Minna Punakallio 30.11.2021

Kolmannen neljänneksen kuntataloustilasto valmistui − Koronapandemia ei ole heikentänyt kuntataloutta

Kunnat päättivät marraskuun puolivälissä vuoden 2022 veroprosenteistaan varsin poikkeuksellisissa tunnelmissa COVID-19-pandemian varjossa. Poikkeuksellisia aikoja korostaa myös lähestyvä sote-uudistus, jonka vuoksi kunnat eivät voi ensi marraskuussa muuttaa tuloveroprosenttiaan lainkaan. Sen sijaan vuoden 2023 alussa kunnallisveroprosenttia leikataan veroprosenttileikkurilla. 

Näistä poikkeustekijöistä huolimatta kuntien veroprosenttipäätökset vuodelle 2022 olivat harvinaisen maltillisia. Keskeinen syy on se, että kuntatalouden tila vuosille 2021 ja 2022 näyttää vahvemmalta kuin vielä muutama kuukausi sitten. 

Kansantalouden nopea elpyminen vuoden 2020 koronakuopasta ja terveysturvallisuuteen liittyvien koronatukien täysimääräisyyden varmistuminen vuodelle 2021 ovat vahvistaneet kuntatalouden lähtötilannetta.  

Hyvistä lähtökohdista huolimatta vuoden 2022 ennuste on kuitenkin yhä haastava, mikä näkyy monissa kunnissa ensi vuoden talousarvion kääntymisenä miinukselle ja velkaantumisen kasvuna.  

Kuntaliitto kokosi vuoden 2022 kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteista laajan tilastopaketin, josta löytyy tietoa kunnittaisista, maakunnittaisista, kuntakokoryhmittäisistä ja efektiivisistä veroista sekä niiden muutoksista.  

Kuntatalouden tulot ovat kehittyneet tammi-syyskuussa vahvasti 

Kuntatalouden taloustilastoista on saatu kuluvan vuoden kolmannelta neljännekseltä tuoreita Valtiokonttorin keräämiä tilastotietoja. Pääsanoma kuntatalouden tilasta on, että COVID-19-pandemia ei ole toistaiseksi heikentänyt kuntatalouden kokonaistilaa. 

Valtion kunnille myöntämät koronatuet ovat paikkailleet varsin hyvin pandemian aikana tulopohjaan syntyneitä aukkoja ja asukkaiden lisätuen tarvetta. Tammi-syyskuussa kuntatalouden tulot ovatkin kehittyneet vahvasti. Verotulot ovat kasvaneet reippaasti talouden elpymisen ja erityisesti yhteisöveron tuntuvan kasvun myötä.  

Verotulot kasvaneet 7 prosenttia, kunnat, kvartaali 3 verrattuna vuoden 2020 kehitykseen

Sen sijaan kuntien valtionosuudet ovat pienentyneet viime vuodesta. Laskun taustalla on odotetusti se, että valtaosa kuntien ja kuntayhtymien koronatuista maksetaan vuonna 2021 valtionavustuksina eikä suorina valtionosuuksina vuoden 2020 tapaan. Valtionavustukset tilastoidaan kuntataloustilastossa toimintatuottoihin.  

Kuntien ja kuntayhtymien toimintatuotot ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa selvästi, vajaalla 1,5 miljardilla eurolla, vuodesta 2020, vaikka varsinaiset terveysturvallisuuden koronatuet kohdistuvat vasta loppuvuoteen. Nyt toimintatuotot ovat ylittäneet myös vuoden 2019 tason.  

Toimintatuottoja ovat kasvattaneet muun muassa hallituksen tulevaisuusinvestoinnit, viime vuodelta kuluvalle vuodelle valuneet kuntayhtymien avustukset ja muut koronan haittojen vähentämiseen tähtäävät hankkeet. Myös hoitojonojen purkaminen näkyy kuntayhtymien myyntituottojen kasvuna. 

Samoin kuntien maksutuottojen toipuminen sekä muiden toimintatuottojen, kuten vuokratuottojen, piristyminen on lisännyt toimintatuottojen kertymää koronakuoppaan vuonna 2020 verrattuna. Neljännellä neljänneksellä kuntien maksutuottoihin on odotettavissa kuitenkin selvää laskupainetta elokuun alussa voimaantulleen varhaiskasvatusmaksujen keventämisen myötä.  

Kuntien toimintakulut kasvussa − investoinnit laskussa 

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut yhteensä ovat nousseet kuluvan vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä noin 4,5 prosentin vauhtia. Toimintakulujen kasvuvauhti ylittää toimintatulojen kasvun, joten kuntatalouden toimintakate on kuluvana vuonna heikentynyt viime vuoteen verrattuna. 

Menojen kasvuvauhtia voi pitää olosuhteiseen nähden kuitenkin jopa maltillisena, sillä koronapandemiaan liittyvä lisätyö ja hoitovelan purkutoimet ovat lisänneet kuntien ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon kysyntää. Kuntien toimintamenot ovat nousseet tammi-syyskuussa noin neljä prosenttia ja kuntayhtymien toimintamenot kuutisen prosenttia.  

Toimintamenot 2017-2021, 3. vuosineljännes, kunnat ja kuntayhtymät

Toimintakulujen noin kahden miljardin euromääräisestä lisäyksestä noin puolet tulee henkilöstömenojen kasvusta. Myös niin sanottujen muiden toimintakulujen erä on lisääntynyt voimakkaasti. Muihin toimintakuluihin sisältyvät muun muassa vuokrakulut, vahingonkorvaukset, takaustappiot ja kunnan maksamat verot. Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ja materiaalien ostot ovat sen sijaan nousseet viime vuodesta maltillisesti.  

Tammi-syyskuussa jotkin kuntien ja kuntayhtymien kululajit ovat olleet kuitenkin reippaassa laskussa. Koronarajoitukset lienevät vaikuttaneet laskuun. Lasku näkyy palvelujen ostoissa ja siellä erityisesti muiden palvelujen ostoissa, jotka ovat laskeneet tammi-syyskuussa yli miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. 

Muita kuin asiakaspalveluja ovat muun muassa kunnan käyttämät toimistopalvelut, työvoiman vuokraus, ilmoitus ja markkinointipalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut sekä esimerkiksi henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kulttuuripalvelut.  

Sekä kuntien että kuntayhtymien investointimenot ovat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä yhä korkealla tasolla, mutta vuosia jatkuneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen investoinnit ovat kääntyneet sekä kunnissa että kuntayhtymissä pieneen laskuun. 

On vielä vaikea sanoa, onko tasomuutos vain väliaikainen reagointi kustannusten nousuun vai pysyvämpi ilmiö. Tulot ja menot huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta heikentyi alkuvuoden lukemiin verrattuna ja painui pakkaselle erityisesti kuntayhtymissä. 

Toistaiseksi korona ei ole heikentänyt kuntataloutta, mutta tilanteet voivat muuttua nopeasti 

Kuntatalouden tuloja ja menoja summaavista tunnusluvuista (kuten vuosikate, tilikauden tulos ja toiminnan ja investointien rahavirta) näkyy, että kuntatalouden tila on säilynyt kuluvan vuonna olosuhteisiin nähden varsin vahvoissa tunnusluvuissa. 

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate on jopa vahvistunut toisesta neljänneksestä, mutta tilikauden tuloksessa ja toiminnan ja investointien rahavirrassa näkyy kolmannella vuosineljänneksellä pieni notkahdus.  

Tilikauden tulos säilynyt 2021 aikana varsin samoissa lukemissa

Koronapandemiaan liittyvät toiminnalliset ja rahoitukselliset poikkeustekijät tekevät vuosien 2020 ja 2021 ajankohtien välisistä vertailuista hyvin poikkeuksellista ja epävarmaa. Kuluvan vuoden muutoksia on hyvin hankala verrata myös sitä edeltävään poikkeuksellisen heikkoon vuoteen 2019. Vertauskohtaa voikin turvallisemmin hakea aikaisemmista vuosista, jotka tosin nekin ovat poikkeuksellisia vuosia muun muassa kiky-sopimuksen lukuisten kuntapäätösten vuoksi.  

Lisäksi kuluvan vuoden alussa toteutettu kuntataloustilaston tiedonkeruun uudistuminen ja siirtyminen Tilastokeskuksesta Valtiokonttoriin näkyy varmasti tilaston sisällössä. Aikaisemmin tilaston neljännesvuositiedot kerättiin kuntaotoksella ja korotettiin laskennallisesti koko maan tasolle, mutta nyt tiedonkeruu kohdistetaan jokaiseen kuntaan ja kuntayhtymään. Tämä saattaa vaikuttaa tilastotietojen kehitykseen ja vaikeuttaa tulkintaa kehityksen suunnasta.  

Kuntatalouden tilasta onkin hyvin vaikea sanoa mitään varmaa. Korona on näkynyt kuntatalouden yksittäisissä tuloja ja menoerissä, mutta koko maan tasolla kuntatalous on pysynyt vuoden 2019 tason yläpuolella. Sitä edeltävistä vuosista jäädään kuitenkin selvästi. 

Kuntien koronatuet, erityisesti korotettu yhteisövero-osuus, ovat kuitenkin toimineet hyvin. Ne ovat mahdollistaneet sen, että kunnat voivat keskittyä pandemian keskellä perustoimintaan ja koronan torjuntaan ilman laajamittaisia ja toimintakykyä heikentäviä sopeutusohjelmia. 

Tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopealla aikataululla. Viime viikkoina tautitilanne on heikentynyt, mutta kuntatalouden viimeisellä vuosineljänneksellä kuntatalouden tila todennäköisesti vielä vahvistuu terveysturvallisuuteen myönnettävien koronatukipäätösten selvittyä.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaPunakallio