Kuntiin tarvitaan ravitsemustalkoot

Suurin osa kunnista (60%) ei käytännössä huomioi ravitsemusta hyvinvointityössään.

Tieto selviää Vilma Lappalaisen Helsingin yliopiston gradusta (2022), jossa hän tutki kuntien hyvinvointikertomuksien ravitsemusasioita. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että ravitsemuksen potentiaalia kansanterveyden edistäjänä ei tunnisteta kunnissa.

Haasteita on sekä terveyden edistämisen toteuttamisessa että ravitsemuksen näkemisessä terveyden tärkeänä osatekijänä. Ongelmat liittyvät päätöksentekoprosessiin, tavoittavuuteen, resursseihin, kunnan johdon sitouttamiseen ja terveyden edistämisen juurruttamiseen.

Osa kunnista kuitenkin huomioi ravitsemuksen laajasti ja näiden kuntien kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää muihin kuntiin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Kuopion kaupunki, missä on rakennettu Ravitsemuspalveluketju. Siinä on kuvattu kaupungin ruokahankinnat sekä terveellisen ruokailun tarjoaminen niin kouluissa kuin ikäpalveluissa.

Kokonaiskuvan hahmottaminen onkin monesti hankalaa, vaikka kunnat ovat suurin ravitsemuspalveluiden hankkija.

Monet kunnat kilpailuttavat laitos- ja kouluruokailut, ellei omaa ruokapalvelua ole kunnassa. Kilpailutus vaatii omaa osaamista ja liian usein kaupungin tai kunnan budjetti antaa tiukat reunaehdot. Samalla päätöksentekijät eivät usein tiedä, missä vaiheessa heidän tulisi reagoida ruuan laatuun ja ruuan houkuttelevuuteen. 

Terveyden edistämisen näkökulmasta kuntien kannattaa nostaa ruoka- ja ravitsemusasiat päättäjien pöydälle ehkäistäkseen liikalihavuutta ja kansansairauksia.

Kunnilla on nyt mahdollisuus osallistua Hyvä kotimainen ateria -kilpailun ja samalla tarkastella omia toimintatapojaan ruokailujen ja ravitsemuksen järjestämiseksi.  Onko sinun kuntasi mukana?

Kirjoittaja

Tarja Tenkula on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @tarjatenkula