Kyösti Värri 21.6.2021

Viitoittaako koulutuspoliittinen selonteko lukiokoulutuksen suuntaa?

Valtioneuvosto antoi 8. huhtikuuta 2021 koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Selonteon tavoitteena on ollut linjata koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset. Selonteko on parhaillaan eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Sivistysvaliokunta toimii mietintövaliokuntana, jolle tulevaisuusvaliokunta antoi lausuntonsa jo 28.5.2021.  

Edellinen valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko on jo 15 vuoden takaa vuodelta 2006. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevalle koulutuspoliittiselle selonteolle on siten ollut olemassa tilausta – on ollut tarve katsoa koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena ja myös hieman pidemmällä aikajänteellä. Entä tuoko selonteko uutta lisäarvoa koulutuspolitiikkaan lukiokoulutuksen kannalta?

Vuoden 2006 koulutuspoliittisen selonteon jälkeen vuosina 2008‒2010 työskenteli lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmisteleva työryhmä, jonka työryhmämuistio valmistui syksyllä 2010. Tämän jälkeen on uusittu sekä lukio- että ylioppilastutkintolaki, asetus lukiokoulutuksesta ja tuntijakoasetus sekä uudistettu kaksi kertaa lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi on viimeisimpänä laajennettu oppivelvollisuus 18 ikävuoteen saakka eli toisen asteen koulutukseen.

Demografinen haaste ei ole uusi

Jo vuoden 2006 koulutuspoliittisessa selonteossa tunnistettiin nuorten ikäluokkien pieneneminen ja oppilaitosverkon harveneminen. Tavoitteeksi toisen asteen koulutuksessa asetettiin koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Kehitys on mennyt 15 vuotta sitten ennakoidulla tavalla, sillä lukioiden määrä on vähentynyt noin sadalla 2000-luvun aikana.

Vuoden 2010 työryhmämuistiossa koulutuksen järjestäjien verkostoitumista pidettiin tärkeänä laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko tunnistaa nuorten ikäluokkien muutoksen entistä vahvemmin. Väestöllinen tilannekuva onkin ehdottomasti selonteon vahvinta antia. Lukiokoulutuksen osalta tosin ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kuvataan hyvin ohuesti. Kansainvälisyys ei muutenkaan nouse esiin selonteossa.

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyö ratkaisevaa

Uudessa selonteossa painotetaan vahvasti etenkin toisen asteen eli lukio- ja ammatillisen koulutuksen välistä erilaista yhteistyötä. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö onkin monilla alueilla mahdollinen ratkaisumalli nuorten ikäluokkien pienenemisen aiheuttamaan haasteeseen. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että lukiokoulutuksen osalta alueen lukiokoulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on useimmilla alueilla vielä selvästi merkittävämpi ratkaisumalli.

Selonteossa tuodaan esille tarve kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen uudistamisohjelman toteuttamiselle koulutuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi. Se on tärkeä huomio ja ohjelman toteutuksessa on tärkeää korostaa alueellista kehittämistyötä. Koulutuksen järjestäjät eri alueilla löytävät toimintaympäristöön parhaiten soveltuvat toimintamallit, sillä ratkaisut laadukkaan lukiokoulutuksen maantieteellisen saavutettavuuden varmistamiseksi ovat paikallisia ja alueellisia. Ei ole olemassa yhtä ja ainoa patenttiratkaisua. Parhaassa tapauksessa selonteon kirjaus voi tukea koulutuksen järjestäjien työtä.

Ei ole yllätys, että digitalisaatio ja monipuoliset oppimisympäristöt tulevat selonteossa esiin. Ne ovatkin eittämättä osaratkaisuja lukiokoulutuksen järjestäjien ratkoessa laadukkaan koulutuksen saavutettavuushaasteita pieneneville ikäluokille. Digitalisaation hyödyntämisessä on lukiokoulutuksessa vielä paljon tehtävää.

Selonteko ei ota kantaa resursseihin

On hyvin erikoista, että valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa 2021 ei oteta lainkaan kantaa lukiokoulutuksen taloudellisiin resursseihin. Koulutuksen järjestämistä vaikeuttavat valtion lukiokoulutuksen rahoitukseen tekemät rahoitusleikkaukset ‒ rahoitusleikkaus on tänäkin vuonna noin sata miljoonaa euroa. Selonteossa jää täysin auki, kattaako lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä jatkossa yhteiskunnan koulutuksen järjestämiselle asettamien velvoitteiden synnyttämät kustannukset.

Selonteon suurimmat puutteet koskevat laajemminkin sitä, että selonteossa ei tunnisteta lainkaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja rahoituksen perusperiaatteita. Tällä hetkellä kunnat ja valtio vastaavat yhdessä lukiokoulutuksen rahoituksesta. Kunnat ovatkin kantaneet yhä enemmän vastuuta lukiokoulutuksen rahoituksesta valtion leikattua ja leikatessa omaa rahoitusosuuttaan.

Myös lukiokoulutuksen järjestäminen perustuu kuntien vahvaan rooliin. Kunnat ovat keskeisimmät lukiokoulutuksen järjestäjät ‒ ne toimivat lukioiden ylläpitäjinä suoraan 217 kunnassa ja lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa kuudessa kuntayhtymässä.

Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon 2021 suurin anti lukiokoulutuksen näkökulmasta on, että siinä nostetaan uudelleen esiin nuorten ikäluokkien muutoksen aiheuttama haaste. Se voi antaa perusteen uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää, vaikka selonteossa ei oteta kantaa resursseihin. Samoin koulutusmuotojen välinen yhteistyö nousee jälleen esiin.

Koulutuspoliittisesta selonteosta ei ole luomaan suuntaviittoja 2030- tai 2040-luvulle, mutta lähivuosien toimille se voi antaa tukea. Lisäksi selonteon teksti on hyvin monitulkinnallista. Paljon jääkin myöhemmin laadittavan toteutussuunnitelman varaan.

Kirjoittaja

Kyösti Värri on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Kyösti Värri Twitterissä: @KyostiVarri