Muuttuuko MRL - ja mihin suuntaan?
”Eräs valmisteltavan uudistuksen riski piilee siinä, ettei ole kunnolla selvitetty, mitä ongelmia ollaan todella korjaamassa. Tähän usein yhdistyy se, että tavoitteita ei ole mietitty kunnolla, eikä myöskään kartoitettu vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi.”
Nämä suuriin uudistuspyrkimyksiin sisältyvien riskien yleiset opit tulevat vääjäämättä mieleen, kun katsoo tänään lausunnolle lähtevää esitystä uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi.
Sen valmistelu käynnistettiin aikanaan parlamentaarisesti, kuten asian luonteeseen sopiikin. Sovelletaanhan sitä ennen kaikkea kunnissa ja maakunnan liitoissa (kuntayhtymissä), joissa hallitus-oppositio -asetelma on vieras. Eri intressien yhteensovittaminen on koko lain keskeinen idea.
Mitä pidemmälle uudistuksen valmistelu on edennyt, sitä epäselvemmäksi on käynyt, mitä sillä oikeastaan tavoitellaan. Mitkä ovat nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain perimmäiset ongelmat, joita nyt halutaan ratkoa?
Parlamentaarisesta valmistelustakin on jäljellä muisto vain. Lausunnolle lähtenyt esitys on ympäristöministeriön nimissä. Jopa hallituksen piirissä sen keskeisistä osista on tiettävästi eri näkemyksiä.
Jo uusi nimi herättää ihmetystä. Kaavoitus on osa maankäyttöä, mutta maankäyttö on muutakin kuin kaavoitus. Mistä nimenmuutos johtuu? Pelkästä muuttamisen ilostako?
Joka tapauksessa lausunnolla on nyt noin 800 sivua luonnosta uudeksi laiksi perusteluineen. On siis aika perehtyä huolella sen sisältöön.
Olemme Kuntaliitossa olleet koko valmistelun ajan ja etenkin nyt, kun kokonaisuus on ensimmäistä kertaa kunnolla pöydällä, huolissamme siitä, ettei lakiluonnoksen kokonaisvaikutuksia kuntakentän toimintaan ja talouteen ole tunnistettu riittävästi.
Ympäristöministeriön luonnos sisältää lukuisia ehdotuksia, jotka tarkoittaisivat kuntien kannalta raskaampia menettelyitä, prosessien hidastumista, selvitysvelvoitteiden laajentumista sekä lisäresursoinnin tarpeita.
Tulisi myös uusi pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma. Ylikunnallisen suunnittelun edellytykset heikkenisivät merkittävästi maakuntakaavoituksen ohentuessa. ELY-keskusten koppalakkirooli kaavoitukseen palaisi, sekin ilman asiallisia perusteluita.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus kuntien maapolitiikan vahvistamisesta ja kaavamonopolin säilyttämisestä. Kummankin osalta ollaan esityksen toteutuessa liukumassa toiseen suuntaan. Tilannetta ei helpota, että samaan aikaan lausunnolla olevassa esityksessä lunastuslainsäädännön uudistukseksi kuntien piikkiin haluttaisiin laittaa selvästi markkinahintaa suuremmat lunastuskorvaukset.
Kuntien pitää pystyä jatkossakin vaikuttamaan siihen, milloin, mitä ja minne kaavoitetaan, jotta niillä säilyy mahdollisuudet huolehtia yhdyskuntien tasapainoisesta kehittämisestä kokonaisuutena hyvinvointi- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Ei pidä tehdä muutoksia, joiden yhteisvaikutuksena kuntien kustannukset maapolitiikassa ja kaavojen toteuttamisessa ja siten muun muassa asumisen hinta kasvaisivat.
Paine tähän suuruudistukseen ei varsinaisesti ole kummunnut kunnista. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on edelleen varsin toimiva, eivätkä luonnoksessa esitetyt muutokset yhteisvaikutukseltaan näyttäisi olevan omiaan sitä parantamaan. Tämä ei tarkoita, etteikö myös päivittämisen ja korjaamisen tarpeita olisi, onhan lailla ikää jo parikymmentä vuotta.
Sekin pitää muistaa, että tämänkaltaisen lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää kunnilta mittavia toimia, ja myös siirtymäkausi siihen liittyvine epävarmuuksineen kestää pitkään. Kunnilla on oltava riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin niin ajallisesti, rahallisesti kuin henkilöstöresurssein. Uudet ja laajenevat velvoitteet on korvattava täysimääräisesti.
Tätä lakipakettia on valmisteltu sen merkittävyyteen nähden yllättävän pienen julkisen keskustelun siivittämänä. Kevään kuntavaalikeskusteluissa sitä tuskin edes mainittiin. Lausuntokierros on tämänkin vuoksi nyt erityisen tärkeä.
Peruskysymys lausuntokierrokselle kuuluu Georg Otsin tunnettua kappaletta mukaillen: Muuttuuko MRL ja mihin suuntaan?
Lausuntokierros luonnoksesta kaavoitus- ja rakentamislaiksi on käynnistynyt.Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 asti Lausuntopalvelussa. Lausuntopyynnön kohteena on ympäristöministeriön luonnos uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi eli luonnos ei ole lakiuudistuksessa toimineen työryhmän esitys.
Kirjoittajasta lyhyesti
Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.
Twitterissä: @TimoReina
EU-vaalit ovat kuntavaalit
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.