Kyösti Värri 13.9.2021

Valtion rahoitusleikkaus lukiokoulutukseen jatkuu

Kunnat ja muut lukiokoulutuksen järjestäjät valmistautuvat parhaillaan vuoteen 2022. Kuntien talousarviovalmistelu onkin jo hyvässä vauhdissa. Lukiokoulutuksen kannalta oleellisinta on koulutuksen järjestäjän oma taloudellinen asema. On hyvä muistaa, että kunnat ovat ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen rahoittaja. Kuntatalouden haasteet näyttävätkin lisääntyvän ensi vuonna ‒ siitä myös tiedot valtion budjettiriihestä kertovat selvää kieltään. Alkaa uhkaavasti näyttää siltä, että kunnat maksavat uudet ja laajenevat tehtävät kokonaan itse.

Vaikka kunnallisen lukiokoulutuksen kannalta kunnan oma talous- ja rahoitusasema on tärkein, on myös valtion lukiokoulutukseen kohdistamilla toimenpiteillä vaikutusta. Tarkastelen seuraavaksi lyhyesti ennakkotietoja valtion budjettivalmistelusta puhtaasti lukiokoulutuksen kannalta.

Valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksensa valtion vuoden 2022 talousarvioksi 13.8.2021. Lukiokoulutuksen osalta ehdotus vastasi myöhemmin samana päivänä julkaistua opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta. Näin ollen maan hallituksen budjettiriiheen 7.‒9.9.2021 ei jäänyt jännitettävää. Hallitus aikoo lopullisesti päättää esityksestään valtion vuoden 2022 talousarvioksi istunnossaan 27.9., jolloin budjettiesitys tulee myös julkiseksi. Tässä blogitekstissä olevat luvut perustuvat siis valtiovarainministeriön ehdotukseen 13.8.

Uudet velvoitteet nostavat yksikköhintaa

Jokaisella lukiokoulutuksen järjestäjällä on oma yksikköhintansa valtionosuusrahoituksessa. Valtioneuvosto antaa asetuksen rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen seuravan vuoden keskimääräisistä yksikköhinnoista yleensä marraskuussa. Valtion vuoden 2022 talousarviovalmistelussa on tällä hetkellä käytetty keskimääräisenä yksikköhintana 7134,70 €/opiskelija. Nousu selittyy ennen kaikkea koulutuksen järjestäjien uusilla velvoitteilla sekä oppivelvollisuusuusuudistuksen että lukiouudistuksen johdosta.

Koska kunnat rahoittavat suurimman osan valtion koulutuksen järjestäjille jakamasta yksikköhintarahoituksesta, nostaa yksikköhinnan korotus myös kuntien lakisääteistä rahoitusosuutta. Kuntien rahoitusosuuden arvioidaan nousevan ensi vuonna 499 miljoonaan euroon tämän vuoden 473 miljoonasta eurosta.

Tänä vuonna kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus on 86,18 €/asukas, joten summa noussee ensi vuonna noin 90 euroon. Tarkka luku selviää myöhemmin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä on kyse vain kuntien lakisääteisestä rahoitusosuudesta, sillä sen lisäksi kunnat rahoittavat lukiokoulutusta merkittävästi myös vapaaehtoisesti.

Valtion koulutusleikkauksille ei näy loppua

Valtio ei ole poistamassa leikkaustaan lukiokoulutuksen rahoitukseen. Ensi vuonnakin keskimääräisestä yksikköhinnasta leikataan 996,13 €/opiskelija, mikä merkitsee noin sadan miljoonan euron rahoitusleikkausta. Leikkauksen kokoluokka tulee ymmärrettävämmäksi, kun tietää sen tarkoittavan kokonaisuudessaan esimerkiksi noin 125 lukion tai 1500 opettajan kustannuksia.

Oppivelvollisuusuudistuksen rahoitus mietityttää kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä. Vuonna 2021 valtion rahoitus lukiokoulutuksen järjestäjille oppivelvollisuuden laajenemisen vuoksi on 10,45 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin 320 euroa yhtä oppivelvollista lukio-opiskelijaa kohti. (Osa lukijoista saattaa muistaa blogissani 26.8.2020 olleen luvun 205 euroa. Hallitus aikaisti kuitenkin täydentävässä talousarvioesityksessään 19.11.2020 osaa vuoden 2023 rahoituksesta vuodelle 2021, jolloin vuoden 2021 rahoitus nousi 6,7 miljoonasta eurosta 10,45 miljoonaan euroon.)

Oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon tiukan aikataulun vuoksi uudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista lukiokoulutuksen järjestäjille vuonna 2021 ei ole kerätty koottua tietoa. Lukiokoulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin pitäneet valtion uudistukseen tälle vuodelle varaamaa rahoitusta riittämättömänä. Tällöin oppivelvollisuusuudistuksesta onkin käytännössä tullut piilotettu lisäleikkaus lukiokoulutuksen rahoitukseen.

Valtion rahoitus lukiokoulutuksen järjestäjille oppivelvollisuuden laajenemisen vuoksi vuonna 2022 on hallituksen esityksen mukaan 29,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa summa on pienentynyt 28,4 miljoonaan euroon. Sen kokonaisvaikutus yksikköhintaan on tällöin noin 285 €. Oppivelvollista lukio-opiskelijaa kohti oppivelvollisuuden laajenemisesta tuleva valtion rahoitus vuonna 2022 on siten noin 430 €. Oppivelvollisista opiskelijoista vuonna 2022 noin puolet on ensimmäisen ja puolet toisen vuoden opiskelijoita.

Leikkauksia kuorrutetaan määräaikaisilla avustuksilla

Pienet avustukset tulevat totutusti olemaan mukana myös valtion ensi vuoden budjetissa. Yhteensä 1,775 miljoonan euron avustukset lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin ovat vuotta 2021 vastaavalla tasolla.

Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan on vuodelle 2022 tulossa 10 miljoonan euron varaus. Kyse on siis hallitusohjelmaan kirjatusta määräaikaisesta ohjelmasta, johon tuolloin varattiin 20 miljoonaa euroa. Summa on kuitenkin pienentynyt yhteensä 15 miljoonaan euroon, josta 5 miljoonaa euroa kohdentuu vuodelle 2021 ja 10 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Nämä ovat määräaikaisia ja tilapäisiä avustuksia, jotka eivät korjaa valtion lukiokoulutukseen kohdistamia leikkauksia ja siten lukiokoulutuksen haastavaa rahoitusasemaa myös vuonna 2022.

Kirjoittaja

Kyösti Värri on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Kyösti Värri Twitterissä: @KyostiVarri