Marianne Pekola-Sjöblom 2.1.2020

Uusi vuosikymmen käynnistyi 310 kunnan Suomessa

Marianne Pekola-Sjöblom

Vuodenvaihteen lähestyminen merkitsi monien viranomaisten ja myös mediassa herännyttä kiinnostusta uuden vuoden tuomiin muutoksiin. Vielä 10 vuotta sitten kuntaliitokset täyttivät median - ja silloinhan niitä toteutuikin lähes historiallisen paljon. Siirtyminen 2020-vuosikymmenelle ei tuonut suuria kuntauutisia, vähimmin kuntaliitosten saralla. Mutta uutinen on sekin, että tämän vuoden alussa tuli voimaan vain yksi kuntaliitos Nurmeksen ja Valtimon yhdistymisen myötä, ja että kuntamäärä väheni vain yhdellä. Kuntien Suomi on näin ollen alkaneella vuosikymmenellä 310 kunnan - 310 erilaisen ja erilaistuneen kunnan Suomi.

Viime vuoden kiihkeimmät kuntaliitoskeskustelut käytiin meillä varmastikin Ahvenanmaalla, jossa nykyisistä 16 kunnasta on kuntaliitosten myötä tarkoitus muodostaa neljän kunnan Ahvenanmaa. Alkanut vuosi uuden maakuntahallituksen myötä selkeyttänee tilannetta suuntaan tai toiseen.

Kiintoisaa vertailukohtaa tarjoavat muut Pohjoismaat ja niissä tehdyt ja valmisteilla olevat uudistukset. Erityisen kiintoisa kohde on Norja, jossa on viime vuodet ollut käynnissä niin kuntauudistus kuin myös alueuudistus. Alkanut vuosi on Norjassa erityisen merkittävä ja mielenkiintoinen siksi, että siellä kuntien lukumäärä väheni 1.1.2020 voimaan tulleiden kaikkiaan 43 kuntaliitoksen myötä 66:lla eli 422:sta 356 kuntaan*.

Norjan kuntavuosi alkoi siten hyvin samankaltaisissa merkeissä kuin meillä Suomessa 1.1.2009, jolloin 32 kuntaliitoksen myötä kuntien lukumäärä putosi 67:llä. Kuntaliitokset merkitsevät strategisista lähtökohdistaan huolimatta kunnille uusia kuntajohtamisen haasteita, ja niitä on odotettavissa myös Norjassa.

Lukuisat, myös Kuntaliiton koordinoimissa tutkimusohjelmissa tuotetut tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että kuntaliitokset tarjoavat kehittämispotentiaalia, mutta vasta toteutettujen muutosten johtaminen ratkaisee sen, miten hyvin kehittämispotentiaali saadaan otettua käyttöön. Tutkimuksissa on toistuvasti korostettu sitä, että palvelujen tehokkuuden kannalta keskeisintä ei ole kunnan koko vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta sekä kunnan vastuulla olevat palvelut.

Tutkimusten mukaan liitokset harvoin tuottavat pikavoittoja ja liitosten hyötyjen syntyminen vaatii pitkää aikaväliä.  Kuntaliitosta eläköitynyt kuntaliitosasiantuntija Arto Koski on aikanaan nostanut esiin kuntaliitosten arvioinnin aikaulottuvuuksina 3 päivää, 3 kuukautta, 3 vuotta ja 3 valtuustokautta. Näin ollen vuonna 2009 toteutuneiden kuntaliitosten pitkän aikavälin mittaaminen ajankohtaistuisi alkaneella vuosikymmenellä, vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. 

Vaikka on todennäköistä, että kuntaliitoksia tullaan valmistelemaan ja toteuttamaan myös alkavalla vuosikymmenellä, olisi keskustelua kuntien toiminnan ja palvelujen kehittämisestä tärkeätä käydä ensisijaisesti palvelu- ja kuntalaislähtöisesti, ei rakenteet edellä. Tämä pätee myös yhä edelleen valmisteluvaiheessa olevaan sote-uudistukseen. Yhtä kaikki alkanut vuosikymmen tarjoaa paljon mielenkiintoista ja tärkeää tutkittavaa kunta-alasta kiinnostuneille tutkijoille niin menneen kehityksen arvioinnin, nykytilan kartoittamisen sekä tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmista.

*https://www.ks.no/fagomrader/demokrati-og-styring/kommunereform/noen-fakta-om-nye-kommuner-fra-2020/

Kirjoittaja

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom