Kuntaliiton blogit

”Eihän tätä yksin tehdä”, totesi Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala vastaanottaessaan Vuoden valtuutetun tittelin. Nämä kiitossanat kiteyttivät koko luottamushenkilötyön keskeisen sisällön ja oivalluksen siitä, miten asioita saadaan eteenpäin ja mitä on vaikuttava

Lausunnolla olevan niin kutsutun sote-järjestämislakiluonnoksen kahdeksannessa pykälässä on säädetty - kuinka ollakaan - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta. Pykäläluonnoksen mukaan sote-maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja on

Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen luovat pohjaa alueiden elinvoimalle. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä on useilla paikkakunnilla asuntola. Asuntolatoiminnan ja kunnan nuorisotyön saumattomasta yhteistyöstä hyötyisivät niin kunta kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Yhteistyöllä

Perusopetuksessa lukuvuosi käynnistyi siitä lähtökohdasta, että koronavirusepidemiatilanteesta huolimatta oppivelvollisuusikäisten perusopetus järjestetään kouluissa lähiopetuksena. Tällä hetkellä viruksen leviämistä pyritään rajoittamaan tartuntatautilain mukaisin toimenpitein

Kunnat ovat olleet täysin sivussa hallituksen sote-rakenneuudistuksen valmistelusta, ja lakiluonnosten lausuntokierrokselle onkin tästä syystä kohdistunut paljon odotuksia. Tartuimme Kuntaliitossa toimeen jo kesän aikana ja käsittelimme yhdessä kuntaverkostojemme kanssa laajasti uudistukseen ja

Kevättalvella alkanut koronaepidemia yllätti koko Suomen. Olosuhteet eri puolilla maata olivat kuitenkin hyvin erilaiset. Tapauksia oli runsaasti pääkaupunkiseudulla ja myös suojavarustepula oli siellä suurinta. Suojainten saatavuusongelmia oli kuitenkin lähes koko maassa riippumatta siitä, oliko

Liikennepolitiikka ja -järjestelyt ovat yksi vakioaihe, joka kuumentaa asukkaiden tunteita monissa kunnissa ja kaupungeissa. Miten saataisiin mahdollisimman monen asukkaan asiantuntemus kerättyä ja tiivistettyä sellaiseen muotoon, että se olisi helposti hyödynnettävissä liikennejärjestelyjä

Kunnat ja muut lukiokoulutuksen järjestäjät valmistelevat parhaillaan vuoden 2021 talousarvioita. Talousarviovalmistelu on tällä kertaa tavanomaistakin haasteellisempaa, kun koronaviruspandemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset synkistävät kuntien jo ennestään vaikeaa taloudellista asemaa

Kausi-influenssakausi häämöttää muutaman kuukauden päässä ja kunnissa toivotaan, että keväällä vallinnut ilmapiiri ja pragmatismi testaukseen ohjaamisesta kantaisi myös koronapandemian mahdollisen toisen aallon yli. Samalla kunnissa kaivataan jo ripeitä vastauksia käytännön kysymyksiin

Kotiseutu ja kotiseututyö kaikessa moninaisuudessaan yhdistää ihmisiä. Uusilla ja vanhoilla asukkailla, tulivat he mistä päin maailmaa tahansa, on ainakin yksi yhdistävä asia: nykyinen kotiseutu. Tämän ympärille syntyy asukaslähtöinen kotoutuminen. Kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö tutkitusti

Lukuvuoden opetus käynnistyi useimmissa lukioissa viime viikolla ja lopuissakin käynnistyy tämän viikon aikana - aikuislukioissa yleensä ensi viikolla. Useimmissa lukioissa edellisestä lähiopetuskerrasta oli ehtinyt kulua viisi kuukautta. Lukiothan alkoivat siirtyä etäopetukseen maaliskuun

Taudit ovat muovanneet kaupunkeja kautta historian. Oman aikamme koronapandemiaa on verrattu espanjantautiin, joka riehui maailmalla vuosina 1918–1920. Suomessa noista ajoista jäivät päällimmäisenä mieleen vuoden 1918 tapahtumat, vaikka espanjantautiin kuoli noin 20 000 suomalaista. Nyt elämme

Varhaiskasvatustoiminta on ollut käynnissä koko kesän. Keväällä koulujen siirtyessä pääsääntöisesti etäopetukseen vielä ennen kesälomia, oli varhaiskasvatus avoinna kaikille palvelua tarvitseville lapsille. Esiopetus toteutettiin perheiden toiveesta sekä lähitoimintana että etänä monimuotoisin

Ratkottaessa kaupungistumisen ja ekologisen kestävyyden välistä jännitettä on tärkeää ymmärtää kaupunkikehitys dynaamisena ilmiönä. Materiaalisten ja immateriaalisten resurssien virrat kietoutuvat kaupungeissa yhteen. Kaupunkien kasvu ja uudistuminen kuluttaa materiaaleja: maata, puuta ja betonia

Kaupunkialueet ympäri maailman tasapainoilevat väestönkasvun, kasvihuonekaasupäästöjen, sosiaalisen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaatimusten välillä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on paras tapa vastata näihin haasteisiin. Jotkin ratkaisumallit toistuvat kuitenkin

Viime päivinä julkisuudessa on käsitelty paljon eräiden siivousalan yritysten epäeettistä toimintaa työntekijöitään koskien. Allekirjoittanutkin taisi jutussa vilahtaa kommentoimassa. Julkisessa keskustelussa on noussut esiin kysymyksiä siitä, miksi julkisyhteisöjen on ollut mahdollista tehdä

Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä kasvaa valtavalla vauhdilla ja päätöksentekijät yhteiskunnan eri tehtävissä, niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin, joutuvat ratkomaan yhä vaikeammin hahmotettavia monimutkaisia ongelmia. Koska tietoa on saatavilla paljon, myös kansalaiset ovat yhä

Kaupungit tuottavat valtaosan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Jalanjälkeä kompensoidakseen ne ovat profiloituneet dynaamisiksi ja verkottuneiksi innovaatioalustoiksi, kilpaillen kunnianhimoisilla visioilla hiilineutraalista tulevaisuudesta. Julkisessa keskustelussa vähähiilinen kaupunki

Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen uhkaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viheralueet vähenevät ja pirstoutuvat väistämättä. Viimeaikaisista politiikkadokumenteista ja tutkimusraporteista selviää, että kaupunkiluonnon monimuotoisuus pitää turvata tiivistymisestä huolimatta

Suomi seuraa muuta maailmaa väestön kehityksessä: väestö keskittyy kaupunkeihin. Kaupunkien tiivistyessä viheralueet hupenevat ja uusia metsiä vallataan rakentamiselle. Kaupunkirakenteen kasvamisen ja tiivistämisen vaikutuksia viheralueisiin on tutkittu pääosin jo toteutuneita tapahtumakulkuja