
7.2.2023
Manner-Suomessa on noin 2 000 kuntaperusteista peruskoulua, joka vastaa noin 95 % kaikista peruskouluista. Kuntien ylläpitämä perusopetuksen palveluverkko on kattava, sillä kunta on ainoa taho, jolla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kaikille sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutetaan kouluissa lähiopetuksena.
Väestönmuutokseen liittyvät isot trendit, kuten syntyvyyden lasku, vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen kokonaisuudessaan. Väestönkehityksen muutokset näkyvät eri tavoin erilaisissa kunnissa, jolloin pelkkä perinteinen perusopetus ei välttämättä vastaa riittävästi paikallisiin tarpeisiin. Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen esi- ja perusopetusasteista lähtien on keskeinen 2020-luvun haaste kunnille.
Tarvitsemme uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä toimijoiden vahvistuvaa yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä yksittäistä koulutusmuotoa kehitettäessä että koulutusjatkumon vahvistamiseksi.
Koulutuspalveluiden saavutettavuus ja panostaminen kuntaperusteiseen perusopetukseen ovat osa Kuntaliiton strategiaa 2023-2026.Tutustu täältä.
Verkostoperuskoulu-hankkeeseen osallistuu 10 pilottialuetta vuosina 2022-2024. Kaikki pilotit huomioiden hanke kattaa 39 kuntaa.
Verkostoperuskoulu-hankkeen pilotit ovat:
- Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä
- Riihimäen seutu: Hausjärvi, Loppi, Riihimäki
- Pirkanmaa, Satakunta: Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano, Hämeenkyrö
- Kielisaareke-kunnat: Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava, Hyvinkää, Tuusula
- Uusimaa: Tuusula (ns. kielisaarekkeen rinnakkaishanke)
- Lappi: Salla, Lapin yliopiston harjoittelukoulu
- Tunturi-Lappi: Kittilä, Kolari, Muonio
- SavoGrow: Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo, Konnevesi
- Varsinais-Suomi: Kemiönsaari, Parainen
- Etelä-Savo: Savonlinna, Enonkoski
Kuntaliiton hallinnoimassa Verkostoperuskoulu-hankkeessa kevät on sisältänyt valtakunnallisen seminaarin, kuukausittaisia kokouksia pilottialueiden yhteyshenkilöiden kanssa sekä FCG:n fasilitoimat kevään 2023 työpajat.
Verkostoperuskouluhankkeen tavoitteina on kehittää perusopetuksen rakenteita, hakea ratkaisuja alueen perusopetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen yhteistyön keinoin, kehittää opetustarjontaa ja monipuolistaa opetusta yhteistyön keinoin sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja saatavuuteen vaikuttaminen. Laadukasta perusopetusta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, ihan kaikille oppilaille.
Työpajoissaan pilottialueet ovat valinneet ja tarkentaneet hankesuunnitelmiensa pohjalta alueelleen tärkeäksi nostettuja tavoitteita, joita lähdettiin edistämään. Tämä tarkoittaa, että hankkeeseen muodostuu useita erilaisia tavoitteita. Onhan myös alueellisissa toimintaympäristöissä eroja. On ollut ilo käydä pilottialueilla tutustumassa niiden toimintaympäristöön ja työhön. Upeaa nähdä, miten tahtoa ja tekemisen meininkiä riittää kaikilla alueilla.
Syksyllä hankkeessa toteutetaan vastaavasti seminaari, kokouksia ja pilottialueiden työpajoja. Mutta syksyyn asti on käytettävissä hyvää peliaikaa. Hankkeen ytimenä on perusopetus sekä yhteistyö - ajattelu, että yhdessä voidaan vastata paremmin oman toiminta-alueen väestörakenteen monin paikoin voimakkaaseenkin muutokseen, henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin ja osaamisen tarpeisiin sekä kehittää toimintaa.
Hanketta rahoittavat Kuntaliitto sekä Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA). Hankkeen ohjausryhmässä edustettuina ovat HAMA, opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetushallitus, pilottialueiden edustus sekä FCG:n ja Kuntaliiton toimijoita.
Pilottialueet ovat:
Kuntaliitto toteuttaa vuosina 2022-2024 verkostokoulu-hankkeen. Tavoitteena on ennen kaikkea kuntien välisiä perusopetuslain mukaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen tunnistaa ja kehittää uudenlaisia toimivia ratkaisuja perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä opetusjärjestelyiden laadulliseen kehittämiseen eri puolilla maata. Avartamalla kouluyhteisöjä, opetusta ja oppimista, voidaan yhteistyön hyödyt saada nykyistä laajemmin käyttöön opetuksen järjestämisessä. Oppilaiden tarpeet ovat suunnittelun lähtökohta. Piloteissa etsitään erilaisia ja monipuolisia yhteistyötä tiivistäviä toimintamalleja.
Kehittämispilotiksi soveltuu ensisijaisesti useammasta kunnasta koostuva yhteistyöalue, jolla on tarve ja valmius hankkeen tavoitteen mukaiseen kehittämiseen.
Toimijaryhmäksi voi myös soveltua kunta tai kunnat, jotka haluavat kehittää yhteistyötä muiden perusopetuslain mukaisten luvanvaraisten toimijoiden kanssa.
Mikäli olette yksittäisenä kuntana tai kaupunkina kiinnostunut oman alueen useamman koulun verkostomaisen toimijuuden vahvistamisesta, ole meihin yhteydessä.
Kuntaliitto voi myös pyrkiä auttamaan kuntakumppanuuskeskustelujen käynnistämisessä kevään 2022 aikana.
Seuraavat vuodet väestönkehitys ja aluerakenteen muutokset myllertävät kouluverkkoamme. Koulunsa aloittavien määrä laskee lähivuosina neljänneksen nykyisestä. Kunnissa tilanne näkyy siten, että harvaan asutuilla alueilla syntyy vähän lapsia ja isot kaupungit kasvattavat ennen kaikkea asukaslukuaan maassamuuton ja maahanmuuton ansiosta. Väestön ja lapsimäärän kasvun keskittyminen murto-osaan kuntia lisää paineita koulujen karsimiseen muualla.
Kaikkien kuntien tehtävänä on huolehtia perusopetuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Lisäksi kuntia yhdistää halukkuus tarjota laadukasta opetusta rajallisista resursseista huolimatta niin, että lasten ja nuorten sivistyksellisiin tarpeisiin voidaan vastata parhailla mahdollisilla ratkaisuilla. Kehittämishankkeella voidaan etsiä ratkaisuja henkilöstön osaamisen käyttöön ja saatavuuteen.
Pilottikohtaiset kehittämistavoitteet voivat painottua eri tavoin paikallisten ja/tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Jokainen pilottialue määrittelee kehittämiskohteet, johon se omassa keskinäisessä työskentelyssään keskittyy ja sitoutuu hankkeen ajaksi. Hanke painottuu perusopetuksen kehittämiseen. Pilottialueilla on mahdollista kehittämistyössään huomioida laajempi kytkeytyminen esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tai toisen asteen koulutukseen.
Pilottiin osallistuvat kunnat ja opetuksen järjestäjät saavat hankkeen aikana:
Kuntaliitto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden piloteille osallistua hankkeeseen ilman omarahoitusosuutta. Mahdollisista hankkeeseen kuuluvista matka-, ruokailu- ja majoituskustannuksista vastaavat kuitenkin kunnat ja opetuksen järjestäjät itse.
Kuntaliitto valitsee hankkeeseen soveltuvat pilotit hakemusten perusteella.
Pilotiksi haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee kuvata:
Syksyllä 2022 käynnistyvään verkostoperuskouluhankkeen hakuaika on 20.4-13.5.2022. Hakemuksen tiedot tulee esittää tiivistetysti ja sen enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Hakemukset toimitetaan osoitteeseen mari.sjostrom@kuntaliitto.fi
Päätökset piloteista tehdään kesäkuussa 2022.
Seminaarit:
Verkostoperuskoulu-hankkeen toinen valtakunnallinen seminaari 1.9.2023 teemalla Digitaalisuus ja etäyhteyksien hyödyntäminen perusopetuksessa
Verkostoperuskoulu-hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin 9.2.2023.
Seminaarin tallenne ja esitysmateriaalit:
Kuntaliitto toteutti verkostoperuskoulu-hankkeesta tiedottamiseksi webinaarit 25.3. ja 30.3.
Webinaarissa esitetyt materiaalit:
Ajankohtaisuutinen: Väestönkehitys haastaa perusopetuksen muutokseen
Blogi: Samankaltaiset kunnat - Mikä selittää perusopetuksen kustannuseroja?
Blogi: Kunnat huolehtivat perusopetuksesta eri lähtökohdista
Suomen Kuntaliitto toteuttaa hanketta vuosina 2023-2023 yhteistyössä Finnish Consulting Group FCG:n kanssa. Kuntaliitto omistaa projektikokonaisuuden ja osallistuu sen rahoittamiseen. Kuntaliitto vastaa valtakunnallisen kehittämistyön toteuttamisesta, neljästä hankkeen aikana toteutettavasta seminaarista sekä ohjausryhmän ja pilottialueiden yhteyshenkilöiden kokouksista. Pilottialueita hankkeessa on 10, kuntia 39. FCG vastaa pilottialueiden työpajojen fasilitoinnista ja tukee pilottialueiden työskentelyä.
Hankkeen osarahoittajana toimii Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä HAMA (Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö). Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetushallitus, pilottialueiden edustus, FCG ja Kuntaliitto.
Puheenjohtaja
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Jäsenet
Auli Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö
Maria McPartlin, suunnittelija, Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö
Minna Polvinen, neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suvi Savolainen, neuvotteleva virkamies, Valtiovarainministeriö
Jarkko Niiranen, johtaja, Opetushallitus
Anne Lahtivirta, pilottialueiden edustaja, kasvun ja oppimisen johtaja, Suonenjoki
Kim Strömmer, pilottialueiden varaedustaja, hyvinvointijohtaja, Hollola
Kimmo Haapasalo, johtamisen ja talouden liiketoiminnan johtaja, FCG
Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG
Markus Pauni, strategia- ja kehitysjohtaja, Kuntaliitto
Irmeli Myllymäki, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Sihteeri
Päivi Väisänen-Haapanen, projektipäällikkö, Kuntaliitto
Kuntaliitto on koonnut tilastotietopaketin perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä tilastotiedoista. Tilastopaketti sisältää kunnittain tietoa väestöstä, perusopetuksen kustannuksista, erityisen ja tehostetun tuen oppilaista, kuljetusoppilaista sekä koko maan A2- ja B2- kieltä suorittaneiden osuuden.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.