Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuolto on toimintaa, jonka avulla kunta pyrkii turvaamaan asukkailleen terveellisen elinympäristön. Terveydenhuoltolain mukaan ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu- ja tupakkalain lisäksi elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Kuluttajaturvallisuuslain valvonta siirtyi kunnilta Tukesille 1.5.2016.

Ympäristöterveydenhuollon valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista ja maksullista, mutta mahdollisista epidemian selvityskustannuksista vastaa kuitenkin kunta. 

Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) edellyttää, että kuntien on järjestettävä ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen on käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Kaikki ympäristöterveydenhuoltoon kuuluva lainsäädäntö on keskitettävä samalle toimielimelle. 

Ympäristöterveydenhuollossa Kuntaliitto valvoo kuntien etua sekä ohjaa ja neuvoo kuntia erityisesti hallintoon, maksullisuuteen ja seutuyhteistyöhön liittyvissä asioissa. 

Kunnan tehtävät ympäristöterveydenhuollossa

Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön velvoitteita noudatetaan kunnan alueella. Kunnassa laaditaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, jossa otetaan huomioon ohjaavien keskusvirastoiden yhdessä laatima valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu.

Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät voidaan yleisesti jakaa seuraavasti:

  • toiminnanharjoittajien neuvonta ja ohjaus
  • suunnitelmallinen valvonta valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti
  • valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset 
  • valvontakohteisiin suoritettavat säännölliset tarkastukset sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset 
  • lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten antaminen tai pakkokeinojen asettaminen
  • epidemioiden selvittäminen

Näillä sivuilla kerromme lisää seuraavista teemoista:

  • elintarvikevalvonta
  • eläinlääkintähuolto
  • terveydensuojelu
  • tupakkalaki ja savuton kunta

Lisätietoa:

Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa loppuraportti (06/2021)

Sisäilmaongelmien ehkäisy ja hoito, Kuntaliitto

Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista
Finlex

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA

Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäämässä kuntiin hyvinvointialueiden myötä – Kuntakirje ohjeistaa muutoksessa
8.10.2021

Alueelliset erot huomioitava ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä
Tiedote 12.1.2021

Avaa kaikki

Ympäristöterveydenhuollon viranomaiset

Kunnat huolehtivat ympäristöterveyteen liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta omalla alueellaan ja aluehallintovirastot valvovat ja ohjaavat kuntien toimintaa. Valtakunnallisella tasolla ympäristöterveydenhuollon asiat jakaantuvat useille eri ministeriöille ja keskusvirastoille.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

  • terveydensuojelulaki
  • tupakkalaki
  • lääkelaki

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvoo, suunnittelee ja ohjaa näiden lakien mukaista ympäristöterveydenhuoltoa. Lääkelain ohjauksesta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

  • elintarvikelaki
  • eläinlääkintähuoltolaki
  • eläintautilaki 
  • eläinsuojelulaki

Ruokavirasto valvoo, suunnittelee ja ohjaa näiden lakien mukaista ympäristöterveydenhuoltoa. 

Keskusvirastot

Ruokavirasto
Elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
Terveydensuojelu, tupakkalaki

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes)

Suunnitelmallisuus ja maksullisuus

Kunnan ympäristöterveydenhuollolla tulee olla toimielimen hyväksymä valvontasuunnitelma, joka ohjaa säännöllistä valvontaa. Suunnitelman tulee sisältää koko ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö. Kunnassa tulee myös hyväksyä taksa, jossa määrätään valvonta-, hyväksymis- ja käsittelymaksujen suuruus.

Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisten on perittävä toiminnanharjoittajilta kunnassa hyväksytyn taksan mukainen maksu suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista ja näytteiden tutkimuksista. Myös ilmoitusten käsittely, kohteen hyväksyminen ja määräysten noudattamatta jättämiseen perustuva valvonta on maksullista. Lisäksi kunta perii elintarvikelaissa (297/2021) ja terveydensuojelulaissa (763/1994) säädettyä valvonnan vuosittaista perusmaksua suunnitelmallisen valvonnan kohteilta. Pienimuotoinen ja yleishyödyllinen toiminta on rajattu maksun ulkopuolelle. Sen sijaan epidemioiden ja terveyshaittaepäilyjen selvittäminen tehdään kunnan kustannuksella.

Ohjeistamme maksujen perimistä ympäristöterveydenhuollon mallitaksalla, jota ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt voivat halutessaan hyödyntää. 

Maksullisuuden tavoitteena on ollut kattaa valvonnasta aiheutuneita kustannuksia. Valvontamaksut on otettu käyttöön varsin varovaisesti, eikä maksullisuudella ole saavutettu oletettua tasoa. Valvontamaksuilla katetaan vajaa 15 prosenttia ympäristöterveysvalvonnan kustannuksista. Valvonnan perusmaksun tavoitteena on parantaa valvonnan kustannusvastaavuutta sekä edistää kuntien toimintavapautta valvonnan suuntaamisessa, niin että voimavaroja voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoja:

Valvontaohjelma (Valvira)

Muutoksenhaku kunnan perimiin ympäristöterveydenhuollon maksuihin (korjattu 3.3.2023)

Ympäristöterveydenhuollon mallitaksa (päivitetty 16.12.2021)

Ympäristöterveydenhuollon kustannukset ja maksullisuus -julkaisu (2012)

Elintarvikevalvonta

Elintarvikelain (297/2021) 27 §:n mukaan kunta huolehtii toimialueellaan elintarvikevalvonnasta. Kunnan valvontaviranomaiset laativat vastuullaan olevaa elintarvikevalvontaa koskevat valvontasuunnitelmat ja huolehtivat niiden yhteensovittamisesta siten, että valvonnassa otetaan huomioon elintarvike- ja kontaktimateriaalitoiminnan riskit ja että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee vaaroja ihmisen terveydelle ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelmat on päivitettävä tarvittaessa.

Elintarvikelain mukaan kunnan valvontavastuulle kuuluu:

  • alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen ja muiden elintarvikealan toimijoiden valvonta
  • kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta
  • elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta
  • tehdä aluehallintovirastolle ja Ruokavirastolle elintarvikemääräysten mukaiset ilmoitukset ja raportit
  • elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta sekä lain soveltamisalaan kuuluvista asioista tiedottaminen
  • avustaa valtion viranomaisia korvausta vastaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa
  • ruokamyrkytysten selvittäminen

Valvonnan maksullisuus

Kunta perii vuosittain 150 euron suuruisen valvonnan perusmaksun suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevalta valvontakohteelta (elintarvikelain72 §), joka harjoittaa:

  • itujen alkutuotantoa 9 §:ssä tarkoitetussa hyväksytyssä itujen alkutuotantopaikassa
  • 10 §:ssä tarkoitettua rekisteröityä elintarviketoimintaa
  • elintarviketoimintaa 11 §:ssä tarkoitetussa hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa
  • 13 §:ssä tarkoitettua rekisteröityä elintarvikekontaktimateriaalitoimintaa

Jos toimijan yhdessä toimipaikassa harjoittama toiminta sisältää useita 1 momentissa tarkoitettuja toimintoja, valvonnan perusmaksu peritään vain yhden kerran. Valvonnan perusmaksua ei peritä yleishyödylliseltä yhteisöltä eikä kyläkaupalta.

Valvonnan perusmaksua ei peritä myöskään toimijalta, joka harjoittaa eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan 3 kohdan e alakohdassa  ja 10 artiklassa sekä lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa.

Edellä 72 §:ssä säädetyn vuosittaisen perusmaksun lisäksi kunta perii valvontakohteelta hyväksymänsä taksan mukaisen maksun muun muassa:

  • hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä
  • kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteiden tutkimisesta
  • elintarvikesäännösten noudattamatta jättämiseen perustuvien 9 luvussa tarkoitettujen hallinnollisten pakkokeinojen ja sanktioiden noudattamisen valvomiseksi tehdyistä tarkastuksista
  • Euroopan unionin ulkopuolelle elintarvikkeita vievän toimijan 51 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valvonnasta sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta vientitodistuksesta.

Kunta perii elintarvikealan toimijalta hyväksymänsä taksan mukaisen maksun 27 §:n 4 momentin 5 kohdan tarkoittamasta alkuperätilalla tai muualla teurastamon ulkopuolella tehtävästä ante mortem -tarkastuksesta.

Kunta määrää maksut siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia.

Lisätietoa:

Ruokavirasto

Elintarvikelaki

Eläinlääkintähuolto

Kunnalla on velvollisuus järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut kaikille kotieläimille, mikäli palveluita ei yhteistoiminta-alueella ole muutoin saatavilla. Näihin palveluihin kuuluvat myös ennaltaehkäisevät eläinten terveydenhuolto-ohjelman mukaiset palvelut, joita on tarjottava alueella pidettäville hyötyeläimille.

Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu kaikille kotieläimille virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkäriapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty yhteydenottopalvelu, josta voidaan myös periä maksu.

Kunnalla on oikeus periä niin sanottu klinikkamaksu kotieläimen omistajalta, mikäli eläintä hoidetaan kunnan järjestämissä tiloissa. Kunnan tulisi huolehtia klinikkamaksujen perimisestä, sillä maksulla voidaan kattaa toimitiloista kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Eläinlääkäri perii antamistaan palveluista palkkion itselleen. 

Kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista

Kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa, eläinsuojelulaissa, eläinten kuljetuksesta annetussa laissa ja eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Nämä valvontatehtävät ovat edelleen valtion vastuulla. Valtio korvaa kunnalle valvontatehtävien suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.   

Lue lisää: 

Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Yleiskirje 26/80/2009, Tarja Hartikainen/eg, 11.12.2009) 

Laskutusohje eläinlääkintähuoltolain perusteella suoritettavisa valvontatehtävistä (Maa- ja metsätalousministeriö)

Korjaus laskutusohjeeseen

Terveydensuojelu

Terveydensuojelulain mukaan kunnan tulee edistää ja valvoa terveydensuojelua alueellaan siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan tulee myös tiedottaa terveydensuojelusta ja järjestää terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää.

Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on:

  • valvottava yleisten uimarantojen, uimaloiden ja uimahallien uimaveden laatua 
  • yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi. Toiminta on suunniteltava ennakolta ja sitä on harjoiteltava siten, että häiriötilanteessa pystytään ehkäisemään, selvittämään ja poistamaan häiriön aiheuttamat terveyshaitat, häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi ja häiriöstä toipuminen saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti.
  • tarkastettava TsL 13 §:n mukainen toiminnanharjoittajan ennen tilojen käyttöönottoa tekemä ilmoitus majoitushuoneistosta, päiväkodista, koulusta, liikuntatilasta sekä jatkuvaa hoitoa antavasta sosiaalihuollon toimintayksiköstä
  • valvottava säännöllisesti talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua ja tankeissa, pulloissa tai säiliössä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua sekä vesilaitosten veden käsittelyn riittävyyttä. Jos talousveden laatu ei täytä annettuja laatu-vaatimuksia, on kunnan terveydensuojeluviranomaisen ryhdyttävä lain vaatimiin toimenpiteisiin.
  • käsiteltävä vettä jakavien laitosten hyväksymishakemukset ennen laitosten tai niissä tehtyjen muutosten käyttöönottoa
  • annettava tarvittaessa määräyksiä talousveden laadun turvaamiseksi
  • velvoitettava tarvittaessa terveyshaitan aiheuttajaa tai korjauksista vastaavaa tahoa poistamaan todettu terveyshaitta tai rajoitettava huoneiston käyttöä asuntona tai oleskelutilana (27 §)
  • velvoitettava kiinteistön tai yleisen alueen omistaja tai haltija ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta sekä määrättävä tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa
  • huolehdittava alueellaan terveydensuojelulain soveltamisalaan liittyvien Euroopan yhteisön asetusten noudattamisen valvonnasta (ns. laivatarkastukset) sekä Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten todistusten myöntämisestä 

Lisätietoa:

Asumisterveysasetus

Ympäristöterveys (Valvira)

Uimavesi (Valvira)

Valviran ohje asuntojen siivottamuustapauksissa

Tupakkalaki ja savuton kunta

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Suurin osa Suomen kunnista on jo julistautunut savuttomiksi työpaikoiksi. Savuton toimintakulttuuri suojelee kuntalaisen terveyttä ja edistää myös tupakkalain tavoitteen saavuttamista. Savuttomuuden edistämisen lisäksi kunta valvoo tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista osana ympäristöterveysvalvontaa.

Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myyntiä on luvanvaraista ja valvottua

Kunta myöntää tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiluvat hakemusten perusteella sekä valvoo tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myyntiä ja muuta luovuttamista sekä markkinointi- ja esilläpitokieltoja. Myyntilupien käsittelystä peritään maksu ja voimassa olevien myyntilupien valvonnasta peritään veroluonteinen kunnan hyväksymän taksan mukainen vuotuinen valvontamaksu, joka voi olla enintään 500 € myyntipisteeltä tupakan myyntiluvan valvonnasta sekä 500 € myyntipisteeltä nikotiininesteiden myyntiluvan valvonnasta.

Tupakointikiellot laajenevat

Toukokuun 2022 alussa voimaan tulleen tupakkalain muutoksen myötä tupakointi on kielletty myös leikkikentillä, alle 18-vuotiaille tarkoitettujen lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla hoitoa antavien laitosten, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten ulkoalueilla sekä yleisillä uimarannoilla.

Tupakkalain edellisessä uudistuksessa (15.8.2016) tupakointikiellot laajenivat siten, että ajoneuvoissa ei saa tupakoida, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi. Vuoden 2017 alusta lähtien asuntoyhteisöt ovat voineet hakea kunnan määräämiä tupakointikieltoja asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja jopa huoneistojen sisätiloihin. Tupakointikieltohakemuksen käsittely on maksullista.

Ohjeistukset viranomaisille

Valvira ohjeistaa tupakkalain valvontaa. Kuntaliiton yleiskirjeellä 13/2016 täsmennetään menettelyjä kunnassa sekä kunnan perimiä valvontamaksuja, joiden luonne on uudessa laissa osittain veroluonteinen. Uuden tupakkalain mukaisia valvontamaksuja von peritty 1.1.2017 alkaen. Kunnassa on syytä hyväksyä hyvissä ajoin uuden tupakkalain mukainen maksutaksa, jolloin tupakkalain aiheuttamat viranomaiskustannukset kunnalle saadaan hyvin todennäköisesti katettua täysimääräisesti perittävillä maksuilla. 

Lisätietoa:

Valvira ohjaa tupakkavalvontaa

Savuton kunta

Finlex

Tupakointikiellot vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöissä

Ohjeet tupakointikiellon hakemiseen

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!