Kyselytulos: Sote-uudistus haastaa kuntia aiempaa enemmän
Sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut kuntien vastuulta hyvinvointialueiden järjestettäväksi jo yli vuosi sitten, mutta silti kuntien luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat mainitsevat sen yleisimmin oman kunnan toimintaa haastavaksi kokonaisuudeksi. Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin Manner‑Suomen kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa ajankohtaisesta tilannekuvasta.
Kyselyyn osallistuneista 1101 vastaajasta yhteensä 82 prosenttia arvioi, että sote-uudistus haastaa oman kunnan toimintaedellytyksiä melko tai erittäin paljon.
- Sote-uudistus haastaa kuntia tällä hetkellä selvästi enemmän kuin loppukeväällä 2023. Tuolloin sote-uudistusta omalle kunnalle haastavaksi kokeneita oli 52 prosenttia kuntien viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdosta, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
- Nyt, kun sote-uudistus on tullut voimaan, sen moninaiset heijastevaikutukset alkavat näkyä kunnissa. Siihen liittyy tarve uudistaa kuntien rahoitusjärjestelmä kokonaisuudessaan, mutta myös muutospaineet palveluverkkoon sekä tyhjilleen jäävät kiinteistöt. Toisaalta kuntien ja hyvinvointialueiden väliset yhdyspinnat vaativat edelleen selvennystä, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen tiivistää.
Sote-uudistuksen koetaan haastavan oman kunnan toimintaedellytyksiä hyvin merkittävässä määrin niin luottamushenkilöiden kuin myös viranhaltijoiden keskuudessa, samaten kaikenkokoisissa kunnissa.
Sote-uudistus nähdään suurena haasteena myös kaikissa maakunnissa, eniten Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, suhteessa vähiten Keski-Pohjanmaalla.
Kuntaväen kokemien haasteiden TOP 5
Sote-uudistuksen lisäksi kuntien päättäjiä ja viranhaltijoita huolestuttavat eniten väestörakenteen muutokset. Vastanneista 81 prosenttia mainitsi väestörakenteen muutokset omaa kuntaa haastavaksi ilmiöksi.
- Huoli liittyy laajasti kehitykseen, jossa kunnat ovat entistäkin erilaisempia keskenään. Yhteistä kaikille kunnille on se, että väestö ikääntyy, mutta toisissa kunnissa väki vähenee ja toisissa lisääntyy kovaa vauhtia, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kiteyttää.
- Erilaiset kunnat ja kaupungit tarvitsevat paikallista liikkumavaraa ratkaistakseen omat haasteensa. Kunnat ja kaupungit tarvitsevat tässä tilanteessa toimintaansa jäykistävien normien keventämistä ja rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistamisen, Sanna Lehtonen toteaa.
Väestön ikääntymiseen liittyy myös vaikeus löytää osaavaa työvoimaa. Siitä ilmoitti huolehtivansa 76 prosenttia vastanneista. Myös kiinteistöihin ja infraan liittyvä korjausvelka sekä oman kunnan taloustilanne vastanneiden huolten TOP 5:seen.
Kaikki tarkastellut ajankohtaiset ilmiöt kietoutuvat toisiinsa, mikä näkyy merkittävinä tilastollisina yhteyksinä.
- Esimerkiksi sote-uudistusta koskevat näkemykset korreloivat erittäin merkittävästi erityisesti kuntien taloustilanteen, palveluverkkoon liittyvien muutospaineiden, tyhjilleen jäävien sote- ja pela-kiinteistöjen ja TE-uudistuksen kanssa, mutta myös esimerkiksi valtakunnallisen aluepolitiikan ja väestörakenteen muutosten kanssa.
Kuntaliitto toteutti kyselyn yhdessä MDI:n kanssa marras-joulukuussa 2023. Kyselyyn tuli kaikkiaan 1101 vastausta. Lisätietoja kyselystä sekä kuntia haastavista ilmiöistä liitteessä.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090
Uutta Kuntaliitolta
Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia
Kunnat eivät ole lähteneet rajujen menoleikkausten tielle
Enemmän faktoja, vähemmän mutua kulttuurin rahoista
Norminpurun ohella kohti parempaa lainvalmistelua
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.