Minna Antilan ja Mari Sjöströmin blolgi 18.9.2020

Perusopetuksen järjestäminen syyslukukaudella - uuden edessä

Perusopetuksessa lukuvuosi käynnistyi siitä lähtökohdasta, että koronavirusepidemiatilanteesta huolimatta oppivelvollisuusikäisten perusopetus järjestetään kouluissa lähiopetuksena.

Tällä hetkellä viruksen leviämistä pyritään rajoittamaan tartuntatautilain mukaisin toimenpitein. Tartuntatautiviranomaisten päätöksillä on vaikutuksia perusopetuksen järjestämiseen ja oppilaan koulunkäyntiin. Tästä syystä perusopetuslakiin on lisätty väliaikainen poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä koskeva 20 a §, joka on voimassa 1.8.-31.12.2020.

Milloin kunta voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin?

Tartuntatautiviranomainen voi päättää koulun tilojen sulkemisesta, kun se on välttämätöntä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Koska oppilaiden opetus on koulusidonnaista, tällainen päätös vaikuttaa opetuksen järjestämiseen ja vaikeuttaa opetuksen toteuttamista välittömästi. Tällöin kunta voi päättää, että vuosiluokilla 4-9 oppilaat sekä lisäopetuksen oppilaat siirretään lähiopetuksesta osittain tai kokonaan etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, mikäli se on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Päätös voidaan tehdä enintään yhden kuukauden ajaksi. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetusjärjestely ei ole mahdollinen esiopetuksen, vuosiluokkien 1-3, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaille. Vaikka koulun tilat suljettaisiin kokonaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi, ei kunta voi siirtää kaikkia oppilaita poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin.

Tartuntatautilääkäri voi päättää koronaviruksen leviämisen estämiseksi karanteenista oppilaalle, joka on todettu tai epäilty altistuneen virukselle. Kyseessä ei ole suositukseen perustuva omaehtoinen karanteeni, josta huoltaja päättää. Karanteenin lisäksi tartuntatautilääkäri voi päättää Koronaviruksen leviämisen estämiseksi sairastuneeksi epäillyn tai sairastuneen oppilaan eristämisestä sekä koulusta poissaolosta.

Perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus käydä koulua ja saada opetusta. Tartuntatautilääkärin määräämässä karanteenitilanteessa oppilaan oikeutta osallistua ja käydä koulua rajoitetaan. Käytännössä syntyy tilanne, jossa oppilas ei voi osallistua koulussa järjestettävään opetukseen. Kunnan harkinnassa on, järjestetäänkö oppilaalle opetusta karanteenin aikana. Nimenomaista velvoitetta ei ole, mutta perusopetuslain väliaikaisen säännöksen mukaan tartuntatautilääkärin karanteeniin asettaman oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin oppilaan terveydentilaan vedoten. Erityiset opetusjärjestelyt edellyttävät oppilaskohtaista muutoksenhakukelpoista päätöstä. Perusopetuslain erityisiä opetusjärjestelyjä koskeva 18 § on ns. poikkeussäännös, jonka laajennetun soveltamisen oikeutusta ja vaikutuksia ei Koronaepidemian aikana ole kuntien näkökulmasta riittävästi arvioitu. Vaikutusten arviointi on välttämätöntä tehdä.

Olemmeko ajautuneet tilanteeseen, jossa lainsäädännön turvaamien pysyvien ratkaisujen sijaan kunnat joutuvat ”vain” reagoimaan?  

Koronavirus on osoittanut, että perusopetuksessa ei ole kyetty varautumaan vakaviin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Tämä vaikuttaa kunnissa koulujen toimintaan. Perusopetuslakiin ei sisälly pysyviä säännöksiä opetuksen järjestämisestä erityistilanteissa tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Keväällä toimittiin valmiuslain mukaisin toimivaltuuksin, joiden käyttö opetuksen osalta päättyi toukokuussa. Koulun tilat otettiin uudelleen käyttöön ja opetuksessa palattiin lähiopetukseen. Nyt syyslukukaudella opetus tulee järjestää normaaliolojen lainsäädännön mukaisesti eli keväällä rakennettuja opetuskäytänteitä voidaan vain rajallisesti hyödyntää. Tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttamiin opetuksen järjestämiseen vaikuttaviin tilanteisiin voidaan reagoida kunnissa perusopetuslakiin lisätyn väliaikaisen sääntelyn turvin, mikäli se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä.

Kuntien kannalta olisi tärkeää, että perusopetusta koskevaan lainsäädäntöön lisätään pysyvät säännökset normaaliolojen poikkeus- ja häiriötilanteisiin, joilla voi olla vaikutuksia opetuksen järjestämiseen. Tällaisia tilanteita voi syntyä tartuntatautiviranomaisen tilojen käytön ja oppilaan koulunkäyntioikeuden rajaamisesta. Tämän lisäksi epidemia vaikuttaa henkilöstön riittävyyteen. Jokaisessa peruskoulussa olevan oppilaan etu on se, että lainsäädännön kautta turvataan oppilaiden opetus ja, että kunnan velvoitteista kaikissa tilanteissa säädetään selkeästi laissa.

 

 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija

Lakimies, opetus- ja kulttuuritoimen lakiasiat.