Minna Antila 15.6.2021

Oppivelvollisuuslaki oikeusturvan näkökulmasta

Kuvituskuva

Oikeusturva eli ”oikeus saada oikeutta” on perustuslaissa vahvistettu perusoikeus. Oikeusturvaan kuuluu keskeisesti oikeus hakea muutosta päätökseen lainkäyttöelimeltä.  

Sivistystoimen toimiala on kunta-ammattilaisille vaativa kokonaisuus: on jo entuudestaan täytynyt hallita kuntalain, hallintolain ja hallintoprosessilain lisäksi koulutuksen lainsäädännön muutoksenhakusäännökset. Koulutuksen lainsäädännössä säädetään muutoksenhausta yksittäisen opiskelijan oikeuksia tai velvollisuuksia koskevaan koulutuksen järjestäjän päätökseen. Nämä säännökset syrjäyttävät kuntien ja kuntayhtymien päätöksenteossa lähtökohtaisesti sovellettavat kuntalain muutoksenhakusäännökset. Avasimme Kuntaliiton Muutoksenhakuoppaassa opetus- ja kulttuuritoimen erityislainsäädäntöä tarkemmin.

2021: oppivelvollisuus laajenee ikäluokka kerrallaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen

Tiesithän, että oppivelvollisuuteen kuuluvasta opetuksesta ja koulutuksesta säädetään erikseen. Oppivelvollisuutta koskeva sääntely on kuitenkin koottu uuteen oppivelvollisuuslakiin.

Oppivelvollisuuslakiin sisältyvät myös jälkikäteiset oikeussuojakeinot. Ne antavat mahdollisuuden hakea muutosta oppilaan, opiskelijan ja oppivelvollisen asemaan vaikuttavista päätöksistä. Kuntaliiton yleiskirjeestä kannattaa lukea lisää oppivelvollisuuden laajentamisesta

Mistä asioista täytyy jatkossa tehdä päätös, ja kuka siitä päättää

Koska vain päätökseen voi hakea muutosta, on selvää, että jatkossa kuntien ja koulutuksen järjestäjien on tehtävä päätös kaikissa niissä tilanteissa, joissa oppivelvollisuuslaissa on säädetty muutoksenhakuoikeus.

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä ja opiskelupaikan osoittamista koskevat päätökset ovat uudentyyppisiä päätöksiä, joista ei ole aiemmin koulutuksen laeissa säädetty. Päätöksiin voi ensiasteessa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Oppivelvollisuuslaissa ei erikseen säädetä, mistä päätöksistä voi valittaa ensiasteessa hallintovalituksin hallinto-oikeuteen. Laissa ei siis ole tyhjentävästi lueteltu kaikkia tilanteita, joissa pitää tehdä päätös.

Päätös on kuitenkin tehtävä aina silloin, kun asia koskee oppilaan, opiskelijan ja oppivelvollisen oikeutta tai velvollisuutta, joka pitää olla mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tunnistan, että esimerkiksi opiskelijan matka- ja majoituskorvauksia (19-21 §) sekä maksuttomuuden pidentämistä koskevat hakemukset ovat tilanteita, joissa koulutuksen järjestäjän on annettava muutoksenhakukelpoinen päätös.

Laissa säädetään myös tietyistä tilanteista, joissa opiskelijalle annetaan päätös vain pyynnöstä. Korostan, että myös näiden päätösten muutoksenhakureitti on hallintovalitus. Kyse on ensinnäkin tilanteista, joissa asian ratkaiseminen ei ole luonteeltaan sellainen, että se perustuu opiskelijan hakemukseen ja siihen annettavaan hallintopäätökseen. Esimerkiksi oppimateriaalien, työvälineiden ja työasujen maksuttomuuden osalta lainsäätäjä on katsonut, että opiskelijan oikeus niihin muodostuu suoraan lain nojalla tosiasiallisten olosuhteiden perusteella eikä tilanteessa ole tarkoituksenmukaista antaa erillisiä päätöksiä. Näissäkin tilanteissa päätös on annettava aina, jos opiskelija sitä suullisesti tai kirjallisesti pyytää. Olisiko vastaava menettely mahdollinen joltain osin myös koulutuksen lainsäädännössä laajemmin?

Kuntaliiton muutoksenhakuohjemalleista tukea omaan työhön

Onhan kaikille tuttua, että päätökseen, josta saa hakea muutosta, on liitettävä muutoksenhakuohjeet. Päivitetyt mallit oppivelvollisuuslain ja koulutuksen lainsäädännön mukaisiin päätöksiin liitettävistä oikaisuvaatimusohjeista ja valitusosoituksista löydät sivustoltamme.

Hallintosääntö lainsäädännön jatkeena

Muistutan vielä lopuksi, että oppivelvollisuuslaissa ei säädetä siitä, kuka kunnassa tai kuntayhtymässä on toimivaltainen tekemään oppivelvollisuuslain edellyttämät päätökset. Näin ollen kuntien ja kuntayhtymien on päivitettävä hallintosääntöjä siten, että niistä jatkossa löytyvät uusien velvoitteiden ratkaisuvaltaa koskevat määräykset.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä 2021 webinaarin oppivelvollisuuden laajentumisesta. Käsittelin siellä hallintosääntöä oppivelvollisuuslain jatkeena. Materiaaliini (OKM, pdf) sisältyy listaus päätöksistä, joiden osalta hallintosäännössä on ainakin määrättävä, kuka kunnassa tai kuntayhtymässä on siitä toimivaltainen päättämään. Toivottavasti aineistosta on apua siellä kunnissa ja kuntayhtymissä oppivelvollisuuteen liittyviä tehtäviä toimeenpantaessa.

Mikäli opetuksen ja koulutuksen muutoksenhakuun liittyvät asiat pohdituttavat ja haluat keskustella niistä tarkemmin, tervetuloa Muutoksenhaku kunnan ja kuntayhtymän opetustoimessa -koulutukseeni. Koulutan aiheesta seuraavan kerran Kuntaliiton tytäryhtiön FCG:n webinaarissa 15.6.2021.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on juristi Kuntaliitossa.

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.