Jaana Halonen 3.3.2020:

Saavutettavuus on kehyskuntien elinvoiman edellytys

Kehyskuntien keskeiset näkökulmat saavutettavuuteen:

  • Saavutettavuus on tärkeää koko kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
  • Tiiviin yhteistyön edistäminen keskuskaupungin kanssa on välttämätöntä liikkumisen sujuvuuden varmistamiseksi.
  • Sitoutuminen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja siten paine vaikuttaa kulkutapamuotoihin on tärkeää.
  • Useilla kaupunkiseuduilla menossa olevien joukkoliikennettä edistävien hankkeiden ja kokeilujen edistäminen.
  • Sujuvan liikkumisen ja saavutettavuuden edellytys on riittävä valtion rahoitusosuus.
  • Resurssiviisaus on huomioitava liikennehankkeissa hyödyntämällä olemassa olevaa raideliikenneinfraa.

Kehyskunnat ovat tunnistaneet saavutettavuuden edistämisen eri ulottuvuuksissaan yhdeksi keskeisimmäksi edunvalvontateemakseen. Työssäkäynti- ja asiointialueet ovat laajentuneet kaupunkiseutukohtaisiksi ja liikkumistarve kaupunkiseutujen sisällä on lisääntynyt. Asuin- ja työpaikan sijainti ja arkipäivän toimintojen edellyttämän liikkumisen sujuvuus ja siihen käytettävä aika ovat tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä niin kehyskunnissa kuin keskuskaupungeissakin. Liikkumisen sujuvuutta punnitaan varmasti, kun valitaan itselle asuinpaikkaa tai kun yritys harkitsee sijaintipaikkaansa.  

Tiivistä yhteistyötä keskuskaupungin kanssa

Saavutettavuuden ja liikkumisen sujuvuuden kehittäminen kaupunkiseuduilla edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kesken. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on parhaillaan menossa merkittäviä saavutettavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja selvityksiä. Tampereen kaupunkiseudulla on tehty erinomaista yhteistyötä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä kaupunkiseudun sisäisen liikkumisen sujuvoittamiseksi. Tampereelle nyt rakenteilla oleva raitiotie valmistuu 2021 ja suunnitteilla on, että 2030-luvulla raitiotie ulotetaan myös kehyskuntiin Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Myös bussiyhteyksiä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä on kehitetty aktiivisesti.

Tampereen seudulla aloitettiin viime vuoden puolella lisäksi lähijunakokeilu. Myös Oulun seudulla on selvitetty lähijunaliikenteen mahdollisuuksia. Jyväskylän ja Kuopion seuduilla sen sijaan kehitetään bussiliikennettä entistä sujuvammaksi yhdessä keskuskaupungin ja ympäryskuntien kanssa. Lahden seudulla tavoitteena on rakennetun infran ja liikenneverkkojen tehokas hyödyntäminen. Kasvua suunnataan kuntakeskuksiin ja joukkoliikennekäytäviin liikenteellisiin solmukohteisiin, kuten asemanseuduille, joita kehitetään yhteistyössä valtion kanssa.

Myös kansallinen energia- ja ilmastostrategia luo painetta joukkoliikenteen kehittämiselle. Kehyskuntien intressissä on vaikuttaa kulkutapamuotoihin siten, että yhä suurempi osa asukkaista saataisiin joukkoliikenteen piiriin. Tampereen seudulla panostukset ovat tuottaneet jo tähän mennessä konkreettisia tuloksia myös kehyskunnissa. Esimerkiksi Kangasalan joukkoliikenteessä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut 500 000:lla uudella matkalla viimeisen kolmen vuoden aikana.

Valtion rahoitusta tarvitaan

Valtion riittävä rahoitus perusväylänpitoon ja myös valtion väylien kehittämishankkeisiin on välttämätöntä. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä kaikkien kuntien, kaupunkien ja alueiden saavutettavuudelle ja parantavat niiden kehittymisen edellytyksiä. Huolta on kannettava paitsi valtion liikenneverkon ja sen korjausvelan rahoituksesta myös kuntien rahoitusasemasta ja resurssien riittävyydestä niiden huolehtiessa tehtävistään ja infrastaan kuten katuverkosta ja sen korjausvelasta.

Valtion ja kuntien sopimuksellinen yhteistyö on tärkeää esimerkiksi kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehittämistä tukevien liikennehankkeiden yhteydessä. Liikennehankkeiden taloudellinen mittavuus huomioiden valtiolta tuleva rahoitusosuus on tärkeä apu kunnille.

Kehyskunnat pitävät tärkeänä, että tulevien liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa raideliikenneinfraa. Tämä on sekä resurssiviisasta että järkevää talousajattelua niukkenevan kuntatalouden aikoina.   

Myös kansallista kilpailukykyä on edistettävä

Kaupunkiseudun sisäisen saavutettavuuden lisäksi kaupunkiseutujen kyky kilpailla ja säilyttää asemansa maan sisäisessä kaupunkiverkostossa on sidoksissa saavutettavuuteen. Ilman sujuvia ja riittävän nopeita yhteyksiä alue ei voi menestyä. Tämän vuoksi on tärkeää, että maan sisäiset yhteydet toimivat ja alueiden välinen saavutettavuus varmistetaan. Ihmisten, raaka-aineiden ja informaation on liikuttava sujuvasti alueiden välillä.

Kaupunkiseutujen välisten yhteyksien parantamiseksi on suunnitteilla monia raidehankkeita kuten tunnin junayhteydet Helsingistä Tampereelle ja Turkuun sekä itärata-hanke. Lisäksi Tam­pe­re–Pori ja Tam­pe­re–Jy­väs­ky­lä raideyhteyksiä ollaan kehittämässä. Nämä kansallisen tason hankkeet parantavat kaupunkiseutujen välistä saavutettavuutta sekä alueiden linkittymistä kansainvälisten yhteyksien piiriin, joiden toimivuus niin ikään on yhä tärkeämpää koko maan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Halonen.

Kirjoittaja
kehyskunta

Blogissa kehyskuntien päättäjät kirjoittavat ajankohtaisista teemoista.

Kehyskuntaverkosto on 28 kunnan muodostama yhteistyöareena, joka tuo esille kehyskunnille tärkeitä asioita. Verkosto pyrkii kirkastamaan kehyskuntien roolia ja merkitystä niin seudullisella ja kuin kansallisellakin tasolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Siilinjärven kunnanhallituksen pj. Erkko Nykänen ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Kangasalta.

Kehyskuntaverkostossa mukana olevat kunnat:

Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti ja Liperi
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko