Pääekonomistin palsta 26.1.2021

Paikallishallinnon tilastot ja ennuste päivittyivät: Vuosi 2019 oli kuntasektorille karmaiseva

Minna Punakallio

Tilastokeskus päivitti joulukuussa kansantalouden tilinpidon tilastotietoja. Tuoreiden tilastojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Viimeksi bruttokansantuote kasvoi näin vähän vuosina 2012-2015. Päivityskierroksella tarkennettiin myös julkisen talouden lukuja eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen sektoritietoja vuosilta 2018 ja 2019.

Paikallishallinnon eli kuntasektorin tiedot vuodelta 2019 päivittyivät kauttaaltaan. Kuntasektorin tulot kasvoivat 1,8 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat yllättäen[1] verotulot. Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat kuitenkin tuplasti eli 3,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvusta iso osa oli kulutusmenojen eli esim. palkkamenojen osuutta, mutta myös investoinnit kasvoivat rapsakasti, +8,4 prosenttia. Kokonaistulojen ja -menojen erotus eli nettoluotonanto oli -2 965 miljoonaa euroa. Kolmen miljardin euron alijäämä on paikallishallinnon tilastohistorian heikoin lukema. Paikallishallinnon nettoluotonotto on ollut heikko myös vuosina 2012 ja 2018.

Myös valtion nettoluotonanto oli vuonna 2019 samoissa alijäämälukemissa (-2 769 miljoonaa euroa) kuin kuntasektorilla. Toisin kuin kunnissa, kyseiset alijäämälukemat ovat valtiolla kuitenkin 2010-luvun pienimmät. Valtiontalous ei siten ole toipunut vielä lainkaan finanssikriisin ja muiden viime vuosien talouspoliittisten päätösten yhteisvaikutuksesta. Korkeimmillaan valtion rahoitusjäämä oli kyseisenä ajanjaksona vuonna 2010, jolloin se oli -9,9 miljardia euroa.

Paikallishallinnon ennuste vahvistui hieman

Myös valtiovarainministeriö päivitti joulun alla talousennustettaan ja sen myötä myös paikallishallinnon ennustetta. Ennuste on näillä näkymin viimeinen, jossa kunnat hoitavat sote-tehtäviä koko ennusteperiodin ajan. Seuraavassa VM:n kevään ennusteessa sote-menot ja niiden rahoitus kuntasektorilta on siirretty vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueille ja näillä näkymin valtiosektoriin.

Ennusteen mukaan vuonna 2021 kuntien tulojen kehitys on vahvaa niin verotuloissa kuin valtionosuuksissa. Tuloissa näkyvät paitsi valtion kunnille osoittamat koronatuet niin myös yleisen taloussuhdanteen piristyminen. Paikallishallinnon tulot yhteensä ovat ennusteen mukaan 20 prosenttia BKT:sta vuonna 2021.

Koronatuet ja suhdannekehitys eivät kuitenkaan vuonna 2021 enää vahvista kuntasektoria, sillä paikallishallinnon menot kasvavat kyseisenä vuonna nopeasti. Menot yhteensä nousevat 20,6 prosenttiin BKT:sta, mikä on ennätyslukema. Menoja kasvattavat paitsi koronaan liittyvät kustannukset niin myös pääministeri Sanna Marinin linjaukset julkisen sektorin tehtävien laajentamiseksi. Vuoden 2021 jälkeen menojen kasvu hidastuu erityisesti palkkamenoissa ja investoinneissa, mutta hidastuminen on paikallishallinnon tulokehitykseen nähden riittämätöntä.

Kun VM:n ennusteen kokonaistulot ja kokonaismenot summataan yhteen niin paikallishallinto vahvistuu vuosina 2020 ja 2021 ennätysheikolta vuoden 2019 tasoltaan. Kuntasektorin nettoluotonanto on vuonna 2020 jopa tasapainossa. Tällöin kuntasektori pystyy rahoittamaan tuloillaan sekä juoksevat käyttömenot että kyseisen vuoden investointimenot, eikä sektori velkaannu. Vuonna 2021 paikallishallinnon rahoitusasema heikkenee niin, että uutta velkaa joudutaan ottamaan noin 1,4 miljardia euroa.

Vuodesta 2022 lähtien kuntasektori on nettoluotonannolla mitattuna noin kaksi miljardia euroa alijäämäinen, mutta ennuste 2021-2025 on painelaskelma ja ennusteen loppuvuodet sisältävät hyvin paljon epävarmuutta. Painelaskelmatyyppisessä ennusteessa on huomioitu yleisen talous- ja väestökehityksen lisäksi vain jo julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät kuntatalouden toimet.

Jotta kuntasektorin tilannetta voi arvioida paremmin niin on hyvä tutustua myös julkisen sektorin muihin alasektoreihin. Valtion nettoluotonanto on VM:n ennusteen mukaan vuosina 2022-2025 noin 5-6 miljardia euroa alijäämäinen ja sosiaaliturvarahastot vain pienellä plussalla. Koko julkisen sektorin nettoluotonanto painuu alle viitteellisen EMU-kriteerin (-3 % suhteessa BKT:een) vasta 2023.

Julkisen sektorin tulovirta ei siten riitä ennusteajanjaksolla kattamaan koronasta, väestön ikääntymisestä ja muista julkisen sektorin velvoitteista aiheutuvia menoja. Voimakkaimmin julkisen sektorin alasektoreista on miinuksella valtio.

[1] Vuoden 2019 alussa otettiin käyttöön yhteen verovelvolliskohtaiseen ennakonpidätysprosenttiin pohjautuva verokortti. Uudistus hidasti kuntien tuloverojen kertymisvauhtia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi marraskuussa kuntien tilitykset olivat vielä reippaalla miinuksella.

Kirjoittaja

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Minna Punakallio Twitterissä: @MinnaPunakallio