvytyspaketin yksityiskohtia odotetaan kunnissa jo kuumeisesti. Pitkästä odotuksesta huolimatta vaikuttaa, että kuntamiljardiin voi luottaa.

Sen sijaan tulevien vuosien ripeästi kehittyviin vero- tai valtionosuuskertymiin en tässä vaiheessa luottaisi. Ensi vuoden talouskehitys voi yllättää meidät niin positiivisesti kuin negatiivisestikin, mutta varmaa on, että kaikki yritykset eivät nouse koronakriisistä ylös kuivin jaloin. Yritystuet, lisääntyvä etätyö, väestön ikääntyminen ja muuttuvat kulutustottumukset muuttavat elinkeinoelämän rakennetta. Julkisella puolella jatkuu sopeutustoimet sekä tuloverotuksen keventäminen. Kuntien verotulot laahannevat hitaammalla vaihteella siis pidemmän aikaa.

Isossa joukossa kuntia heikkojen verotulokertymien pääsyy ei edes ole korona. Kuten Tanja Rantanen bloggasi, moni yhteiskunnallinen ja verotuksen muutos on rapauttanut kuntien veropohjaa. Verokertymien kasvukerrointa pienentää niin kunnan pienenevä ja ikääntyvä väestörakenne kuin tuloverotuksen yleinen keventäminen. Ilmiö ei ole pelkästään pienten paikkakuntien ongelma, vaan se näkyy myös monissa isoissa heikomman tulotason kaupungeissa.

Ajat hyvät eivät palaa itsestään. Valtakunnan tasolla kuntien heikkoa tulokehitystä voidaan kääntää uusilla veropäätöksillä, mutta työtä on tehtävä myös kunnissa. Parasta tulosta saadaan sillä, että päätökset ovat rohkeita, eivätkä ne perustu siihen, että ensi vuonna joku muu korjaa tilanteen.

Kirjoittaja

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Minna Punakallio Twitterissä: @MinnaPunakallio

MInna Punakallio

Pääekonomistin palsta

Pääekonomisti Minna Punakallio kommentoi ajankohtaisia aiheita omalla palstallaan.

lateral-image-left