Elisa Kettunen 5.1.2023

Digitalisaatiota ei pidä tehdä kuten hölmöläiset peittoa

 

Yksi seuraavan hallituksen politiikkatoimenpiteistä on vahvistaa nykyistä eheämpää tieto- ja teknologiapolitiikkaa sekä kansallista, tavoitteellista digitalisaatiokehitystä.  

Tätä työtä on aloitettu muodostamalla EU:n yhteisen viitekehyksen, Digitaalisen kompassin, pohjalta suomalainen versio. Näin on syntynyt kokonaiskuva nykytilasta digitalisaation näkökulmasta.  

Kompassin tarkastelun pääsuunnat ovat osaaminen, infrastruktuuri, yritykset ja julkiset palvelut. Kuntanäkökulmasta tärkeä toimenpide vuoden 2022 loppuun oli Digikompassia kuntanäkökulmasta täydentävä kuntien digitiekarttatyö. 

Strategioita ja niitä edistäviä rakenteita löytyy, on tärkeää päästä sanoista tekoihin. Kuntaliiton digitalisaation hallitusohjelmatavoitteet syventävät digikompassin viitekehystä.  

Kuntien arki on myös digitalisoitumisen näkökulmasta monilta osin eriytynyt. Yhteisiä tarpeita ja nimittäjiä silti löytyy. Tärkeintä on, että digitalisaatiota tehdään laajassa yhteistyössä ja yhteisymmärrystä koko ajan hakien.  

Tiedon yhteentoimivuutta, saatavuutta ja liikkuvuutta parannettava 

Tieto on digitalisaation peruselementti ja lähtökohta. Kunnat ovat tärkeitä kansallisen tiedon tuottajia ja ylläpitäjiä.  

Kuntia koskee valtava määrä tiedon raportointivelvoitteita. Ongelmiakin löytyy: 

  • Maksut estävät jalostetun tiedon käyttöä 

  • Tieto ei ole aina laadukasta 

  • Moni kansallisesti kerätty, jalostettu tieto on käytettävissä aivan liian myöhään kunnan tarpeisiin nähden 

Tiedon tuottaminen ja raportoiminen on kunnille työlästä ja aiheuttaa kuluja. Kaiken kuntien työn pohjalta jalostetun tiedon tulisi olla avointa ja maksuttomasti kuntien käytössä.  

Lisäksi kuntien tarpeet tulee huomioida paremmin valtakunnan tason tiedonkeruussa. Kansallisten tietovarantojen kehittämisessä tulee olla asiakasraadit ja hallintamallit, joissa keskeisiä käyttäjäryhmiä kuunnellaan ammattimaisesti ja systemaattisesti.   

Tärkeää on myös tiedon laatu ja yhteentoimivuus. Nyt eri hallinnonalat kehittävät tietopohjaansa omista lähtökohdistaan eikä koordinaatiota juuri tehdä. Pahimmillaan samankaltaista tietoa velvoitetaan raportoimaan eri suuntiin hieman eri muodossa. Aina, kun mahdollista, tulee siirtyä automaattiseen raportointiin, jossa tietoa voidaan hakea ja toimittaa rajapintojen kautta, ilman manuaalista työtä ja hallinnollista kuormaa. 

Julkisen hallinnon digikehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista ja johdonmukaista  

Julkisen hallinnon digitalisaation edistämistä Suomessa leimaa siilomaisuus ja taipumus edistää rajattuja kokonaisuuksia. Laajempi kuva ja asioiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet unohtuvat. 

Toki onnistumisia on saatu, mutta mitä pidemmälle digitalisaatio etenee, sitä vaativampaa on myös kehittäminen. Enää ei riitä vain yksittäisten prosessien tai viranomaisen palveluiden automatisointi. 

Digitalisaation kaikkia hyötyjä ei saada irti, jos emme ymmärrä yhteiskunnan kompleksisuutta ja toisaalta digitalisaation mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. 

Helpoista heitoista, kuten ”kunnat ovat digitalisaation jarruja” tai ”kunnat eivät ymmärrä”, tulee luopua. Todellisuudessa tilanne voi olla päinvastainen. Jos ratkaisu annetaan ylhäältä, huomioimatta kaikkien osapuolten tarpeita, ehdotettu ratkaisu pahimmillaan heikentää nykytilannetta tai johtaa turhaan työhön. 

Digitalisaation hyötyjen tulee yltää kaikille osapuolille: niin asiakkaalle (kansalainen, yritys) kuin viranomaisille (kunnat, valtio). Jos näin ei ole, digitalisoimme yhteiskuntaamme kuin hölmöläiset peittoa, eli siirrämme työtaakkaa viranomaiselta tai asiakkaalta toiselle. 

Esimerkiksi viime hallituskaudella kunnat saivat sote-uudistuksen digiulottuvuuden huomioimiseen aivan liian pienen korotuksen valtionosuuksiin. Samaan aikaan kuntien valtionosuuksista leikattiin kymmenen miljoonaa, joka jaettiin digitalisaation kannustinavustuksina muihin hankkeisiin kuin sote-uudistukseen. Kunnat joutuivat miettimään mihin projekteihin kannustinrahaa saa käyttää, jottei se kohdennu ”väärän ministeriön toimialalle”.  

Digitalisaation rahoitus ei tällä hetkellä kytkeydy riittävästi kansallisiin uudistuksiin. Tilannetta paikkaillaan erillisrahoituksella, joka kohdentuu kuntiin epätasaisesti. Digitalisaation rahoitusinstrumentteja täytyy kehittää ja kohdentaa nykyistä paremmin vaikuttavuuden vahvistamiseksi.  

Laki- ja hallintouudistusten yhteydessä tulee laatia digitalisaatiovaikutusten arviointi 

Julkisen hallinnon toiminnan perusta on lainsäädännössä. On tärkeää tunnistaa, että kaikkeen lainsäädäntöön liittyy digitalisaatioulottuvuuksia. Lainsäädännön valmistelussa, osana muuta vaikutusten arviointia, pitäisi kehittää myös digitaalisten vaikutusten arviointia.  

Lainsäädännöstä tulee tunnistaa esimerkiksi tietoon liittyviä tarpeita, tietojärjestelmiin liittyviä muutospaineita ja mahdollisuuksia edistää yhteentoimivuutta. Samoin on tärkeää tunnistaa käsitteiden määrittelyn sekä yhteisten koodistojen, luokitusten tai tietomallien tarve. Tärkeää on myös huomioida tarpeet, joihin ohjelmistotoimittajien tulisi reagoida ja joista heitä pitäisi tiedottaa hyvissä ajoin. 

Digitaalisten vaikutusten arvioinnin sisältöä tulisi pohtia yhdessä, eri näkökulmat huomioiden. Laadukkaasti toteutettuna se tukisi myös paineen alla toimivia lainsäätäjiä, jotka ovat useimmiten juridiikan tai tietyn substanssin asiantuntijoita, eivät digitalisaation syväosaajia.  

Digiratkaisuja tulee kehittää käyttäjiä kuunnellen  

Julkinen hallintomme toimii erinomaisesti, kun asioita pitää edistää ylhäältä alas, esimerkiksi toimeenpanna EU-sääntelyä kansallisesti. Sen sijaan emme osaa hyödyntää potentiaalia, joka piilee yhteiskunnan palvelutasolla osana arkista toimintaa; etenkin, jos se mahdollistaa alustamaisesti eri toimijoiden yhteistyötä.  

Esimerkki edellisestä on liikennevaloetuusjärjestelmä HALI, jonka on alun perin kehittänyt Oulun kaupunki. Eri toimialojen ja organisaatioiden yhteistyön tulos on pelastanut ihmishenkiä, säästänyt yhteiskunnan varoja sekä parantanut työ- ja potilasturvallisuutta. 

Kansainvälisiä palkintoja voittaneelle ratkaisulle oli vaikea löytää omistajaa ja valtion rahoitusta, koska ratkaisu ole riittävän selkeästi yhden tahon omistama palvelu, vaan viranomaisten yhteistyön tulos.  

Tällaiset ongelmat kertovat, että yhteiskuntamme ei ole vielä kyvykäs hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia täysimääräisesti.  Tällaiseen hölmöilyyn ei Suomessa ole varaa! Tarvitsemme rahoitus- ja ohjausmalleja, jotka tukevat erilaisia rajoja ylittäviä, innovatiivisia ratkaisuja ja myös alhaalta ylöspäin nousevien innovaatioiden tehokasta levittämistä.  

Kaikki Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet löytyvät täältä ja kaikki erityisesti digitalisaatioon liittyvät hallitusohjelmatavoitteet kohdasta 8. 

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @elisakettunen

Kuntien digiviikko 3.-7.6.2024

Digiviikolla keskustellaan digitalisaatiosta erityisesti kuntanäkökulmasta sekä tulosten että haasteiden kautta. Tarjolla on sekä live- että etätapaamisia.

Tutustu kuntien digiviikkoon.