Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria

Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. 

"Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586, joista naisia on 3 856 ja miehiä 4 730. Manner-Suomen 292 kunnasta 67 kunnassa naisvaltuutettujen osuus on yli 50 %, mikä on merkittävä ero vuoden 2021 kuntavaaleihin. Tuolloin valittuja naisvaltuutettujen osuus ylitti 50 % vain 29 kunnassa. 

Naisia enemmistö valtuustoissa jo 67 kunnassa

Manner-Suomessa 67 kunnassa naiset muodostavat valtuutettujen enemmistön – vuonna 2021 näin oli vain 29 kunnassa. Naisvaltaisin valtuusto löytyy Hailuodosta, jossa naisia on 73,3 %. Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoella, jossa vain yksi valtuutettu kymmenestä on nainen (6,7 %).

Naiset edustettuina erityisesti suurten kaupunkien valtuustoissa

Sukupuolijakaumaan vaikuttaa olennaisesti kunnan väkiluku ja maantieteellinen sijainti. Pekola-Sjöblomin mukaan suurimmissa kaupungeissa on suhteellisesti eniten naisia, kun taas pienimmissä vähiten. 

Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Suuret erot kuntien välillä

Kaikkiaan 9 kunnassa naisten osuus on kuitenkin alle 25 % valituista valtuutetuista (v. 2021 17 kunnassa). 

Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoen kuntaan (6,7 %), ja muita kuntia, joissa naisten osuus jäi alle 25 %, ovat muun muassa Evijärvi (17,6 %), Perho (17,6 %) ja Luhanka (20,0 %). Tarkemmat tiedot selviävät liitteenä olevasta analyysista.

Vihreillä eniten naisvaltuutettuja, perussuomalaisilla vähiten

Puolueiden vertailussa Vihreillä oli suhteellisesti eniten naisehdokkaita (61,4 %) ja heitä myös valittiin valtuustoihin eniten (79,4 %). Perussuomalaisilla oli puolestaan kaikista vähiten naisehdokkaita (24,5 %) ja heitä myös valittiin vähiten (25,4 %), vaikka puolue olikin kasvattanut naisehdokkaidensa määrää noin 3 prosentin verran.

Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitolla ja SDP:llä yli puolet valituista on naisia. Kokoomuksessa naisten osuus näyttää puolestaan kasvaneen vain vähän.

Naisten osuus valituista valtuutetuista olikin noussut kaikissa muissa puolueissa, paitsi Liike Nytissä (31,6 %), jossa naisvaltuutettujen osuus laski 5,1 %-yksikköä.

Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit

”Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan 292 paikalliset vaalit. Jokaisessa kunnassa äänestetään omista asioista, omista ihmisistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten erilaisia valtuustot voivat olla sukupuolijakaumaltaan tai äänestysaktiivisuudeltaan”, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Kevään vaaleissa nähtiin myös huolestuttava ilmiö: alin äänestysprosentti 70 vuoteen. Tämä alleviivaa tarvetta tavoittaa ja aktivoida äänestäjiä jatkossa nykyistä paremmin, myös vaalien välillä.

 

Tutustu myös jo julkaistuihin vaalianalyyseihimme

Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi

Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 91 | Kuntaliitto.fi

Kuntavaalien ja aluevaalien niputtaminen – optimaalinen ratkaisu? | Kuntaliitto.fi
 

Kuntien keskeistä roolia arkipäiväisessä elämässämme ei voi alleviivata riittävästi. Kunnissa ratkaistaan, millä tavoin lähivuosina kehitetään esimerkiksi peruskoulutusta, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, kulttuuria, elinvoimaa kuin liikunta- ja kulttuuripalveluita tai ratkotaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Onneksi on kunnat!