Peruopetuksen kestävät rakenteet

Verkostoperuskoulu -hanke

Verkostoperuskoulu-hanke on toteutettu 2023-2024. Päätösseminaari järjestettiin tammikuussa 2025. 

Koulutuspalveluiden saavutettavuus - perusopetuksen kestävät rakenteet

Manner-Suomessa on noin 2 000 kuntaperusteista peruskoulua, joka vastaa noin 95 % kaikista peruskouluista. Kuntien ylläpitämä perusopetuksen palveluverkko on kattava, sillä kunta on ainoa taho, jolla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kaikille sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutetaan kouluissa lähiopetuksena.

Väestönmuutokseen liittyvät isot trendit, kuten syntyvyyden lasku, vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen kokonaisuudessaan. Väestönkehityksen muutokset näkyvät eri tavoin erilaisissa kunnissa, jolloin pelkkä perinteinen perusopetus ei välttämättä vastaa riittävästi paikallisiin tarpeisiin. Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen esi- ja perusopetusasteista lähtien on keskeinen 2020-luvun haaste kunnille.

Tarvitsemme uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä toimijoiden vahvistuvaa yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä yksittäistä koulutusmuotoa kehitettäessä että koulutusjatkumon vahvistamiseksi. 

Koulutuspalveluiden saavutettavuus ja panostaminen kuntaperusteiseen perusopetukseen ovat osa Kuntaliiton strategiaa 2023-2026.Tutustu täältä.

Kymmenen pilottia kehittämässä yhteistyötä

Verkostoperuskoulu-hankkeeseen osallistuu 10 pilottialuetta vuosina 2022-2024. Kaikki pilotit huomioiden hanke kattaa 39 kuntaa.

Verkostoperuskoulu-hankkeen pilotit ovat:

  • Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä
  • Riihimäen seutu: Hausjärvi, Loppi, Riihimäki
  • Pirkanmaa, Satakunta: Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano, Hämeenkyrö
  • Kielisaareke-kunnat: Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava, Hyvinkää, Tuusula
  • Uusimaa: Tuusula (ns. kielisaarekkeen rinnakkaishanke)
  • Lappi: Salla, Lapin yliopiston harjoittelukoulu
  • Tunturi-Lappi: Kittilä, Kolari, Muonio
  • SavoGrow: Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo, Konnevesi
  • Varsinais-Suomi: Kemiönsaari, Parainen
  • Etelä-Savo: Savonlinna, Enonkoski
Avaa kaikki

Tule mukaan päätösseminaariin!

Verkostoperuskoulun päätösseminaari pidetään torstaina 23.1. kello 11.45-15. Hankkeen päätösseminaari toteutetaan valtakunnallisena, maksuttomana ja kaikille avoimena webinaarina.

Päätösseminaarissa esillä ovat muun muassa hankkeen pilottialueiden esitykset ja paneeli, jossa keskustellaan projektin annista kuntien perusopetuksen kehittämiselle.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Ajankohtaista Verkostoperuskoulu-hankkeessa

Verkostoperuskoulu-hankkeen 5.9. pidetyssä seminaarissa tarkasteltiin Verkostoperuskoulu-hanketta perusopetuksen kehittämisessä. Verkostoperuskoulu-hankkeen verkkosivujen haitareissa on löydettävissä tämän sekä aiempien seminaarien esitysmateriaalit.

Verkostoperuskoulu-hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään pilottialueilla toimivia ratkaisuja perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä opetusjärjestelyiden laadulliseen kehittämiseen eri puolilla maata. 

Seminaarin alussa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio nosti esiin Kuntaliiton ja sen päätöksentekotoimielinten tahtotilan edistää hankkeen tavoitteita ja kuntien tarpeita hyödyntää etäyhteyksiä ja edistää etäopetuksena toteutettavia mahdollisuuksia perusopetuksessa. Tämä vaatii myös selkiyttämistä.

Kuntarajat ylittävä yhteistyö

Seminaarissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström toi esiin kuntien yhteistyön mahdollisuuksia ja lainsäädäntöä perusopetuksen järjestämisestä kuntien yhteistyönä. Yhteistyötä voidaan tehdä kuntarajat ylittävästi. 

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän erityisasiantuntija Auli Sihvolan esityksessä nähtiin kuntien yhteistyön merkitys harvaan asutuille alueille. Sihvola totesi, että tarve yhteistyölle lisääntyy, kun väki vähenee. Älykäs sopeutuminen on keino kuntien hallittuun supistumiseen.

Perusopetusta kehitetään jatkuvasti

Kuntaliitosta kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki toi esiin Kuntaliiton Verkostoperuskoulu-hankeen roolia perusopetuksen kehittämisessä. Väestökehitys luo haasteita perusopetuksen järjestämiseen, mihin liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laatii strategisen näkemyksen kehittämisen suunnasta lapsen oikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi.  Opetuksen järjestät tarvitaan mukaan ratkaisujen kehittämiseen, totesi Myllymäki.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg kertoi hallitusohjelmaan perustuvasta perusopetuksen tulevaisuustyöstä, jonka tavoitteena on arvioida kehittämistarpeita. Edessä on perustavanlaatuisia kysymyksiä ratkaistavaksi. Lindberg kannusti osallistumaan 9.9. avautuvaan kaikille avoimeen verkkofoorumiin.

Tuusulan kunnan opetuspäällikkö Markus Torvinen kertoi, miten elinvoima Tuusulassa kytkeytyy sivistyspalveluihin. Sivistyspalvelut on tuotu esiin moninaisesti kunnan elinvoimaohjelmassa.

Lopuksi hankkeen toimijoina Kuntaliiton hankkeen projektipäällikkö Päivi Väisänen-Haapanen haastatteliFCG:n johtavaa konsulttia Raila Oksasta loppusuoran tunnelmista pilottialueiden kehittämistyöstä niille järjestetyissä alueellisissa työpajaseminaareissa, verkostoitumisesta ja hankkeissa toteutettavista palveluverkkomuutoksista, sillä hanke päättyy vuoden lopussa ja kyseessä oli hankkeen viimeinen varsinainen seminaari. Vielä on luvassa erillinen päätösseminaari 23.1.2025.

Verkostonperuskouluhankkeen kevät 2023

Kuntaliiton hallinnoimassa Verkostoperuskoulu-hankkeessa kevät on sisältänyt valtakunnallisen seminaarin, kuukausittaisia kokouksia pilottialueiden yhteyshenkilöiden kanssa sekä FCG:n fasilitoimat kevään 2023 työpajat.

Verkostoperuskouluhankkeen tavoitteina on kehittää perusopetuksen rakenteita, hakea ratkaisuja alueen perusopetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen yhteistyön keinoin, kehittää opetustarjontaa ja monipuolistaa opetusta yhteistyön keinoin sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja saatavuuteen vaikuttaminen. Laadukasta perusopetusta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, ihan kaikille oppilaille.

Työpajoissaan pilottialueet ovat valinneet ja tarkentaneet hankesuunnitelmiensa pohjalta alueelleen tärkeäksi nostettuja tavoitteita, joita lähdettiin edistämään. Tämä tarkoittaa, että hankkeeseen muodostuu useita erilaisia tavoitteita. Onhan myös alueellisissa toimintaympäristöissä eroja. On ollut ilo käydä pilottialueilla tutustumassa niiden toimintaympäristöön ja työhön. Upeaa nähdä, miten tahtoa ja tekemisen meininkiä riittää kaikilla alueilla.

Syksyllä hankkeessa toteutetaan vastaavasti seminaari, kokouksia ja pilottialueiden työpajoja. Mutta syksyyn asti on käytettävissä hyvää peliaikaa. Hankkeen ytimenä on perusopetus sekä yhteistyö - ajattelu, että yhdessä voidaan vastata paremmin oman toiminta-alueen väestörakenteen monin paikoin voimakkaaseenkin muutokseen, henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin ja osaamisen tarpeisiin sekä kehittää toimintaa.

Hanketta rahoittavat Kuntaliitto sekä Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA). Hankkeen ohjausryhmässä edustettuina ovat HAMA, opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetushallitus, pilottialueiden edustus sekä FCG:n ja Kuntaliiton toimijoita.

Pilottialueet ovat:

  • Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä
  • Riihimäen seutu: Hausjärvi, Loppi, Riihimäki
  • Pirkanmaa, Satakunta: Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano, Hämeenkyrö
  • Kielisaareke-kunnat: Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava, Hyvinkää, Tuusula
  • Uusimaa: Tuusula (ns. kielisaarekkeen rinnakkaishanke)
  • Lappi: Salla, Lapin yliopiston harjoittelukoulu
  • Tunturi-Lappi: Kittilä, Kolari, Muonio
  • SavoGrow: Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo, Konnevesi
  • Varsinais-Suomi: Kemiönsaari, Parainen
  • Etelä-Savo: Savonlinna, Enonkoski

Mikä ihmeen verkostoperuskoulu?

Kuntaliitto toteuttaa vuosina 2022-2024 verkostokoulu-hankkeen. Tavoitteena on ennen kaikkea kuntien välisiä perusopetuslain mukaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen tunnistaa ja kehittää uudenlaisia toimivia ratkaisuja perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä opetusjärjestelyiden laadulliseen kehittämiseen eri puolilla maata. Avartamalla kouluyhteisöjä, opetusta ja oppimista, voidaan yhteistyön hyödyt saada nykyistä laajemmin käyttöön opetuksen järjestämisessä. Oppilaiden tarpeet ovat suunnittelun lähtökohta. Piloteissa etsitään erilaisia ja monipuolisia yhteistyötä tiivistäviä toimintamalleja.

Kehittämispilotiksi soveltuu ensisijaisesti useammasta kunnasta koostuva yhteistyöalue, jolla on tarve ja valmius hankkeen tavoitteen mukaiseen kehittämiseen.

Toimijaryhmäksi voi myös soveltua kunta tai kunnat, jotka haluavat kehittää yhteistyötä muiden perusopetuslain mukaisten luvanvaraisten toimijoiden kanssa.

Mikäli olette yksittäisenä kuntana tai kaupunkina kiinnostunut oman alueen useamman koulun verkostomaisen toimijuuden vahvistamisesta, ole meihin yhteydessä.

Kuntaliitto voi myös pyrkiä auttamaan kuntakumppanuuskeskustelujen käynnistämisessä kevään 2022 aikana.

Miksi tarvitaan verkostoperuskouluja?

Seuraavat vuodet väestönkehitys ja aluerakenteen muutokset myllertävät kouluverkkoamme. Koulunsa aloittavien määrä laskee lähivuosina neljänneksen nykyisestä. Kunnissa tilanne näkyy siten, että harvaan asutuilla alueilla syntyy vähän lapsia ja isot kaupungit kasvattavat ennen kaikkea asukaslukuaan maassamuuton ja maahanmuuton ansiosta. Väestön ja lapsimäärän kasvun keskittyminen murto-osaan kuntia lisää paineita koulujen karsimiseen muualla.

Kaikkien kuntien tehtävänä on huolehtia perusopetuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Lisäksi kuntia yhdistää halukkuus tarjota laadukasta opetusta rajallisista resursseista huolimatta niin, että lasten ja nuorten sivistyksellisiin tarpeisiin voidaan vastata parhailla mahdollisilla ratkaisuilla. Kehittämishankkeella voidaan etsiä ratkaisuja henkilöstön osaamisen käyttöön ja saatavuuteen.

Mitä verkostoperuskoulu-pilotit tekevät?

Pilottikohtaiset kehittämistavoitteet voivat painottua eri tavoin paikallisten ja/tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Jokainen pilottialue määrittelee kehittämiskohteet, johon se omassa keskinäisessä työskentelyssään keskittyy ja sitoutuu hankkeen ajaksi. Hanke painottuu perusopetuksen kehittämiseen. Pilottialueilla on mahdollista kehittämistyössään huomioida laajempi kytkeytyminen esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tai toisen asteen koulutukseen.

Esimerkkejä hankkeeseen soveltuvista yhteistyön kehittämiskohteista:

  • Ratkaisujen hakeminen alueen perusopetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen yhteistyön keinoin. Tavoitteet ovat tällöin ennen kaikkea lähikouluihin ja koulujen palveluverkkoon vaikuttavia.
  • Opetustarjonnan tai opetuksen järjestämisen muotojen monipuolistaminen yhteistyön keinoin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämistä kielten, uskonnon ja valinnaisten aineiden osalta tai alueellisia ratkaisuja tarjota perusopetukseen valmistavaa opetusta ja joustavaa perusopetusta.

Mitä pilotit saavat vuosina 2022-2024?

Pilottiin osallistuvat kunnat ja opetuksen järjestäjät saavat hankkeen aikana:

  • Kaikkien pilottien yhteiset valtakunnalliset seminaarit
  • Pilottialueen omat työpajat. Alueellisista tilaisuuksista ja näiden teemoista sovitaan erikseen pilottialueiden kanssa.
  • Ohjausta ja sparrausta oman alueen tavoitteen mukaiseen kehittämistyöhön
  • Tilastotietoja sisältävä aloituspaketti pilottialueelta
  • Sähköistä ja kirjallista tukimateriaalia
  • Verkoston tuki ja toisilta oppiminen

Kuntaliitto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden piloteille osallistua hankkeeseen ilman omarahoitusosuutta. Mahdollisista hankkeeseen kuuluvista matka-, ruokailu- ja majoituskustannuksista vastaavat kuitenkin kunnat ja opetuksen järjestäjät itse.

Miten pilotiksi haettiin?

Kuntaliitto valitsee hankkeeseen soveltuvat pilotit hakemusten perusteella.

Pilotiksi haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee kuvata:

  • Pilottialue: Pilotissa mukana olevat kunnat ja opetuksen järjestäjät
  • Pilotin vastuukunta ja yhteyshenkilö
  • Tiiviistetysti perusopetuksen järjestämisen paikalliset kehittämistarpeet, pilotin alustava toteutussuunnitelma ja sen tavoitteet. 

Syksyllä 2022 käynnistyvään verkostoperuskouluhankkeen hakuaika on 20.4-13.5.2022.  Hakemuksen tiedot tulee esittää tiivistetysti ja sen enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Hakemukset toimitetaan osoitteeseen mari.sjostrom@kuntaliitto.fi 

Päätökset piloteista tehdään kesäkuussa 2022.

Verkostoperuskoulu-hankkeen webinaarit ja ajankohtaiset julkaisut

Seminaarit:

Verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaari 23.1.2025 klo 11.45-15.00.

https://www.kuntaliitto.fi/tapahtumat/2025/verkostoperuskoulu-hankkeen-paatosseminaari  

Esitysmateriaali

https://kuntaliittofi.sharepoint.com/:b:/r/sites/teams.peruskoulu-uudistus/Shared%20Documents/General/Diaesityksi%C3%A4/Verkostoperuskoulu-hankkeen%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sseminaarin%20diat.pdf?csf=1&web=1&e=OgVm42

Linkki tallenteeseen https://studiolinjat.live/verkostoperuskoulu-hankkeen-paatosseminaari-23-1-2025/

Hankkeen julkaisu; Verkostoperuskoulu-hanke 2023-2024

https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2025/2294-verkostoperuskouluhanke-2023-2024

 

Hankkeen neljäs valtakunnallinen seminaari Verkostoperuskoulu-hanke perusopetuksen kehittämisessä 5.9.2024 klo 12-14.

 

Verkostoperuskoulu-hankkeen kolmas valtakunnallinenseminaari toteutettiin 8.2.2024 teemalla Joustava opetuksen ja tuen järjestäminen perusopetuksessa. 

 

Verkostoperuskoulu-hankkeen toinen valtakunnallinen seminaari 1.9.2023 teemalla Digitaalisuus ja etäyhteyksien hyödyntäminen perusopetuksessa

 


Verkostoperuskoulu-hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin 9.2.2023.
Seminaarin tallenne ja esitysmateriaalit:

Webinaarit:

Kuntaliitto toteutti verkostoperuskoulu-hankkeesta tiedottamiseksi webinaarit 25.3. ja 30.3.

Webinaarissa esitetyt materiaalit:

Ajankohtaisuutiset & Blogit:

Tiedote 23.1.2025 Uusia toimintatapoja tarvitaan laadukkaan perusopetuksen järjestämiseksi kaikkialla https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2025/uusia-toimintatapoja-tarvitaan-laadukkaan-perusopetuksen-jarjestamiseksi-kaikkialla

Blogi: Etäopetuskäytänteet kaipaavat selkeää linjausta https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2023/etaopetuskaytanteet-kaipaavat-selkeaa-linjausta

Ajankohtaisuutinen: Väestönkehitys haastaa perusopetuksen muutokseen

Blogi: Samankaltaiset kunnat - Mikä selittää perusopetuksen kustannuseroja?

Blogi: Kunnat huolehtivat perusopetuksesta eri lähtökohdista

Tilastotietoa kunnista

Kuntaliitto on koonnut tilastotietopaketin perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä tilastotiedoista. Tilastopaketti sisältää kunnittain tietoa väestöstä, perusopetuksen kustannuksista, erityisen ja tehostetun tuen oppilaista, kuljetusoppilaista sekä koko maan A2- ja B2- kieltä suorittaneiden osuuden.

Tilastopaketti (excel)

 

Verkostoperuskoulu-hankkeen hallinnointi

Suomen Kuntaliitto toteuttaa hanketta vuosina 2023-2024 yhteistyössä Finnish Consulting Group FCG:n kanssa. Kuntaliitto omistaa projektikokonaisuuden ja osallistuu sen rahoittamiseen. Kuntaliitto vastaa valtakunnallisen kehittämistyön toteuttamisesta, neljästä hankkeen aikana toteutettavasta seminaarista sekä ohjausryhmän ja pilottialueiden yhteyshenkilöiden kokouksista. Pilottialueita hankkeessa on 10, kuntia 39. FCG vastaa pilottialueiden työpajojen fasilitoinnista ja tukee pilottialueiden työskentelyä.

Hankkeen osarahoittajana toimii Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä HAMA (Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö). Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetushallitus, pilottialueiden edustus, FCG ja Kuntaliitto.

Ohjausryhmän kokoonpano:

Puheenjohtaja

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Jäsenet

Auli Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö

Maria McPartlin, suunnittelija (helmikuu 2024 asti), Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö

Minna Polvinen, neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Suvi Savolainen, neuvotteleva virkamies, Valtiovarainministeriö

Jarkko Niiranen, johtaja, Opetushallitus

Anne Lahtivirta, pilottialueiden edustaja, kasvun ja oppimisen johtaja, Suonenjoki

Kim Strömmer, pilottialueiden varaedustaja, hyvinvointijohtaja, Hollola

Kimmo Haapasalo, johtamisen ja talouden liiketoiminnan johtaja, FCG

Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG

Markus Pauni, strategia- ja kehitysjohtaja, Kuntaliitto

Irmeli Myllymäki, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto

Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Sihteeri

Päivi Väisänen-Haapanen, projektipäällikkö, Kuntaliitto

Verkostoperuskoulu-hankkeen ajankohtaista

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Opetus ja kulttuuri
Verkostoperuskoulu

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää