Ari Korhonen 18.10.2021

Kuntien henkilöstön uhka- ja väkivaltatilanteet

Alkuvuodesta 2021 julkaistuissa KuntaTurvan tutkimuksissa havaittiin uhka- ja väkivaltatilanteiden olevan nousussa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Väkivaltaa esiintyy sekä henkisenä että fyysisenä. Uhka- ja väkivaltatilanteen ovat yleisempiä yli 100.000 asukkaan kaupungeissa.

Syitä on monia – ja ne kaikki ovat vääriä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaan väkivallan syynä ovat useimmiten potilaan sairaus, päihteet, tyytymättömyys hoitoon tai hoidon odottaminen. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät kohtaavat esineillä heittelyä, tönimistä, potkimista sekä puremista.

Tapausten lukumäärät eivät ole suuria, mutta ilmoittamiskynnys vaikuttaisi olevan kunnissa korkealla ja yhtenäiset ilmoituskäytännöt puuttuvat. Uhkailu ja lievä väkivalta koetaan monessa tapauksessa osaksi tietyntyyppisiä tilanteita ja asiakastyötä.

Myös pelastustoimen henkilöstön kokemista uhka- ja väkivaltatilanteista julkaistiin tutkimus alkuvuodesta. Tutkimuksesta ilmenee sama kehityssuunta kuin KuntaTurvan tutkimuksissa: uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on kasvanut peräti 15–20 % vuosittain.

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai aiheuttaa fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.

Luottamushenkilöihin kohdistettu väkivalta

KuntaTurvan tutkimuksessa selvitettiin myös valtuutettuihin kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita. Valtuustojen turvallisuustilanne koettiin hyväksi ja uhka ja väkivaltatilanteita esiintyy hyvin vähän. Luottamushenkilöihin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa ja muu nettihäirintä ovat sen sijaan ilmiöitä, joiden tiedostetaan olevan kasvussa.

Mietinnässä keinoja turvallisuuden lisäämiseksi

Kuntaliiton ja Espoon kaupungin aloitteesta – ja jatkona KuntaTurva-tutkimukselle – käynnistettiin keväällä 2021 selvitystyö ennakollisten turvatarkastusten mahdollistamiseksi kuntien tiloissa ja tilaisuuksissa. Kunnilla on nykysääntelyn mukaisesti mahdollista puuttua häiritsemiskynnyksen ylittävään käyttäytymiseen vain jälkikäteisesti.

Työryhmä ehdotti jatkovalmisteluun yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lainsäädännön laajentamista siten, että järjestyksenvalvoja voitaisiin asettaa myös kunnanvaltuuston sekä kuntayhtymän ylimmän toimielimen julkiseen kokoukseen. Lisäksi esitettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä (koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta) järjestyksenvalvojalla olisi oikeus tehdä turvallisuustarkastus.

Erityisesti sote- ja opetustoimialat nousevat esiin sektoreina, joilla uhkaavien ja väkivaltaisten tilanteiden yleisyyteen täytyy hakea ratkaisuja laajalla keinovalikoimalla:

  • Turvallisuutta voidaan parantaa tilaratkaisuilla ja kameravalvonnalla mutta myös uhka- ja turvallisuustilanteiden hallinnassa käytetyillä toimintamalleilla.
  • Tarvitaan koulutusta, vertaiskokemuksia ja hyvien käytänteiden hakemista.
  • Ilmoituskäytäntöjä tulisi vakioida.
  • Nykylainsäädännön mahdollisuuksista uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintaan tulisi viestiä kattavasti.
  • Viranomaisyhteistyö on keskeisessä asemassa uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja akuuttien tilanteiden hoitamisessa.

Painopiste siirtymässä ennaltaehkäisyyn

Vastaikään eduskunnan käsittelyyn annetun sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan viranomaisten toiminnan painopiste siirtyy yhä voimakkaammin korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää kunnilta ja hyvinvointialueilta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaan liittyvien muutosten seuraamissa. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta on luotava toimivat mallit monialaisen viranomaisyhteistyön jatkuvuudelle myös hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Turvallisuuden juurisyihin vaikuttamalla parannetaan kaikkien turvallisuutta, myös palveluammateissa toimivien ammattilaisten.

Kokonaiskuva kuntien turvallisuustilanteesta antaa aihetta jatkotyölle. Kuntaliitto osaltaan edistää sitä niin turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkoston kautta toteutettavina koulutus- ja keskustelutilaisuuksina kuin myös edunvalvontatyössään.

Aiheesta lisää

Kuntaliiton verkkopalvelussa

Muualla verkossa

Ari Korhonen

Ari Korhonen

Kirjoittajasta lyhyesti

Ari Korhonen on varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @ariturva

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!