Päivi-Väisänen Haapanen 22.1.2020

Osallisuuden tukeminen sivistyspalveluissa

Päivi Väisänen-Haapanen

Kuinka hyvin toteutuu kuntalaisten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kunnan palvelujen ja toimintojen suunnitteluun sekä vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon? Kunnissa osallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja tehty toimenpiteitä osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi. Sivistyspalveluilla on merkittävä tehtävä kuntalaisten arjessa hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä, eriarvoisuuden kaventajana ja mahdollisuuksien luojana. Osallisuuden edistäminen palveluissa vaatii johtamista ja päätöksentekoa, pyörien liikkeelle saattamista kohti toteuttamista. Sekä toimielimissä että toiminnan johtamisen tasoilla edellytysten rakentamisessa ja varsinaisessa palvelutoiminnassa osallisuuden edistäminen on osana palvelujen järjestämistä ja tuottamista.

Paikallinen ja alueellinen kumppanuus ja yhteistyö on hyväksi tässäkin asiassa. Osallisuudella voidaan vahvistaa yksittäisten kuntalaisten, erilaisten ryhmien ja yhteisöjen mukaantuloa toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Erityisesti huomiota on tarpeen kiinnittää siihen, miten saataisiin kaikkien eri väestöryhmien ääni kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Koronaepidemia sulkee monia osallistumisen mahdollisuuksia, mutta on samalla näyttänyt, että verkossa pystytään toimimaan ja viemään asioita eteenpäin. Monien digiosaaminen on kehittynyt. Paitsi etäpalaverikulttuuri, niin osallistamisessa tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen, antavat paljon mahdollisuuksia tavoittaa kuntalaisia ja kumppaneita sekä saada esiin näkemyksiä kuntalaisille tärkeisiin kysymyksiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että digitaalisuus voi myös lisätä ulkopuolisuuden ja osaamattomuuden tunnetta. Kaikki emme toimi digitaalisessa maailmassa.

Osallistuva budjetointi on yksi kasvava osallistamisen keino kunnissa ja jo kolmasosa kunnista on sitä hyödyntänyt. Sillä voidaan tukea esimerkiksi kunnan tai sen osa-alueiden kehittämistä kuntalaisten esityksiin perustuen. Kyseeseen voi tulla vaikka leikkipuiston rakentaminen tai penkkien hankinta tietylle alueelle taikka jonkin pop up -tapahtuman järjestäminen. Sivistyspalveluissa on monia kuntalaisten arkeen liittyviä palveluja, joita voidaan kuntalaisten ideoinnin pohjalta toteuttaa. Parhaassa tapauksessa kuntalaiset voivat osallistua idean toteuttamiseen eri vaiheissa. Saadut ideat eivät kumarra sektorirajoja, joten niitä viedään eteenpäin yhteistyössä yli hallinnonrajojen.

Osallisuus on yksi keino tukea kuntien sosiaalista kestävyyttä. Mahdollisuuksia osallisuuteen tulee vahvistaa kaiken ikäisille kuntalaisille, joten osallisuuden edistämiseen tulisi kiinnittää huomiota kaikissa palveluissa, oli sitten kyse lasten, nuorten, työikäisten tai työiän ylittäneen väestöryhmän palveluista.  Varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa osallisuus näyttäytyy monin tavoin. Demokratiakasvatus on osana koulutusta. Yhteistyö koteihin toimii paitsi kasvotusten, myös digitaalisin sovelluksin. Nuorisovaltuustot ovat tuttu nuorten osallistamisen muoto. Esimerkkejä on paljon. Mahdollisuus osallistua ja olla aktiivinen omassa elämässä tukee kuntalaisten hyvinvointia, joten tarvitaan erilaisia osallisuuden muotoja, kokoontumismahdollisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia.

Haastankin miettimään, miten kehitätte oman kunnan eri palveluissa osallisuutta? Miten saatte tiedon kuntalaisille riittävän monikanavaisesti? Ketkä osallistuvat ja vaikuttavat? Miten osallisuuden vaikuttavuus näyttäytyy? Voitaisiinko jopa osallisuutta kehittää osallistumisen keinoin?

Kirjoittaja
Päivi Väisänen-Haapanen

Päivi Väisänen-Haapanen työskentelee erityisasiantuntijana Opetus- ja kulttuuriyksikössä.