Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän

Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa. 

– Koululaisikäluokan supistuminen on tosiasia, jonka edessä olemme. Tämä tarkoittaa, että meillä on nyt aika kortilla ja erilaisia toimenpiteitä on tehtävä nopeasti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

– Monet ratkaisun avaimet ovat kunnilla itsellään, mutta kunnat tarvitsevat lisää joustoa kehittää perusopetusta. Ratkaisua kannattaa etsiä yhdessä alueen muiden kuntien kanssa ennakkoluulottomasti ja kokeillen.

Koululaisluokat pienenevät 2020-luvulla melkein kaikissa kunnissa: 118 kunnassa syntyy alle yksi koululuokallinen (eli 25 oppilaan ryhmä) lapsia, 55 kunnassa 1–2 koululuokallista ja 25 kunnassa 2–3 koululuokallista. Tämä tarkoittaa sitä, että karkeasti ottaen kolmanneksessa kuntia koulun aloittaa vuonna 2029 alle 20 lasta.

2010-luvulla koululaisikäluokat ovat jo pienentyneet

Alle kouluikäisten määrä on laskenut jo 2010-luvulla voimakkaasti. Vaikka koululaisikäluokat ovat kehittyneet vaihtelevasti kunnissa, niin lapsimääriltään kasvavat kunnat ovat jatkossa selkeässä vähemmistössä. Sadassa kunnassa koululaisikäluokat supistuivat yli 20 prosenttia. Yksittäisissä kunnissa ikäluokat supistuivat jopa tätä rajummin. 

– Muutokset koskettavat ihan kaikkia kuntia. Nyt ei puhuta ohimenevästä tilanteesta, vaan olemme uuden normaalin edessä, Karhunen kertoo.

Koulun aloittavan ikäluokan koko on suuressa osassa kuntia pääsääntöisesti riippuvainen syntyvyydestä. Selvästi alle 10 prosenttia koulun aloittavan ikäluokan koon kasvusta tai pienemisestä selittyy muuttoliikkeellä.

– Ei voida toivoa, että pelkästään maan sisäinen muuttoliike voisi ratkaista tilannetta, Karhunen toteaa.

Yhä useammassa kunnassa on enää yksi peruskoulu

Kunnat ovat jo pidempään jatkuneessa haastavassa väestönmurroksessa vastanneet hyvin perusopetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen perusopetuslain velvoitteiden mukaan. Lasten sivistykselliset oikeudet on turvattava myös jatkossa, vaikka koululaisikäluokat pienenevät. 

– Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei voida kuitenkaan ratkaista yhdellä mallilla, kun kunnat kohtaavat hyvin erilaisia väestötilanteita ja olosuhteet ovat erilaisia. Esimerkiksi saaristo-olosuhteissa koulumatkojen merkitys koulun saavutettavuudelle on aivan toista luokkaa kuin kaupungeissa, Karhunen toteaa.

Yhden koulun kuntien määrä on kasvanut 2010-luvulla, joten yhä useammassa kunnassa on enää yksi peruskoulu. Vuonna 2010 kahdessakymmenessä kunnassa oli yksi peruskoulu, kun taas vuonna 2022 vastaavien kuntien määrä oli jo 65. Yhä harvemmassa kunnassa kouluja on enemmän kuin kolme.

– Nämä kunnat ovat jo tehneet monia tärkeitä ratkaisuja palveluverkon suhteen, jotta ne pärjäävät väestökehityksessä. On harmillinen fakta, että useiden kuntien on pakko karsia koulujen palveluverkkoa koululaisikäluokkien pienentyessä, Karhunen sanoo.

Suomenkielisten lasten määrä vähenee jopa 100 000 henkilöllä

Muutos vaikuttaa etenkin suomenkielisiin kouluikäisiin lapsiin, joiden määrä vähenee jopa 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Myös ruotsinkielisten määrä vähenee, mutta hillitymmin.

Vieraskielisten 0–15-vuotiaiden määrä on puolestaan kasvanut 55 000 henkilöllä vuosien 2010–2022 aikana ja määrä kasvaa 2022–2030 välillä noin 19 000 henkilöllä. Vuonna 2022 koko maan 0–15 vuotiaista lapsista 10,8 prosenttia oli vieraskielisiä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli vielä 4,8 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten lasten osuus kasvaa jopa 16 prosenttiin koko koululaisikäluokasta. Kansainvälistyminen on vaikuttanut myönteisesti koululaisikäluokkiin ja liudentanut kehitystä.

Kunnat ovat myös eriävässä tilanteessa, sillä vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia lapsista on vieraskielisiä ja toisaalta on myös kuntia, joissa vieraskielisiä ei ole käytännössä ollenkaan. 

– Kansallisesti täytyy panostaa rahoitusta kielikehityksen mukaisesti niille alueille ja kaupungeille, jossa on uudenlaiset kasvun elementit. Meidän on huolehdittava kotoutumisen onnistumisesta, jotta näille alueille riittää tulevaisuudessa myös työntekijöitä, Karhunen sanoo.

Syntyvyyden laskun päättyminen ei riitä elvyttämään koululaisikäluokkia

Tulevaa väestökehitystä on mallinnettu erilaisilla syntyvyyden skenaarioilla. Vaikka syntyvyys elpyisi hieman, niin koululaisikäluokkien koko jää nykyistä pienemmäksi. Jos syntyvyys puolestaan laskisi yhä lisää, tarkoittaisi tämä koululaisikäluokkien supistumista lähes 120 000 henkilöllä.

Suurimmassa osassa kuntia syntyvyyden laskun päättyminen ei riitä elvyttämään koululaisikäluokkia tulevina vuosina. Osissa Suomen kunnista koululaisikäluokkien koko uhkaa jäädä tulevaisuudessa erittäin pieneksi. Manner-Suomessa on ennusteiden mukaan vuonna 2040 noin 36–49 kuntaa, joissa on alle 100 peruskouluikäistä.

– On tärkeää muistaa, että vaikka alueet eriytyvät, niin ne eivät autioidu. Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia myös väestöä menettävillä alueilla ja on löydettävä ratkaisut perusopetuksen tarjoamiseen heille, Karhunen sanoo.