Alueelliset erot huomioitava ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön yhteydessä on tarkasteltu myös ympäristöterveydenhuollon sijoittumista. Selvitysryhmä on ehdottanut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä siirrettäviksi tuleville hyvinvointialueille vuonna 2026.

Kuntaliitto katsoo, että ympäristöterveydenhuollon järjestämistä tulee arvioida toiminta ja vaikuttavuus edellä ja alueelliset erot huomioiden. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulisi eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta säilyttää kuntaperusteisena myös sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen.

Alueelliset erot voidaan parhaiten huomioida mahdollistamalla työnjaosta sopiminen aluekohtaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.

Erot alueiden välillä suuria

Kaupungeissa ympäristöterveydenhuollon organisoituminen hyvinvointialueelle hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin. Toimintalähtöisesti kehittyneet yhteistoiminta-alueet ovat jo maakunnallisia siellä, missä ympäristöterveydenhuolto on tarkoituksenmukaisinta järjestää suuremmalla alueella.

Alueelliset erot olisi mahdollista ottaa parhaiten huomioon antamalla kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuus keskenään sopia tehtävän organisoinnista.

- Kaupungeissa yksikön koon kasvattaminen ei tuo enää etuja, vaan hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Ympäristöterveydenhuollon toimintoja tulisi arvioida tehtäväkohtaisesti

Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveydensuojelu- ja tupakkalakien valvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintähuolto. Erityisesti terveydensuojelun synergia kunnan ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja kunnan varautumiseen on ilmeinen.

Kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveyden yhteistyötä ei tulisi rikkoa eri organisaatioihin, vaan niiden tulisi voida jatkaa työtään kunnissa lähellä kehitettäviä kohteita. Kunnassa olisi syytä olla erityisesti omaa rakennusterveysosaamista, joka tukisi kiinteistöjen ylläpidon ja korjauksen suunnittelua.

Eläinlääkintähuollon ja eläintauti- sekä zonoosivalvonnan osalta tehtävien siirto hyvinvointialueille voi olla perusteltua, kuten työryhmä on raportissaan esittänyt. Eläinlääkintähuoltoa tulisikin tarkastella erillään muusta ympäristöterveydenhuollosta.

Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä on selvitetty useasti ja selvitykset osaltaan tukevat ympäristöterveyden säilyttämistä kunnassa (mm. vuonna 2017 laadittu valtioneuvoston selvitys). Kuntaliitto kartoitti kuntien näkemyksiä ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä kyselyllä joulukuussa 2019. Kyselyyn vastanneista kunnista enemmistö, 58 kuntaa, kannattaa ympäristöterveydenhuollon kuntaperusteista järjestämistapaa. Kyselyyn vastasi 104 kuntaa.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Johtaja Jarkko Huovinen, p. 040 531 6655

Ympäristöterveydenhuollon asiantuntija Kaisa Mäntynen, p. 040 703 6475