Uutta logiikkaa järjestöyhteistyöhön

Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tai vielä laajemmin paikallisen kansalaistoiminnan tämänhetkistä tilaa voi - ja kannattaa - tarkastella laajasta näkökulmasta. Kunnissa kansalaistoiminta kiinnittyy useiden eri toimialojen ja lautakuntien työhön. Käynnissä oleva rakenneuudistus haastaa miettimään myös järjestötoiminnan asemaa ja tehtävää tulevaisuuden kestävissä kunnissa sekä hyvinvointialueiden roolia osana kokonaisuutta.

Kansalaistoiminnan kokonaisuus haltuun

Viime vuosina kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyöhön on kohdistunut mielenkiintoa, ja sen tiimoilta onkin valmistunut suuri määrä selvityksiä, oppaita ja erilaisia tarkistuslistoja. Tarkastelun painopiste on ollut kuitenkin pääsääntöisesti sote-järjestöjen toiminnassa. Kokonaisvaltainen, kuntalähtöinen tarkastelu on sen sijaan pitkään loistanut poissaolollaan.

Kunnissa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteenasettelu on laajaa, mutta useimmiten sillä on kytkös osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Eri hallinnonaloille ja monien lautakuntien työhön ulottuvan toiminnan lisäksi järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on monimuotoista. Se ulottuu verkostoyhteistyöstä avustamisen kautta aina ostopalveluihin ja muuhun sopimukselliseen toimintaan. Kunnissa järjestötoiminnan rooli ja merkitys on yleensä hyvin tunnistettu, mutta työn kytkemisessä strategioihin ja niiden tavoitteisiin on vielä paikoin kehittämisen varaa. 

Viime aikoina yksi selkeämmin esiin noussut peruste avustamiselle ja tukemiselle on ollut toiminnan vastikkeellisuus. Tällöin järjestön tukeminen yhdistetään siihen, kuinka järjestön tuottama toiminta tukee kunnan strategiaa tai täydentää kunnan omaa palvelutuotantoa. Tässä kohtaa ollaan nopeasti tilanteessa, jossa joudutaan arvioimaan myös hankintoihin ja kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä ja osaamista.

Viimeistään hyvinvointialueyhdyspinnan valmistelun yhteydessä onkin todella tärkeää ottaa haltuun uudella tavalla myös se järjestö- ja kansalaistoiminnan kokonaisuus, joka on jatkossa edelleen ensi sijassa kuntien vastuulla. Miten järjestöyhteistyö asemoituu uusien kuntien elinkeino- ja työllisyys-, sivistys- ja hyvinvointi- sekä ympäristöpalveluiden kokonaisuudessa? Samalla on luonnollisesti tarpeen arvioida myös niitä muutoksia ja mahdollisuuksia, joita uuden yhdyspinnan syntyminen tuo mukanaan.   

Yhdyspinnalla riittää sopimista myös järjestökysymyksissä

Nykyiset kuntien tehtävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän järjestötyön tukemisessa jakautuvat sosiaali- ja terveydenhuollosta annetun lain (612/2021) 6 ja 7 §:ien mukaisesti jatkossa kuntien ja hyvinvointialueiden välille, mutta rajanveto näihin liittyvien vastuiden osalta on edelleen osin avoimena.

Tulevat rakenteet haastavat sekä kuntia että hyvinvointialueita löytämään uudenlaisia foorumeita ja tapoja järjestötoiminnan liittyvien roolien sopimiselle. Kuntien ja jatkossa myös hyvinvointialueiden tarjoama tuki järjestöille voi olla varsin monipuolista. Taloudelliset avustukset ovat yksi muoto tukea järjestötoimintaa, mutta paikallisista tarpeista nousevat tukimuodot voivat olla esimerkiksi tilojen käyttöön liittyviä toimintatapoja, tukipalveluiden ja yhteisten foorumien tarjoamista, järjestöyhdyshenkilöitä tai välirahoitusmahdollisuuksia.  

Järjestötyön tulevaisuuden haasteet eivät rajoitu rakenteiden uudistukseen

Järjestöjen toimintaan liittyy myös sisäisiä haasteita. Monin paikoin toiminta on pienen aktiivijoukon varassa. Järjestötoimijoiden vanheneminen ja haaste löytää etenkin uusia vastuuhenkilöitä on käsinkosketeltava. Uudenlaiset osallistumisen tavat sekä erilaisten tapahtumien ja toiminnan järjestäminen perinteisen järjestötyön ulkopuolella on lisääntynyt ja haastaa osaltaan sitä kokonaisuutta, jollaisena järjestötyön olemme aiemmin kokeneet. 

Paitsi kunnilla ja hyvinvointialueilla, myös järjestöillä itsellään on oppimisen paikka sopeutua muutokseen. Osin ehkä aiemmat tutut ja turvalliset yhteistyökuviot muuttuvat, osin paikallista toimintaa tulee sovittaa laajemmin hyvinvointialueen toimintaa tukevaksi ja hyödyntäväksi ja muiltakin osin tunnistaa muutoksen vaikutus toimintaan. Myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö nousee erilaisten muutosajureiden myötä uudenlaiseen arvoonsa.

Teemme Kuntaliitossa paraikaa järjestöyhteistyöhön liittyvää kehittämistyötä tiiviissä vuoropuhelussa kuntien kanssa osana Sosiaalisesti kestävät kunnat-strategiateemaamme. Haastamme kunnat mukaan osallistumaan ja seuraamaan kunta-kansalaistoiminta 2.0 -kehittämistyötä! 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä @AhonenWalker

 

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @namisiemi