Ohjeita kuntalaisten omatoimiseen varautumiseen

Miten viestiä varautumisesta kuntalaisille kunnan verkkosivuilla?

Neljä aikuista henkilöä keskustelemassa sisätiloissa.

Kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä eli resilienssiä. Varautumisesta kannattaa viestiä kuntalaisille, koska turvallisuuden tunne vaikuttaa häiriötilanteiden sietokykyyn. Yhteisöllisessä varautumisessa yhteisön jäsenet tekevät myös yhteistyötä ja tukevat toisiaan valmiustautuessaan ja reagoidessaan erilaisiin uhkiin ja kriisitilanteisiin. Viestintä lisää myös ihmisten luottamusta kuntien toimintaan. 

Kunta voi edistää kuntalaisten omatoimista varautumista antamalla kuntalaisille yleisiä ohjeita varautumisesta, tiedottamalla, miten kunta itse varautuu (kuitenkin muistaen, että osa tiedosta voi olla salassa pidettävää), kertomalla millaisiin riskeihin kuntalaiset voivat varautua, edistämällä järjestöjen kautta tapahtuvaa varautumista sekä järjestämällä asukas- ja esittelytilaisuuksia. Varautumistiedottamista on hyvä tehdä monikanavaisesti kunnan eri viestintäkanavissa.

Kuntalaisten omatoimisen varautumisen edistämiseksi kunnan nettisivuilla on hyvä tuoda esille konkreettisia varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita. On kuitenkin tärkeää arvioida, mitkä osat kuntien valmiussuunnitelmista voidaan julkaista verkossa, tästä voit lukea tarkemmin marraskuussa 2023 julkaistusta tiedotteesta ja ohjeesta.

Olemme koonneet alle temaattisesti tietoa, jota kunnan verkkosivuilla voidaan hyödyntää täydentämällä sitä omilla yhteystiedoilla ja toimintaohjeilla. Pohjaa voi käyttää sellaisenaan tai osittain - kunnan tarpeiden mukaan. 

Avaa kaikki

Mitä varautuminen tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?

Mitä varautuminen tarkoittaa?

Kunnan perustehtävä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Valmiuslain mukaan kunnan tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ja niistä johtuvien häiriötilanteiden kirjo on laaja. Yhteistä niille on, että ne kaikki tapahtuvat jonkin kunnan alueella tai niiden vaikutukset ulottuvat kuntalaisiin.

Varautumalla kunta huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian. Kunta tiedottaa mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, kunnan sosiaalisen median kanavissa sekä tiedotusvälineiden avulla. Yleistoimivalta antaa kunnille laajan mahdollisuuden toimia kuntalaisten hyväksi erilaisissa häiriötilanteissa.

Kunnan yleiseen valmiussuunnitelmaan voit tutustua täältä: (linkki kunnan suunnitelmaan)
Huomaathan, että valmiussuunnitelma voi olla myös osittain salassa pidettävä. Mikäli tiedon julkaiseminen vaarantaa turvallisuusjärjestelyt, niitä ei tule julkaista. Varautumisen perusteista olisi kuitenkin syytä viestiä kuntalaisille. 
 

Miksi varautuminen on tärkeää kunnassa ja jokaiselle kuntalaiselle?

Varautumalla yhteiskunta ja jokainen kuntalainen voi kasvattaa omaa häiriönsieto- ja palautumiskykyään. Tilanteiden ennakointi helpottaa toimintoja häiriötilanteissa ja nopeuttaa häiriöistä palautumista. Varautumalla voi pelastaa jopa ihmishenkiä.

72-tuntia suosituksen mukaisesti kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa (www.72tuntia.fi). Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa, ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Miten kunta varautuu?

Kunta varmistaa toimintansa jatkuvuudenhallinnalla sekä muilla häiriöntilanteiden estämiseen tai hallintaan tähtäävillä toimenpiteillä, kuten jatkuvalla viranomaisyhteistyöllä ja säännöllisellä harjoittelulla. Kunnanvaltuusto tai -hallitus vahvistaa kunnan yleisen valmiussuunnitelman kerran valtuustokaudessa ja tarpeen vaatiessa useamminkin. 

Valmiussuunnitelmassa on kerrottu yksityiskohtaisemmin kunnan varautumisesta, riskeistä ja viestinnästä häiriötilanteissa. Valmiussuunnitelma voi olla myös osittain salassa pidettävä. Mikäli tiedon julkaiseminen vaarantaa turvallisuusjärjestelyt, niitä ei tule julkaista. Varautumisen perusteista olisi kuitenkin syytä viestiä kuntalaisille. 

Kunnan varautumista johtaa kunnanjohtaja ja toiminnan käytännön ohjaamisesta huolehtii toimialajohto. Jos häiriötilanne vaikutta koko kaupungin toimintaan tai on muutoin laaja, kaupungin toimintaa johtaa valmiussuunnitelman mukaisesti häiriötilanteen johtoryhmä. Häiriötilanteen johtoryhmää johtaa kunnanjohtaja ja siihen kuuluu kunnan muuta johtoa ja eri asiantuntijoita tilanteesta riippuen.

Kunnalla on myös kunnanhallituksen päättämä paikallinen turvallisuussuunnitelma (linkki). Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. 

Tiedottaminen ja tärkeitä yhteystietoja

  • Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus.
     
  • Vesihuollon päivystys: 040-XXXX (täydennetään puhelinnumerolla)
  • Vesihuollon päivystysnumeroon voit ilmoittaa vikatilanteista kuten vesijohtovuodoista, vesikatkoista, vesimittarin vuotamisesta sekä puuttuvista ja viallisista kaivonkansista. Numerosta voit myös kuunnella tiedotteen äkillisistä häiriötilanteista, joita parhaillaan korjataan. 
  • Vesihuollon häiriöistä ilmoitetaan tekstiviestitse vesihuollon asiakkaille. Lisäksi häiriöistä ilmoitetaan verkkosivuilla: osoite tähän
     
  • Muut kunnan päivystysnumerot ja ohjeet missä tilanteissa niihin tehdään ilmoitus: XXX
     
  • Häiriötilanteissa kunta tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä.
    Jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi, kunta tiedottaa kunnan yleisellä ilmoitustaululla kaupungintalon XXX, sekä pääkirjaston ilmoitustaululla YYY.
     
  • Suhtaudu pelkästään sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin varauksella ja varmista tietojen alkuperä.
  • Myös pelastuslaitokset antavat tiedotteita hätätilanteissa. Pelastustoimen yleisiä ohjeita löydät pelastustoimi.fi -sivustolta: www.pelastustoimi.fi 

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.

Mihin varaudutaan?

  • Kansallinen riskiarvio sekä alueelliset riskiarviot muodostavat yleisen perustan koko yhteiskunnan varautumiselle.

    Kunnan yleisen valmiussuunnitelman mukaisesti kunta varautuu erityisesti seuraaviin riskeihin (tähän kunnan oma riskiarvio siltä osin kuin on julkinen tai jos ei ole, viitataan yleisiin häiriötilannemalleihin). 
     

  • Myös kuntalaisten on syytä varautua arjen häiriöihin, missä tahansa liikutaankin. Pelastustoimi kehottaa ihmisiä varautumaan omassa arjessaan seuraavasti:

Turvallinen koti-, työ- ja muu toimintaympäristö on tärkeä meille kaikille. Huolehdi omalta osaltasi ympäristösi turvallisuudesta. Varoittimet, alkusammutusvälineet, poistumisreitit ja oikea toiminta auttavat onnettomuustilanteessa. Turvallisessa toimintaympäristössä ennaltaehkäistään myös tapaturmia, pidetään huolta muista ihmisistä, rakennusten turvallisuudesta sekä huolehditaan turvavarusteiden ja -välineiden toimintakunnosta. Lisäksi varaudutaan myös häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, tulviin ja pitkiin sähkökatkoksiin.

Toimintaohjeet erilaisissa häiriö- tai kriisitilanteissa

Ohjeistus, miten kannattaa toimia erilaisissa häiriötilanteissa (esimerkiksi sähkökatko, vedenjakelun häiriöt, säteilyturvaonnettomuus, vaaratiedotteet jne.)

Useat vesilaitokset antavat omia toimintaohjeitaan erilaisiin häiriötilanteisiin (sähkökatko, kuinka toimitaan, jos vedenjakelu katkeaa), ohjeet voi koota tämän otsikon alle tai laittaa linkin paikallisen vesilaitoksen ohjeisiin. Myös erilaiset järjestöt sekä 72-tuntia malli antavat toimintaohjeita häiriötilanteisiin.

Väestösuojelu, evakuointi ja väestönsuojat

Evakuointien ja väestösuojelun paikalliset ohjeet varmistettava paikalliselta pelastusviranomaiselta, jonka vastuulle väestösuojelun johtaminen kuuluu.

Niin sovittaessa sivuilla voi viestiä, miten evakuointi toteutetaan, mihin evakuoitua ja mitä mukaan ottaa.

Linkit väestösuojista kertoville sivuille.

Henkilökohtainen varautuminen

72-tuntia -mallin esittely ja linkit 72tuntia.fi -sivustolle

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Koulutus ja tapahtumat

Tietoa kunnan järjestämistä koulutuksista, työpajoista ja tapahtumista, jotka liittyvät varautumiseen ja turvallisuuteen.

Yhteistyökumppanit

Linkkejä valtakunnallisiin varautumista edistäviin sivustoihin, kuten Pelastustoimen sivuihin tai Punaisen Ristin ohjeisiin.

Esittely paikallisista yhteistyökumppaneista, kuten vapaaehtoisista pelastusjärjestöistä.

Interaktiivisuus

Mahdollisuus tehdä verkossa esimerkiksi henkilökohtainen varautumissuunnitelma tai tarkistuslista.

Videot, infografiikat ja muu visuaalinen materiaali, joka tekee tiedon omaksumisesta helpompaa.

Palautekanava

Mahdollisuus antaa palautetta ja kysyä lisätietoja varautumiseen liittyvistä asioista.

Voisit olla kiinnostunut myös

Julkaisuja, joista voisit olla kiinnostunut

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Yhdyskunnat ja ympäristö
turvallisuus
varautuminen
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!