Edistä kuntalaisten omatoimista varautumista

• Kunta varmistaa toimintansa jatkuvuudenhallinnalla sekä muilla häiriöntilanteiden estämiseen tai hallintaan tähtäävillä toimenpiteillä kuten jatkuvalla viranomaisyhteistyöllä ja säännöllisellä harjoittelulla. Kunnanhallitus vahvistaa kunnan yleisen valmiussuunnitelman kerran valtuustokaudessa ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Valmiussuunnitelmassa on kerrottu yksityiskohtaisemmin kunnan varautumisesta, riskeistä ja viestinnästä häiriötilanteissa.
• Kunnan varautumista johtaa kunnanjohtaja ja toiminnan käytännön ohjaamisesta huolehtii toimialajohto. Jos häiriötilanne vaikutta koko kaupungin toimintaan tai on muutoin laaja, kaupungin toimintaa johtaa valmiussuunnitelman mukaisesti häiriötilanteen johtoryhmä. Häiriötilanteen johtoryhmää johtaa kunnanjohtaja ja siihen kuuluu kunnan muuta johtoa ja eri asiantuntijoita tilanteesta riippuen.
• Kunnalla on myös kunnanhallituksen päättämä paikallinen turvallisuussuunnitelma (linkki). Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

• Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus.
   
• Vesihuollon päivystys: 040-XXXX (täydennetään puhelinnumerolla)Vesihuollon päivystysnumeroon voit ilmoittaa vikatilanteista kuten vesijohtovuodoista, vesikatkoista, vesimittarin vuotamisesta sekä puuttuvista ja viallisista kaivonkansista. Numerosta voit myös kuunnella tiedotteen äkillisistä häiriötilanteista, joita parhaillaan korjataan.
  Vesihuollon häiriöistä ilmoitetaan tekstiviestitse vesihuollon asiakkaille. Lisäksi häiriöistä ilmoitetaan verkkosivuilla: osoite tähän
   
• Muut kunnan päivystysnumerot ja ohjeet missä tilanteissa niihin tehdään ilmoitus XXX
   
• Häiriötilanteissa kunta tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä.
  Jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi, kunta tiedottaa kunnan yleisellä ilmoitustaululla kaupungintalon XXX, sekä pääkirjaston ilmoitustaululla YYY.
   
• Suhtaudu pelkästään sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin varauksella ja varmista tietojen alkuperä.
• Myös pelastuslaitokset antavat tiedotteita hätätilanteissa. Pelastustoimen yleisiä ohjeita löydät pelastustoimi.fi -sivustolta: www.pelastustoimi.fi 

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.

• Kansallinen riskiarvio sekä alueelliset riskiarviot muodostavat yleisen perustan koko yhteiskunnan varautumiselle.

  Kunnan yleisen valmiussuunnitelman mukaisesti kunta varautuu erityisesti seuraaviin riskeihin (kunnan oma riskiarvio)
   

• Myös kuntalaisten on syytä varautua arjen häiriöihin, missä tahansa liikutaankin. Pelastustoimi kehottaa ihmisiä varautumaan omassa arjessaan seuraavasti:

Turvallinen koti-, työ- ja muu toimintaympäristö on tärkeä meille kaikille. Huolehdi omalta osaltasi ympäristösi turvallisuudesta. Varoittimet, alkusammutusvälineet, poistumisreitit ja oikea toiminta auttavat onnettomuustilanteessa. Turvallisessa toimintaympäristössä ennaltaehkäistään myös tapaturmia, pidetään huolta muista ihmisistä, rakennusten turvallisuudesta sekä huolehditaan turvavarusteiden ja -välineiden toimintakunnosta. Lisäksi varaudutaan myös häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, tulviin ja pitkiin sähkökatkoksiin.

Ohjeistus, miten kannattaa toimia erilaisissa häiriötilanteissa (esimerkiksi sähkökatko, vedenjakelun häiriöt, säteilyturvaonnettomuus, vaaratiedotteet jne.)

Useat vesilaitokset antavat omia toimintaohjeitaan erilaisiin häiriötilanteisiin (sähkökatko, miten toimia kun vedenjakelu katkeaa), ohjeet voi koota tämän otsikon alle tai laittaa linkin paikallisen vesilaitoksen ohjeisiin. Myös erilaiset järjestöt sekä 72-tuntia malli antavat toimintaohjeita häiriötilanteisiin.

• Evakuointien ja väestösuojelun paikalliset ohjeet varmistettava paikalliselta pelastusviranomaiselta, jonka vastuulle väestösuojelun johtaminen kuuluu.
• Tarvittaessa sivuille voi laittaa tietoa siitä, miten evakuointi toteutetaan, mihin evakuoitua ja mitä mukaan ottaa
• Linkit väestösuojista kertoville sivuille

72-tuntia -mallin esittely ja linkit 72tuntia.fi -sivustolle

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin

Tietoa kunnan järjestämistä koulutuksista, työpajoista ja tapahtumista, jotka liittyvät varautumiseen ja turvallisuuteen.

• Linkkejä valtakunnallisiin varautumista edistäviin sivustoihin, kuten Pelastustoimen sivuihin tai Punaisen Ristin ohjeisiin.
• Esittely paikallisista yhteistyökumppaneista, kuten vapaaehtoisista pelastusjärjestöistä

• Mahdollisuus tehdä verkossa esimerkiksi henkilökohtainen varautumissuunnitelma tai tarkistuslista.
• Videot, infografiikat ja muu visuaalinen materiaali, joka tekee tiedon omaksumisesta helpompaa.