Yhä useampaa kaupunkia tai kuntaa johtaa nykyään nainen - vielä ysärillä 92 prosenttia kuntajohtajista oli miehiä

Ei tarvitse katsoa kovin kauas menneisyyteen, jos haluaa muistella sukupuolten välistä epätasa-arvoa näkyvillä johtajapaikoilla. Kuntien ja kaupunkien johtajista peräti 92 prosenttia oli miehiä vielä vuonna 1997. Tänään, Kansainvälisenä Naistenpäivänä 8.3.2024, joka kolmatta kuntaa tai kaupunkia johtaa nainen, ja vuoden 2023 aikana valituista kuntajohtajista lähes puolet on naisia.

– Yksi suurimmista esteistä naisten hakeutumiselle kuntajohtajaksi lienee naiset itse: itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakea kunnan johtoon. Naisten kannattaisi heittäytyä entistä rohkeammin mukaan hakuprosesseihin, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kiteyttää.

Kunnan- tai kaupunginjohtajan valintaprosessiin ja tehtävään liittyvä julkinen kritiikki saattaa lannistaa naisia enemmän kuin miehiä.

– Naiset myös vaikuttavat vaativan itseltään paljon osaamista ja tietotaitoa ennen kuin hakeutuvat johtotehtäviin. Asenteet muuttuvat hitaasti: aiemmin ei ole ollut yhtä paljon kannustavia esimerkkejä naisista johtotehtävissä kuin nykyisin, Pekola-Sjöblom toteaa. - Nykyisin hyviä esimerkkejä onneksi riittää.

Naiskuntajohtajat kokevat enemmän stressiä sekä riittämättömyyttä kodin ja työn yhdistämisessä

Naiskuntajohtajat kokevat mieskollegojaan enemmän stressiä työssään, selvisi vuonna 2022 julkaistusta kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksesta. 

Naiskuntajohtajat kokevat miehiä useammin laiminlyövänsä kotiasioita työnsä vuoksi. Lisäksi naiset kertoivat kokeneensa työssään selvästi yleisemmin häirintää tai uhkailua.

Naiskuntajohtajat ilmoittavat myös miesjohtajia useammin olevansa huolestuneita yhteiskunnan haastavista ilmiöistä. Esimerkiksi oman kunnan taloustilanne ja julkinen keskusteluilmapiiri huolestuttivat selvästi enemmän nais- kuin mieskuntajohtajia vuodenvaihteessa 2023-2024 tehdyssä Kuinka kuntasi sykkii -kyselyssä. 

Päätöksenteossa tarvitaan sekä naisia että miehiä

Kunnan kannalta ei ole – tai ei ainakaan pitäisi olla – sukupuolella merkitystä, vaan sillä että johtamaan valitaan hakijoista sopivin ja pätevin.

– Sukupuolta ratkaisevampia tekijöitä persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia ja kokemus. Päätöksenteossa ja valmistelussa on joka tapauksessa toivottavaa olla sekä nais- että miesnäkökulmaa, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom summaa.

Kunnan- tai kaupunginjohtajaksi päätyneitä naisia voi pitää erinomaisina roolimalleja myös lapsille.

– Naisten näkyminen kotikunnan johtavassa asemassa toimii hyvänä esimerkkinä ja kannustimena lapsille ja nuorille. Naiskuntajohtaja kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia luottamaan itseensä ja näkemään mahdollisuutensa pyrkiä johtotehtäviin.