Lukiokoulutus eriytyy nopeasti – haasteet otettava vakavasti

Lukiokoulutus eriytyy Suomessa nopeasti: osassa maata kamppaillaan opiskelijoista, kun taas toisaalla aloituspaikkoja ei riitä kaikille. Samalla rahoitus kiristyy.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi vahvistaa Kuntaliiton huolen: lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Kuntaliitto korostaa, että erityisesti rahoituksen riittävyys ja alueelliset erot on otettava vakavasti.

Kunnat ovat pääasiallisia lukiokoulutuksen järjestäjiä: 88 prosenttia opiskelijoista opiskelee kunnallisissa, joko kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä, lukioissa.

Ikäluokkien pieneneminen näkyy jo nyt

Lukiokoulutuksen toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi.

”Usein kuvitellaan virheellisesti, että nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa vasta tulevaisuudessa lukiokoulutukseen. Todellisuudessa kyse on jo pitkään käynnissä olleesta kehityksestä. Pääasiallinen lukiokoulutuksen aloittava 16-vuotiaiden ikäluokka on 2000-luvulla pienentynyt kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kunnista, enimmillään jo 88 prosenttia”, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri muistuttaa.

Lukiot ovat myös polarisoituneet voimakkaasti koon mukaan. Suurten lukioiden koko on kasvanut lähinnä yhdistymisten vuoksi ja pienten lukioiden koko on pienentynyt ikäluokkien paikallisen ja alueellisen pienentymisen takia. 

”Karvin arviointi tuo ansiokkaasti esiin lukioiden ja lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristön eriytymisen. Lukiokoulutusta tuleekin entistä enemmän tarkastella paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Valtakunnallinen, keskiarvoistava tarkastelu ei enää kuvaa lukiokoulutuksen todellisuutta”, Värri toteaa. 

Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen rahoittaja, mutta valtion leikkaukset osuvat silti kipeästi

Toinen keskeinen lukiokoulutuksen järjestämiseen vaikuttava tekijä on rahoitus. Valtio kohdistaa joka vuosi lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron leikkauksen. 

Kunnat ovatkin lukiokoulutuksen suurin rahoittaja: ne rahoittavat ensinnäkin pääosan valtionosuusrahoituksesta ja sen lisäksi ne kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia omalla vapaaehtoisella lisärahoituksellaan. Kunnat vastaavat lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta. 

”Kuntatalouden tiukkeneminen tulee vaikuttamaan kuntien mahdollisuuksiin lisärahoittaa lukiokoulutustaan. Nythän vain kymmenen prosenttia lukiokoulutuksen järjestäjistä pystyy järjestämään lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksella. Valtion rahoitusleikkausten jatkuminen uhkaakin lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta”, Värri sanoo.

Yhteistyö korostuu muuttuvassa tilanteessa

Karvin arviointi tuo näkyviin lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehtojen nykytilanteen. Toimintaympäristöjen eriytyminen haastaa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevina vuosina. Arviointi osoittaa myös, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä. 

”Väestönmurroksen vaikutukset tulevat ulottumaan laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksikin on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo yhteistyötä. Tahtia ja tavoitteita tässä yhteistyössä tulee kuitenkin merkittävästi tiivistää, jotta voimme taata kaikkien lasten ja nuorten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen eri puolilla Suomea. Tässä työssä myös lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyöllä on merkittävä rooli, jotta laadukas ja saavutettava lukiokoulutus voidaan varmistaa”, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen. 

Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus ei ole itsestäänselvyys

Kuntaliitto tulee julkaisemaan toukokuussa laajan lukioselvityksen, jossa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevia haasteita tarkastellaan maa- ja seutukunnittain. 

Tällä hetkellä jokaisessa Manner-Suomen 66 seutukunnassa ja Ahvenanmaalla on tarjolla lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on siis hyvä. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden haasteiden edessä.

”Myös valtion tulisi huolehtia omasta osuudestaan. Rahoitusleikkausten lopettamisen lisäksi sen tulee yhteistyössä kuntien kanssa uudistaa rahoitusjärjestelmä, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan lukiokoulutuksesta alueellaan joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa”, Värri toteaa.