Hanna Tainio 16.9.2020:

Sote – nopeus- vai kestävyyslaji?

Kunnat ovat olleet täysin sivussa hallituksen sote-rakenneuudistuksen valmistelusta, ja lakiluonnosten lausuntokierrokselle onkin tästä syystä kohdistunut paljon odotuksia. Tartuimme Kuntaliitossa toimeen jo kesän aikana ja käsittelimme yhdessä kuntaverkostojemme kanssa laajasti uudistukseen ja lakiluonnoksiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä osana Kuntaliiton omaa sote-lausuntovalmistelua.

Vaikka lausuntokierros on vielä kesken, voidaan todeta, että uudistuksen tavoitteista vallitsee edelleen laaja yhteisymmärrys myös kuntakentällä. Valmistelun ja siihen liittyvän lausuntokierroksen keskeisenä tavoitteena pitäisikin olla sen varmistaminen, että uudistus ja sitä ohjaava lainsäädäntö johtavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Sote-uudistuksessa lakipaketin saaminen ”maaliin” ei voi olla itseisarvo uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kustannuksella.

Kuntien kanssa tekemässämme arvioinnissa totesimme, että lakiluonnosten esittämä rakenne luo mahdollisuuksia palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseen, mutta samalla siihen sisältyy uudistuksen tavoitteiden ja kuntien näkökulmasta olennaisia korjaustarpeita. Alueiden ja kuntien erilaisuutta esimerkiksi työnjakokysymyksissä ei ole riittävästi huomioitu ja useissa kohdin tarpeettoman tiukka valtion ohjaus uhkaa hidastaa palvelurakenteiden ja toimintamallien uudistamista ja johtaa hallinnollisen byrokratian lisääntymiseen. Myös uudet ja tulkinnanvaraiset vaatimukset sote-maakuntien riittävästä omasta tuotannosta ja kunnilta siirtyvien sopimusten mitätöintiuhka siirtävät päätösvaltaa sote-maakuntiin valituilta päättäjiltä ministeriöille ja todennäköisesti myös tuomioistuimille hitaiden ja kalliiden oikeusriitojen muodossa.

Vielä enemmän kunnissa ja kaupungeissa kannetaan huolta siitä, mikä on kuntien rooli uudistukseen jälkeen ja miten muutos lakiluonnosten mukaisesti toteutettuna vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja jäljelle jäävien tehtävien riittävään rahoitukseen huomioiden myös kuntataloudelle koronaepidemiasta aiheutuvat tummat pilvet.

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa kunnille ja kaupungeille on kuitenkin jäämässä keskinen rooli. Mikäli uudistus vaikeuttaa kuntien kykyä ylläpitää elinvoimaisia, sosiaalisesti kestäviä ja hyvinvointia edistäviä turvallisia lähiympäristöjä ja huolehtia näiden edellyttämistä investoinneista, putoaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ja kustannuskehityksen hillintään liittyviltä tavoitteilta pohja pois. Jos uudistus, jonka valitun toteutustavan keskeisenä perusteluna on käytetty kuntien aseman parantamista ikärakenteen muutoksen tuomien sote-kustannuspaineiden puserruksessa, uhkaakin johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, on aikalisän paikka.

Me Kuntaliitossa emme vastusta sote-uudistusta, mutta edellytämme, että uudistuksen tavoitteista pidetään kiinni. Uudistusta ei tule toteuttaa kuntien elinvoiman tai jäljellejäävistä tehtävistä huolehtimisen kantokyvyn kustannuksella. Kuntakentän huolenaiheet tulee ottaa vakavasti ja parannusehdotukset tulee aidosti huomioida. Jatkovalmistelussa ratkaisuja kipupisteisiin tulisi pyrkiä hakemaan yhdessä kentän toimijoiden kanssa: näillä toimijoilla on paras kokemus siitä, minkälaisilla ratkaisuilla uudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa.

Tällä kertaa on oltava aikaa tehdä kunnolla, jotta kahden ja puolen vuoden päästä ei jouduta jälleen toteamaan, että on aika tehdä uudestaan.

Kirjoittaja

Hanna Tainio on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Hanna Tainio Twitterissä: @HannaTainio