
31.8.2023
Kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä eli resilienssiä. Myös turvallisuuden tunne vaikuttaa häiriötilanteiden sietokykyyn. Hybridivaikuttamisen näkökulmasta ihmisten luottamus kunnan toimintaan on tärkeää.
Kunta voi edistää kuntalaisten omatoimista varautumista antamalla kuntalaisille yleisiä ohjeita varautumisesta, tiedottamalla miten kunta itse varautuu, kertomalla millaisiin riskeihin kuntalaiset voivat varautua, edistämällä järjestöjen kautta tapahtuvaa varautumista sekä järjestämällä asukas- ja esittelytilaisuuksia. Useat kunnat tiedottavat nettisivuillaan tai sosiaalisessa mediassa varautumisesta.
Kuntalaisten omatoimisen varautumisen edistämiseksi kunnan nettisivuilla olisikin hyvä tuoda esille konkreettisia varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita.
Olemme koonneet alle pohjan, jota kunnat voivat hyödyntää täydentämällä omilla yhteystiedoillaan ja toimintaohjeillaan.
Kunnan perustehtävä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Valmiuslain mukaan kunnan tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ja niistä johtuvien häiriötilanteiden kirjo on laaja. Yhteistä niille on, että ne kaikki tapahtuvat jonkin kunnan alueella tai niiden vaikutukset ulottuvat kuntalaisiin.
Varautumalla kunta huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian. Kunta tiedottaa mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, kunnan sosiaalisen median kanavissa sekä tiedotusvälineiden avulla. Yleistoimivalta antaa kunnille laajan mahdollisuuden toimia kuntalaisten hyväksi erilaisissa häiriötilanteissa.
Kunnan yleiseen valmiussuunnitelmaan voit tutustua täältä: (linkki kunnan suunnitelmaan)
Varautumalla yhteiskunta ja jokainen kuntalainen voi kasvattaa omaa häiriönsieto- ja palautumiskykyään. Tilanteiden ennakointi helpottaa toimintoja häiriötilanteissa ja nopeuttaa häiriöistä palautumista. Varautumalla voi pelastaa jopa ihmishenkiä.
72-tuntia suosituksen mukaisesti kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa (www.72tuntia.fi). Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa, ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.
Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.
Kunnan yleisen valmiussuunnitelman mukaisesti kunta varautuu erityisesti seuraaviin riskeihin (kunnan oma riskiarvio)
Turvallinen koti-, työ- ja muu toimintaympäristö on tärkeä meille kaikille. Huolehdi omalta osaltasi ympäristösi turvallisuudesta. Varoittimet, alkusammutusvälineet, poistumisreitit ja oikea toiminta auttavat onnettomuustilanteessa. Turvallisessa toimintaympäristössä ennaltaehkäistään myös tapaturmia, pidetään huolta muista ihmisistä, rakennusten turvallisuudesta sekä huolehditaan turvavarusteiden ja -välineiden toimintakunnosta. Lisäksi varaudutaan myös häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, tulviin ja pitkiin sähkökatkoksiin.
Ohjeistus, miten kannattaa toimia erilaisissa häiriötilanteissa (esimerkiksi sähkökatko, vedenjakelun häiriöt, säteilyturvaonnettomuus, vaaratiedotteet jne.)
Useat vesilaitokset antavat omia toimintaohjeitaan erilaisiin häiriötilanteisiin (sähkökatko, miten toimia kun vedenjakelu katkeaa), ohjeet voi koota tämän otsikon alle tai laittaa linkin paikallisen vesilaitoksen ohjeisiin. Myös erilaiset järjestöt sekä 72-tuntia malli antavat toimintaohjeita häiriötilanteisiin.
72-tuntia -mallin esittely ja linkit 72tuntia.fi -sivustolle
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin
Tietoa kunnan järjestämistä koulutuksista, työpajoista ja tapahtumista, jotka liittyvät varautumiseen ja turvallisuuteen.
Mahdollisuus antaa palautetta ja kysyä lisätietoja varautumiseen liittyvistä asioista.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.