Tiina Pohjanen 19.11.2021

Taiteilua kahden eri hankkeen keskellä

Kuntaliitossa on käynnissä kaksi hanketta, joissa kehitetään nuoriso- ja kulttuuripalveluiden tiedontuotantoa ja tilastointia. Hankkeita rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuntaliitto, ja niitä toteutetaan yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Molempien hankkeiden konkreettisena tavoitteena on toteuttaa sähköinen tilastointityökalu kunnille, jonka avulla kuvataan mm. toimintaa ja sen resursseja. Järjestelmät tarjoavat vertailukelpoista tietoa kunnista, parantavat tiedon saavutettavuutta ja hyödyntämistä sekä antavat mahdollisuuden vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä. 

Hankkeissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään järjestelmäkehittämisestä, vaan tiedontuotantoa tulee tarkastella laajemmin. Mitä kunnallisesta nuorisotyöstä ja kuntien kulttuuritoiminnasta tiedetään kansallisesti ja mitä niistä tulisi osata kertoa? Miten työtä tulisi sanoittaa, jotta sen merkitys välittyy myös toimialan ulkopuolelle? Mitkä tunnusluvut tukevat päätöksentekoa? 

Samalla, kun tiedontuotantoa tarkastellaan laajasti, mielessä tulee pitää hankkeiden alkuperäiset tavoitteet ja tarkoitus. Jatkuva rajankäynti ja projektien toistuva rajaaminen on piinallista, mutta välttämätöntä. Mieluummin kuitenkin valitsemme valmiin tuotteen kuin prototyypin. Kehittämishankkeisiin sopii myös pandemia-ajalta tuttu sanonta: tämä ei ole pikamatka, vaan maraton. Kahden ja kolmen vuoden mittaisissa hankkeissa maailma ei tule valmiiksi. Hankkeissa luodaan lähtötaso, joka voi tarkoittaa joiltakin osin muutamaa askelta taaksepäin ja vähintäänkin uuden toimintatavan oppimista. Siksi toivon kunnilta, hankekumppaneilta ja itseltänikin kärsivällisyyttä (pidetään se maraton mielessä), mutta myös rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Opetellaan yhdessä ja opitaan toisiltamme! 

Kunnallinen nuorisotyö ja kuntien kulttuuritoiminta kuuluvat kuntien lakisääteisiin tehtäviin, mutta toimialoja ohjaavat lait jättävät paikalliselle toteutukselle runsaasti tilaa. Vaikka paikallisesti työtä sanoitetaan monimuotoisesti, ja järjestettävien palveluiden välillä on eroja, liittyy kunnissa tehtyyn työhön kuitenkin samankaltaisuuksia. Kansallisen järjestelmän kehittämisessä tasapainoillaan sen kanssa, kuinka pystytään kuvaamaan eri kuntien tekemän työn yhtäläisyyksiä, mutta jätetään riittävää vapautta paikallisille erityispiirteille. Oman työn näkyväksi tekeminen paikallisella tasolla on kunnille nähtävillä oleva ilmeinen hyöty. Osataanko vielä huomata, millaista etua järjestelmään syntyvästä kansallisesta vertailutiedosta on tai miten siitä voitaisiin hyötyä. 

Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -hankkeessa kehittämistyöhön vaikuttaa nuorisotyössä aiemmin käytössä olleet toiminnan dokumentaatiojärjestelmät. Uuden järjestelmän odotetaan heti korjaavan aiempien järjestelmien puutteet. Nuorisotyössä kansalliseen dokumentaatiojärjestelmään liittyy myös odotuksia ja toiveita, joihin emme pysty vastamaan. Nuorisotyöhön halutaan asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä, mutta nuorisolain näkökulmasta tällaisiin rekistereihin ei ole mahdollisuutta. Järjestelmään on tarkoitus tallentaa tehtyä työtä, ei kohdattuja nuoria, vaikka nuoristakin tuotetaan tietoa. Rajanvetoa tehdään siinä, mitä nuorista kirjataan: Kirjataanko miten nuori on kohdattu vai millainen nuori on kohdattu? 

Kulttuurin kuntatietohankkeessa kartoitetaan ja hahmotetaan tällä hetkellä tietopohjan kokonaisuutta sekä pyritään tunnistamaan tiedontuotannon aukkoja. Kyky rajata on tässäkin avainasemassa. Tietoa ja tietolähteitä on runsaasti, mutta hankkeessa tulee kyetä tunnistamaan niistä tärkeimmät, jotka muodostavat pohjan vuoden 2023 pilottitiedonkeruulle. Sopivien tietosisältöjen määrittely on haastavaa. Toimiala haluaa itse vaikuttaa siihen, millä mittarein työtä arvioidaan. Erityisesti määrällisten mittareiden rinnalle kaivataan toimivia mittareita vaikuttavuuden kuvaamiseen. Määrälliset mittarit eivät kerro kaikkea ja talouslukujen taakse on mentävä. Vaikuttavuutta kuvaavat mittarit eivät synny yhdeltä istumalta, asiaa on lähestyttävä pala kerrallaan ja aloitettava pienestä osa-alueesta. 

Hankkeet etenevät eri tahdissa: Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -järjestelmän käyttöönottoa valmistellaan Kuntaliitossa ja järjestelmän on tarkoitus olla kuntien käytettävissä vielä tämän vuoden aikana. Kultti-hankkeessa lähiajan tavoitteena on laatia selkeä suunnitelma kuntien kulttuuritoiminnan tietotarpeista ja niitä parhaiten kuvaavista tiedoista. 

Lue lisää:

Kulttuurin tietohanke KULTTI

Kunnallisen nuorisotyön dokumentaation -hanke

Kirjoittajasta lyhyesti

Tiina Pohjanen on aiemmin työskennellyt projektipäällikkö Kuntaliitossa.

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme