Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat

Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä selviää kunta-alan innovaatiobarometristä, johon vastasivat kunnissa ja kuntayhtymissä innovaatioiden parissa työskentelevät.

Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin.

58 % vastanneista ilmoittaa innovaatiotoiminnan olevan osa organisaatioiden normaalia, vakiintunutta toimintaa ja 90 % kunta-alasta on tukenut innovaatiotoimintaa.

Yleisimpiä innovaatiotoiminnan tukimuotoja ovat johtavien viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden tuki, innovaatiotoimintaosaamisen kehittäminen sekä yhteistyö asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. 

Toimintakulttuuri edesauttaa innovaatioita

Yli 80 prosentilla vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä on joko suurissa tai joissa määrin kokeiluja, innovaatioita ja riskinottoa edistävä toimintakulttuuri sekä työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoimintaa tuetaan prosesseilla ja menetelmillä sekä selkeillä ideoilla ja tavoitteilla.

Kunta-alan innovaatiotoimintaa ohjaavat yleisimmin maakuntaliittojen (71 %), ministeriöiden (66 %) sekä hallitusohjelman (61 %) sisältämät strategiat tai ohjelmat. Muiden kuntien ohjelmat ja EU-taso ohjasivat kunta-alan innovaatiotoimintaa vajaassa puolessa vastanneita organisaatioita. Innovaatiohankkeita myös seurataan ja koordinoidaan strategisella tasolla. 

– Kunta-alan organisaatiot arvioivat saavuttaneensa innovaatioiden avulla toimivammat prosessit, tyytyväisemmät asiakkaat, parantuneen tuottavuuden, tehokkuuden ja parempaa laatua, toteaa tuloksista Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.

Noin viidenneksellä (19 %) kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaa ohjataan erillisellä innovaatiostrategialla tai -ohjelmalla. Kuntayhtymistä 63 % on oma yksikkö tai tiimi, joka keskittyy innovaatio- ja kehitystoimintaan. Kunnissa vastaava on runsaalla neljänneksellä (28 %).

– Innovatiivisille ja uudistuville kunnille on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Kuntien on tärkeää säilyä kilpailukykyisinä ja elinvoimaisina tehtävissä ja taloudessa tapahtuvien muutosten ja globaalien muutostrendien vaikuttaessa voimakkaasti. Epävakaus kansainvälisessä turvallisuustilanteessa sekä kyberuhat haastavat kunta-alaa jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen, painottaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. 

Yhteistyötä tehdään useimmiten muiden kunta-alan organisaatioiden kanssa

Lähes kaikki (92 %) kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat tehneensä innovaatioyhteistyötä vähintään yhden tahon kanssa vuosina 2020–2021. Useimmiten yhteistyötä on tehty toisen kunta-alan toimijan kanssa, mutta yhteistyötä tehdään myös yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Innovaatiobarometri 2022 on toteutettu yhtä aikaa koko julkisella sektorilla sekä kunta-alan organisaatioissa että valtiolla. 

Innovaatiobarometriin vastasi kaikkiaan 195 kuntien ja kuntayhtymien edustajaa eri toimialoilta. 

Tutustu julkaisuun: Innovaatiobarometri 2022. Acta nro 283.

Lisätietoja

Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 520 0385
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634